Taustaa. Rakennusprojektia suunniteltu ja tonttia etsiskelty noin kaksi vuotta. Nyt on sitten tontti hankittuna ja rakentaminen olisi tarkoitus aloittaa keväällä 2009.
Mutta. Olemme koko tämän ajan mielessämme rakentaneet puutaloa. Koska kaupunki kuitenkin edellyttää tontillemme rakennettavalta talolta julkisivun rappausta, niin nyt on sitten mietitty kivitaloakin. (Vaihtoehtohan on sitten puurunko tiiliverhous ja rappaus.)
Jotenkin en vain saa itseäni vakuutettua kivitalon eduista. (Viittaan tässä nyt kivitalolla sekä niihin kevytbetoni- että muihinkin nykyään "kivitaloiksi" nimettyihin ratkaisuihin.) Hinta ei tässä nyt ole ensimmäinen kriteeri, kivitalo ei NIIN paljon kalliimmaksi mitä ilmeisimmin kuitenkaan tulisi, että homma siihen kaatuisi.
Mutta. Olemme koko tämän ajan mielessämme rakentaneet puutaloa. Koska kaupunki kuitenkin edellyttää tontillemme rakennettavalta talolta julkisivun rappausta, niin nyt on sitten mietitty kivitaloakin. (Vaihtoehtohan on sitten puurunko tiiliverhous ja rappaus.)
Jotenkin en vain saa itseäni vakuutettua kivitalon eduista. (Viittaan tässä nyt kivitalolla sekä niihin kevytbetoni- että muihinkin nykyään "kivitaloiksi" nimettyihin ratkaisuihin.) Hinta ei tässä nyt ole ensimmäinen kriteeri, kivitalo ei NIIN paljon kalliimmaksi mitä ilmeisimmin kuitenkaan tulisi, että homma siihen kaatuisi.
Vastaukset 26
Vanhimmat
on hitain tapa rakentaa pientalo. Lammiharkkorunko syntyy nopeasti yksinkin, mulla meni 4 viikkoa 2 krs, 696m3 lammitalon seinien latomiseen, raudoittamiseen ja valamiseen.
miksi se talo pitää tehdä kiireellä ja jos jonkun valinnan tekee sillä perusteella et toinen on 1-2kk nopeampi niin so what. Onko sillä merkitystä jos siinä asutaan esim. 40 vuotta? sutta ja sekundaa en halua ainakaan minä.
Tee täystiilitalo. Täystiilitalo tehdään poltetusta tiilestä. Koko Helsingin keskusta on näitä esimerkkejä täynnä. Kestävät 200vuotta eikä tarvitse maalata. Massiivinen seinä on hengitttävä johon ei sotketa muovia. Massivisuus varaa lämpöä . Se on talvella lämmin ja kesällä sopivan viileä. Itse aion rakentaa täystiilitaloni vankan sydänmuurin ympärille. Teen siihen kunnolliset muuratut tulisijat ja aion näin tulla energiaomavaraiseksi.
Nyt ovat tiilet edullsia ja firmat kauppaavat niitä tarjouksissaan. KYllä kohta on myös muurareita vapaana, sopuhintaisia ja raittiita.
Monet mainostavat kuinka eri paketit ovat nopeita ja näppäriä tehdä niin muista , että koskaan hyvin tehty ei ole se nopeimmin tehty. Hyvä vaatii aina tekijältään aikaa, mutta silloinhan ei tarvitsekaan tehdä kahta kertaa.
Edellisen kanssa täysin samaa mieltä...
Täystiili talo on talojen "mersu"....
Vaikkakin hitaampi ja kalliimpi tehdä , niin myöskin saat LAATUA!!!
Itsellänikin jo toinen talo pelkästä tiilestä............
runko tiilestä. Kelkalla muurataan 97x130x195 n.1.8 eur/kpl, villat väliin ja kuultorappaustiili pintaan 270x130x75 n.0.9 eur/kpl. Tietenkin tuletusrako väliin. Pintaan kuultorappaus joka antaa elävyyttä seinään ja paljon halvenpi rappaus. Alennuksia ehkä saa jostain....
onnistukaan ekalla yrittämällä, panitko vahingon kiertämään.
Laadusta on vaikea kertoa mitään erilliskohteissa. Mikä onkaan ollut syynä tiilitalojen markkinaosuuden pienenemiseen?
Yksi jyrää vuodesta toiseen, kevytbetonirunko.
Kaikki muu on kosmetiikkaa.
On täystiilitalo, mutta se on oikeasti kalliimpi ja jos teet itse niin työläämpi tehdä kuin muut ratkaisut.
