Vähän väliä esiintyy kommentteja nykyveneiden huonoista meriominaisuuksista koska ovat liian leveäperäisiä. Onko kommenttien viljelijöillä todellisia kokemuksia vai pelkkiä vanhoja fraaseja? Entisinä aikoina veneet tehtiin kapeaperäisiksi, jotta takaa vyöryvät aallot vaikeuttaisivat mahdollisimman vähän hitaan veneen ohjaamista. Nykyiset veneet suunnitellaan kaikkea nykyään saatavilla olevaa tietoa hyväksi käyttäen. Ne tehdään leveäperäisiksi, jotta kulkisivat myötäiseen mahdollisimman nopeasti ja säilyttäisivät siten ohjauskykynsä. Omat kokemukseni rajoittuvat alle kahden metrin aallonkorkeuteen erilaisilla venetyypeillä ja niiden kokemusten mukaan nykyiset leveäperäiset raskaat cruiser/racer-veneet hakkaavat mennen tullen vanhat fossiilit nopeuden lisäksi mukavuudessa. Veneiden ohjaamistarve lyhyistä köleistä huolimatta kunnon vauhdissa on minimaalista.
Leveä/kapea peräinen
eskom
433147
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
En oikeastaan näe tuolla kauheasti mitään käytännön merkitystä, no tietenkin alle 2. m aalloilla tuo tieto saattaakin pitää paikkansa. Nämä "nykyäikaiset" leveät peräthän ennen kaikkea parantavat veneen perässä sijaitsevia nukkuma/asuintiloja. Sitten taas näissä huippuluokan raasereissa (esim. volvo ocean race)on usein leveä perä ja lievä v-pohja, jotta vene nousisi liukuun niiden hehtaarispinaakkereidensa kanssa, siis pyötätuulella, sitten nykyajan kruisereissa taasen se tuo vesilinjaan lisää pituutta, joka teoriassa johtaa runkonopeuden nousuun. Sillä avuin voidaan tehdä veneestä enemmän ammeen muotoinen, ilman, että menetettäisiin paljoakaan purjehduskelpoisuutta kapearunkoiseen nähden. Se on kyllä nähty merellä, että uusi vene ei vaikuta kovinkaan paljon (siis perhe cruiser esim beneteau, bavaria jne.) nopeuteen (tai sitten on miehistössä se vika). Merikelpoisuudesta sen verran, että "perinteinen" kapea perä, terävä keula ja pullea keskirunko parantavat veneen purjehdusominaisuuksia ja merikelpoisuutta pitkillä avomerilegeillä (älä kysy miten, kun en muista), tämän kuulin alan ammattilaiselta. Lisäksi juuri nuo runkomuodot tekevät veneen yleensä jäykemmäksi, joka hoidetaan taas huippuraasereissa "keinuvalla" kölillä, painolastisäiliöillä, sekä vekillä veneen vesirajassa. Niin ja katsokaapas Americas cup- veneitä. Onkos niissä muka leveä perä? Eli se siitä paremmuudessa. Loppupeleissä miehistön tiedot ja taidot ratkaisevat.
Racing-veneiden suunnittelussa venevauhti on pääasia. Jos veneet suunnitellaan avotuulivoittoiseen kisaan, kuten VOR tai BOC, ne ovat leveitä ja mahdollisimman kevyitä. Jos niiden täytyy olla mahdollisimman nopeita myös kryssillä, ne suunnitellaan melko kapeiksi kuten America´s Cup tai Global Challenge. Jälkimmäinen kisa on varmaankin kovin vastatuulireitti pallon ympäri. Veneet on päädytty tekemään teräsrunkoisiksi.
Mukavuus on aika kaukainen ajatus vaikkapa leveissä VOR veneissä. Tuskin ohjattavuuskaan on niin helppoa kuin esität leveistä veneistä. Ei näytä siltä kun katsoo vaikkapa videota "kiinalaisesta".