Tärkeä pointti on että kun julkisivua muuraat niin jätä eristeiden ja julkisivutiilien väliin sopivan iso rako, koska ylhäältä tippuva muurauslaasti tekee sinne helposti tukoksia (ja tukkii ne alas jätettävät ilmaraot myös).
Helpommalla jos haluaa päästä niin sitten betonielementeistä, esim. 20cm kivivilla eristeellä saa jo ihan riittävän hyvän talon. Tässä vielä se hyväpuoli että julkisivun rappaus onnistuu 1x ruiskurappauksella ja tulee näyttävä.
ja rappaa pinta. Siinä sinulla onkin sitten täydellinen hometalo. Miksi turhaan miettiä parempia vaihtoehtoja. Eikun rakentamaan!
Jos päädyt pakettitaloon, se toimitetaan sinulle jonnekin ojan pohjalle pahimpien sateiden aikaan, eikä toimittaja välitä mistään mitään. Siinä kastuvat eristeet, eikä niitä saa ikinä enää kuivaksi, joten sinulla on kaksinkertaiset mahdollisuudet hometaloon.
Joten älä turhaan vaiva päätäsi moisella, eikun tikkua ristiin ja asumaan!
Kannattaa tutustua Jämerän pystyelementtiin jos talossa ei älyttömästi mutkia.
Tuttu rakensi ja tuli alle viikossa kahden kerroksen seinät, välipohjat ja yläpohja. Olipa helppo tehdä ritikkorakenteet suoran yläpohjan päällä.
Tietysti muitakin etuja kuin nopeus, esim. ei homehdu eikä pala. Kannattaa tutustua.
kieroon. Ei kiviä kannata panna puurakenteen päälle vaan sisäpuolelle tiiviyssyistä ja tasaamaan lämmönvaihteluita. Tuo mainitsemasi rakenne sisällä puurunko ja ulkona tiilivuori oli käytössä joskus 1970-luvulla. Mikäli se olisi ylivoimainen, miksi muita ratkaisuita tehtäisiin tätä enemmän?
Mikäli haluat hyvän talon, tee kantava runko kevytbetonista tai tavallisista harkoista ja laita siihen 170-200mm eristettä päälle sekä ulkovuoraus mielesi/kaavan mukaan. Välipohjat ja yläpohjat siporex- tai ontelolaattaa. Helppo tehdä omatoimisestikin. Ulkorappausta en suosittele itse tehtäväksi, mikäli et sitä ole ennen tehnyt.
Tampereen teknisen korkeakoulun tutkimuksen mukaan viiden viime vuoden raksoista tiiveimmät olivat siporex-taloja, pikkasen vuotavammat valuharkkotaloja ja puutalot 2-7 kertaa hatarampia. Mukana oli eri talovalmistajien referenssikohteita ja valuharkkotalojen heikkous tiiviystutkimuksessa oli mm. kevyt yläpohja.
Mikäli et itse rakenna, on melko sama, mistä aineesta vieraat miehet tekevät tontillesi kovalla rahalla sutta ja sekulia. Tuskinpa kukaan maksettu rakentaja sitoutuu siihen, että uuden talosi energiankulutus olisi maltillinen.
"Tuo mainitsemasi rakenne sisällä puurunko ja ulkona tiilivuori oli käytössä joskus 1970-luvulla. Mikäli se olisi ylivoimainen, miksi muita ratkaisuita tehtäisiin tätä enemmän?"
Ei varmasti ole ylivoimainen rakenne, eikä kukaan sellaista tässä keskustelussa ole esittänytkään. Mutta ei se kyllä myöskään automaattisesti täysin toimimatonkaan ole. 70-luvullahan noita tehtiin paljon, ja aika monet lienevät ihan asumiskuntoisia vieläkin. Puuverhous syrjäytti sittemmin tiilen lähinnä elementtirakentamisen yleistymisen vuoksi; tiiliseinäelementtejä kun on hankalampi tehdä tehtaassa valmiiksi ja ennenkaikkea niitä on erinomaisen vaikea saada ehjinä rakennuspaikalle asti.
"Mikäli haluat hyvän talon, tee kantava runko kevytbetonista tai tavallisista harkoista ja laita siihen 170-200mm eristettä päälle sekä ulkovuoraus mielesi/kaavan mukaan."
Ennen siporexmiehet vannoivat yksiaineisuuden nimiin, entäs nyt?
"Helppo tehdä omatoimisestikin. Ulkorappausta en suosittele itse tehtäväksi, mikäli et sitä ole ennen tehnyt."
Aloittajalle ja muillekin tiedoksi, että ulkoseinän rappaus maksaa asiallisella tekijällä teetettynä luokkaa 30000-50000e. Paljon vai vähän, sen harkinnee kukin kohdallaan.