Tässä linkkejä, joista voit itse päätellä mistä on kysymys. Ensimmäisessä linkissä on hyvä artikkeli kilpaveneen suunnittelusta.
http://ditwww.epfl.ch/SIC/SA/publications/SCR98/scr10-page24.html
http://www.newnet.co.uk/global-challenge/challenge/theyachts.html
http://www.volvooceanrace.org/multimedia/
http://www.ecover-vendeeglobe.com/interactivemap.php
Mukavuus on asia erikseen.
Puhtaan cruising-veneen suunnittelussa pääpaino ei ole venevauhdissa, vaan mukavuudessa yms. Sekasikiö cruising/racing on kompromissi molemmista ääripäistä.
Mukavuuskin on erilainen riippuen siitä miten ja mitä arvostellaan. Valtameriveneessä mukavuus on varmaankin veneen liikkeiden rauhallisuutta, tukevuutta ja suuntavakautta, helppoa hallintaa isossa aallokossa, meripunkkia yms.
Perheveneessä mukavuus = asuttavuus, ainakin useimmille.
Kapeaperäinen ja suippokeulainen on ainakin paljon kauniimpi katseltava kuin nämä nykyaikaiset veneet.
Verratkaapa vaikka S&S Swaneja, Jon 33, Antillaa tai Norlin 37 nykyaikaisiin veneisiin, niin tiedätte mitä tarkoitan. Kokonaan toinen asia on sitten se, miten ahtaita nämä vanhat veneet ovat päämittoihinsa nähden.
Usein veneen ostossa määräävät muut asiat kuin ulkonäkö, rakenne tai merikelpoisuus. Tilavat ja valoisat sisätilat taitavat kuitenkin olla se ratkaisevin tekijä, kun venettä ostetaan. Erityisesti jos on vaimoväkeä mukana. Kokemuksesta voin sanoa, että kapeaperäisen suippokeulaisen uutena omistajana meillä ei ollut mitään hätää Itämerellä Falsterbo - Visby välillä viime elokuun myrskyssä ( olosuhteet olivat tuuli 25-30 m/s ja aallonkorkeuden ollessa 5-6 m kaikuluotaimen mukaan olettaen, että pohja on suunnileen tasainen). Yksikään aalto ei kaatunut sisään, eikä muutenkaan ollut ongelmia. Ja nyt tulee paha: Raythonin ruoropilotti jaksoi ohajata koko matkan.
Kait tämä on nyt sitä merikelpoisuutta, mistä niin paljon puhutaan.
Ota tuulesta 10 m/s pois, niin uskokaan muuten hyvä kommentti
Ps kapeaperäisen veneen omistaja.
Useimpien purkkareiden tuulimittari näyttää yksikkönä solmuja samoin kuin nopeusloki ja etäisyydet merellä mitataan mpk:ina eikä km:inä.
30 kn tuntuisi todennäköisemmältä keskituulen nopeudelta. Koska teksti muuten oli asiallinen, epäilisin kirjoitusvirhettä.
Jos oikeasti on ollut 30 m/s, kannattaisi laittaa linkki säähavaintoaseman raportista ja kertoa tarkka ajankohta, ehkäpä myös ilmanpaineen lukema (moni matkapurjehtija kirjoittaa säähavainnot ja sijainnit lokikirjaansa, jolloin vertailu jälkeenpäin on mahdollista). Muutenhan jutun uskottavuus menee tavanomaisten seikkailutarinoiden tasolle. Niiden tarinoiden mukaan Itämeri ja Suomenlahden etelärannikko olisivat maailman myrskyisimpiä alueita, varsinkin heinäkuussa.
Toisaalta epäilen myös väitettäsi, että tuulimittarit olisi yleensä asetettu näyttämään solmuja. Puhuen siis nyt suomalaisista veneistä, jossain muualla voi olla toisin. Olen saletti, että tavallisin ja jopa lähes ainoa esiintyvä näyttövalinta on m/s. Ei kukaan laitureillakaan puhu tuulennopeudesta solmuina, vaan aina metreinä sekunnissa.