"Mikäli et itse rakenna, on melko sama, mistä aineesta vieraat miehet tekevät tontillesi kovalla rahalla sutta ja sekulia. Tuskinpa kukaan maksettu rakentaja sitoutuu siihen, että uuden talosi energiankulutus olisi maltillinen."
Juuri näin. Itse kun tekee kaiken, niin tulee juuri sellainen kuin... sattuu tulemaan.
Kyllä tuolla aloitusviestissä oli mainintaa (Vaihtoehtohan on sitten puurunko tiiliverhous ja rappaus.)... mikäs vaihtoehto se on, jos et sitä edes harkitse. Hyvä niin.
Tiilipinnoitteisia elementtejä syntyy samaan tapaan kuin muitakin. Pientaloissa lyhyt elementtisarja nostaa kustannuksia ja on siksi usein kertakäyttöraksaajan ulottumattomissa.
Itselläni on ollut 1980-luvulta saakka siporex-talo, jossa rungon ulkopuolella eriste ja pinnoite. Runko on silti yksiaineinen ja rakenne toimii erinomaisesti. Siihen aikaan käytettiin ohutsaumaten 200mm harkkoa, joka on nopsa ja kevyt käsitellä.
Ulkoseinien rappaus maksaa 2-kerrosrappauksena (verkotettu) noin 60-70eur/m2 vuonna 2008 pääkaupunkiseudulla alveineen päivineen, joten 50000eurolla päällystytät siinä 700m2 seinäpintaa eli pienen rivitalon verran.
Ensimmäistä taloa teettäessäsi siitä tulee sellainen kun sattuu tulemaan, olet kuin pässi narussa urakoitsijoiden höynäytettävänä - eikä heistä kukaan takaa, että teetetystä talostasi tulee energiataloudellinen. Eihän itse kaikkea kannata tehdäkään, mutta aikamoinen hanslankari olet, mikäli siviilityöstäsi saat paremman katteen kuin omaa raksaten oman työn osuutena rakennuksen verottomana arvonnousuna - ja parin vuoden asumisen jälkeen milloin tahansa verottomana käteen.
Tehkää ensin alustavat pohja- ja julkisivut haluamastanne talosta. Sen jälkeen lähettele tarjouspyynnöt kaikille mahdollisille kivitalovalmistajille. Valmiilla kuvilla on helppo laskea ja tuloksistakin saa edes vähän paremmin vertailukelpoisia. Kannattaa myös muistaa että harkot eivät ole se ainoa tapa tehdä kivitaloja. Jos energiansäästö miellyttää niin passiivienergiataloja valmistavat mm. vabe talot sekä www.passiivitalo.com.
Kalliimpi kuin puutalo. Siis vähintää.
ladan ja mersun hintaero. vähintään.
silti molemmissa voi asua ja toisella voi ajaakin.
"1/3 [...] Kalliimpi kuin puutalo. Siis vähintää."
Vaikka hinta ei tässä ensimmäinen valintakriteeri olekaan, niin tämä ei pidä paikkansa. Kivitalossa runko tulee tulee töineen maksamaan 30-50% enemmän kuin puutalossa, eli kokonaiskustannustasolla erotus on jtn alle 15%.
Ja vertailupari Lada-Mersu on kyllä tässä kohtuuton. Joku Toyota-Volvo voisi olla lähempänä... :)
Kannattaa teettää tontille ja teille sopivat kuvat suunnittelijalla ja sen jälkeen pyytää muutama tarjous. Sillähän se selviää. Kivitalon edut korostuu rapatussa pinnassa ja puuvuoraus tulee helpoimmin puutaloon.
Asumisen laatua parantaa kivitalossa, varsinkin massiivirakenteisessa siporexissa se, että massiivinen runko tasaa ulkoilman lämpötila ja kosteuseroja jolloin varsinkin vesikiertoisessa lattialämmityksessä ei sisätilojen lämpötilaerot heittele kun ulkolämpötilat sitä tekevät.
Myös paloturvallisuus, äänieristys, homeeton ja kosteusongelmaton rakenne tukee massiivikivirakentamista.
Menee ehkä hiukan sivuun asiasta, mutta miten/missä/kenellä te olette noita kuvia harkkotaloprojekteissa piirrättäneet? Ja mitä on maksanut? Minulla kun on se (ehkä virheellinen?) käsitys, että kuvat erikseen teetettynä tulevat huomattavasti kalliimmiksi kuin esim. harkkotoimittajan oman arkkitehdin tekeminä. Ilmaisiahan ne eivät tällöinkään ole, mutta harkkojen ( mahdollisen pysytytyksen) yhteydessä hinta jää kuitenkin alemmaksi ja lisäetuna tulee vielä se, että harkkotoimittajan arkkari piirtää kaikki mitat valmiiksi ko. toimittajan tuotteille sopiviksi.