Veikkaan silti, että tässä tapauksessa oli valittu näyttöön väärä yksikkö. Varsinkin kun vene oli vastaostettu. 30 solmua vastaa n. 15 m/s, mikä kuulostaa jo paljon uskottavammalta.
Moni muuten mittaa merelläkin kilometrejä eikä meripeninkulmia.
Lähtökohta tietenkin on longitudin minuutti, joka on yksi nm (mpk). Miten ihmeessä mittaatte etäisyyksiä kartalta, jos käytätte yksikkönä kilometriä? Miten sijainnin koordinaatit ilmoitetaan, ellei asteina ja minuutteina? Jos käytetään merenkulun perinteisiä yksiköitä, nopeuskin ilmaistaan solmuina. Vuorovesillä seilatessa virran voimakkuudet kartoissa on aina merkitty solmuina. Sääkarttojen tuulinuolien sakarat ovat 10kn, lyhyt sakara 5kn jne. Säärintamien nopeudet on merkitty solmuina.
Meillä Fennoskandiassa käytetään säätiedotuksissa m/s, mutta muualla yleensä joko bofooriskaalaa tai solmuja. "Maakrapujen" tv uutisissa käytetään yllättävästi km/h tai jopa maamailia/h yksiköitä esim. hurrikaanien tuulennopeuksista. Aika sekavaa!
En todellakaan tiennyt, että "tavallisin ja jopa lähes ainoa esiintyvä näyttövalinta on m/s". Sitä ei muuten edes ole vanhemmissa B&G eikä muissakaan analogissa tuulimittareissa, ei myöskään km/h näyttöä nopeuslokissa. Vanhemmissa mittareissa ei ole muuta tuulen nopeuden näyttöä kuin apparenttin eli suhteellisen tuulen nopeus, mutta sehän on helppo muuntaa tosituuleksi, kun veneen nopeus on samoissa yksiköissä.
" Ei kukaan laitureillakaan puhu tuulennopeudesta solmuina, vaan aina metreinä sekunnissa". Ainakin itse käytän kn, jos joku on kiinnostunut mittarini näyttämistä lukemista. Ulkomaisilla laitureilla et ehkä tule ymmärretyksi metreistä ja kilometreistä, kun niitä ei käytetä.
Toki ainakin purjeveneilijöistä enemmistö mittaa solmuilla ja merimaileilla. Sanoin vain, että monet veneilijät käyttävät kilometrejä. Ei se estä ilmoittamasta sijaintia. Eikä mittausta kartalta, milli on 50 metriä ja 2 cm kilometri.
suomalaisista veneilijöistähän me puhuttiin, ei uus-seelantilaisista. Ja kyllä minä sanon "meters per second" kaikkialla, kun tuulesta puhutaan. Jos eivät osaa SI-järjestelmän yksiköitä, niin ei se minun ongelmani ole.
Mikä on B&G? En tunnista merkkiä. Reiskaa, Silvaa, Simradia, Navmania, Furunia, niitä tuolla enimmäkseen näkee.
Sen verran ehkä liioittelin, että kun pääsimme Visbyyn ja ostin paikallisen Expressenin, niin lehdessä kerrottiin, että tuulen nopeus oli ollut 55-60 solmua/sekunnissa. Oli muuten sama myrsky, jossa katosi vanäläisveneen kippari kun tippui mereen ja saksalainen yksinpurjehtija myös hukkui. Hän oli saanut purjeensa potkuriin(?) ja ajautui maihin. Matkalla pohjoisiin nähtiin kaukana horisontissa yksi purjevene kryssimässä tähän myrskytuuleen ja olin varma että hänen täytyi olla Sir BB ;) , mutta luultavimmin oli juuri tämä venäläisvene. Rauha kippareiden muistolle.