Ensin teetät luonnoskuvat arkkitehdilla/muulla suunnittelijalla. Suunnittelijoiden yhteystietoja saat kivimyyjiltä. Kun luonnokset on valmiit niin pyydät tarjoukset ja valitset toimittajan. sitten lupakuvat piirretään kyseiselle harkolle sopivaksi.
Suunnittelun hinta tuskin kovin paljon vaihtelee. Jos suunnttelu on talotehtaan puolesta on osa hintaa leivottu tavaran hintaan jne. Ilmaista työtä kun ei juuri ole saatavilla valitettavasti.
Mielestäni kuvat kannattaa piirrättää ulkopuolisella arkkitehhdillä. Se hintaero ei kuitenkaan loppupeleissä ole niin suuri, että näkisin sen hyvänä perusteluna valita kivitoimittajan arkkitehdin. Sen lisäksi kaikilla toimittajilla ei edes ole palvelua mitä itse tarjota, vaan antavat kontaktit hyväksi havaitsemilleen tahoille.
Selaa talokirjoja ja katso kuka on piirtänyt itseäsi miellyttäviä mallitaloja ja soita arkkitehdille suoraan. Tämä on yksi vaihtoehto.
Itse tekisin niin, että valitsisin materiaalin mistä rakentaa ensin ja sen jälkeen pyytäisin arkkitehtiä piirtämään kuvat tälle kivelle, kosultoiden rakennesuunnittelijaa. Kun luonnoskuvat ovat valmiit, pyytäisin vielä lvi- ja sähkösuunnittelijaa tekemään alustavasti suunnitelmat mihin ilmastointi sun muut kanavat ja koteloinnit tulevat. Sitten vaan kysymään tarjouksia kivitoimittajilta.
Kuvien synkkaaminen eri suunnitelijoiden kanssa on mielestäni asia, jota aivan liian vähän tehdään. Suunnitteluaika venähtää hieman, mutta toisaalta niitä ikäviä kotelointeja ja teräspalkkeja ei haluttuihin paikkoihin ei tule.
In house suunnittelijoita käyttäisin ehkä, jos valitsisin siporexin, mutta muuten ulkopuolista suunnittelijaa. Turhaan sitä hirttää itseään yhden tahon tuotteeseen jo suunniteluvaiheessa.
Tämä on vain yksi mielipide....mutta, ole hyvä.
siporex-edustajalla,alkuasetelmana oma ruutupaperipiirros. Hän toimi edustajanani rakennusvalvonnan suuntaan lupa-asioissa. Sama tyyppi toimi pääsuunnittelijana ja teetätti LVIS-kuvat ja rakennekuvat, joten niissä oli muutakin yhteensopivaa kuin rakennuspaikan osoite.
Nämä maksoivat molemmat 3000eur. Hinta sovittiin sen vuoksi, ettei olisi tarvinnut tilata tavaroita ko. firman kautta. Samat arkkitehtikuvat kävivät muillekin toimittajille tarjouslaskentaa varten. Kohteesi rungon hinnan saat selville vain kysymällä eri valmistajilta.
Messuilla tutustuin erilaisiin harkkoihin, mutta alkoi epäilyttää betonin kanssa lutraaminen ja
villaliuskojen asettelu muuraussaumoihin, samoin erilaiset välipohja- ja yläpohjaratkaisut alkoivat arveluttamaan, joten nappasin siporeksin.
Tiätsä, Jämerän lippiksen lippa taaksepäin - eikä ole tarvinnut katua.
teehdä asiat. En sano, että on huono. Sait myös varmaan talon, joka on mieleisesi. Ja lippiksen jolla elvistellä. Ja sait varmaan siihen kolmeen tonniin rakennekuvat kaupanpäälle.
Kivitalon edut puutaloon verrattuna:
- ei lahoa
- ei mätäne
- ei pala
- seinärakenne ilmatiiviimpi (puutaloilla teoreettiset U-arvot voivat olla hyviäkin, mutta käytännössä nurkista ja elementtisaumoista vetää)
- mikäli rinne/kellariratkaisuja, voidaan maanpaineseinät ja joka tapauksessa sokkeli tehdä samasta valuharkosta
tai sokkeli pitäisi tehdä valuharkosta, kun onnistuu aivan tavallisestakin harkosta puoleen hintaan.
tuli valituksi?
Äälsbyyyytalon.........................