Visbyyn päästyämme tuuli kääntyi pohjoiseen ja tuli vaihteeksi pohjoismysrky, nyt vain tosin luokkaa 20-25m/s. Myrskyä kesti pari päivää, jonka vietimme mukavasti Visbyssä. Tuttuni sen sijaan lähti Finngulfillaan kohti Suomea, mutta hänen oli pakko muutta suunnitelmiaan ja kääntyä kohti Sandhamnia,jonne hän jätti veneensä ja sitten myöhemmin lomansa loppumisensa jälkeen haki sen pois. Eli kyllä ne yksiköt pojat ovat m/s eikä solmuja. Jos tuolla yhtään kauempana merellä on purjehtinut ,niin tietää, että harvoin aallonkorkeus on 6 m jos tuulee 15 m/s . Tämä edellä kerrottu tapahtui siis 4.-5.8.2008. Jos joku jaksaa olla niin aktiivinen ja osaa hakea tuulidataa noilta päiviltä esim. paikoista Ööland södra udde , Utklippan , Ystad tms. niin laittaistko ystävällisesti linkin tänne meille muiden ihmeteltäväksi, että tiedettäisiin kaikki, kuinka paljon tässä oli tarinaa ja kuinka paljon totta.
laittaa päivämäärät juttuusi!
Nopeuden yksikössä kuitenkin sekoilet yhä tai sitten Expressenin toimitus on sekoillut pahasti: "ostin paikallisen Expressenin, niin lehdessä kerrottiin, että tuulen nopeus oli ollut 55-60 solmua/sekunnissa".
Nopeuden yksikkö on solmu (=mpk/h=1.85km/h). Solmua sekunnissa ei ole mikään yksikkö.
On hyvin mahdollista, että puuskissa oli mitattu suuria tuulen nopeuksia.
Juttusi ei vielä oikein parantunut lisäselityksillä.
"...vaihteeksi pohjoismysrky, nyt vain tosin luokkaa 20-25m/s. Myrskyä kesti pari päivää, jonka vietimme mukavasti Visbyssä. Tuttuni sen sijaan lähti Finngulfillaan kohti Suomea..."
Jos keskituuli on yli 20 m/s, se ei ole "vain". Osoittaa harvinaista typeryyttä, jos joku oikeasti lähti Visbystä Itämeren ylitykseen keskituulen ollessa 20-25m/s suoraan vastaan.
Ehkäpä sittenkin itse etsisit ne säähavaintoasemien lukemat kyseisiltä päiviltä. Se kompensoisi kertomuksesi mokia.
Karlskronan havainnot (Utklippania lähinnä oleva asema)4.8.08:
http://www.wunderground.com/weatherstation/WXDailyHistory.asp?ID=IUNDEFIN121&month=8&day=4&year=2008
Visbyn havainnot 5.8.08:
http://www.wunderground.com/history/airport/ESSV/2008/8/5/DailyHistory.html?req_city=NA&req_state=NA&req_statename=NA
Jotta yksiköt olisi helppo muuttaa haluamikseen, panin linkin sitä varten:
http://www.windfinder.com/wind/windspeed.htm
Jokainen voi itse todeta, että tarinoihin tahtoo tulla vahvaa liioittelua. Muistikuvat pettävät usein. Tällä kertaa maksimituuli oli ollut Visbyssä 22kn (ei siis 22 m/s!) ja Karskronassa 25kn eli 12m/s. Puuskia tietenkin saattoi olla. Oli koleaa ja sateista. Varmasti kurja keli Itämerellä.
Kiitoksia hyvistä säälinkeistä. Paremman puuttessa nuokin käyvät, vaikka niiden sääasemien sijainti onkin ainakin Karlaskronan kohdalla sisämaassa, siis sama jos Helsingin edustan tuulioloushteita arvioitaisiin Helsinki-Vantaa tai vaikkapa Kaisanimen tuulimittarin mukaan. Merellä kuitenkin tulee aina enemmän kuin maissa, ainakin noin yleisesti ottaen. Expressenissa ( lehti on tallella ) tuulen nopeus oli tosiaan ilmoitettu solmuina, lieneekö jostain syystä Ruotsin lehdistössä vallalla oleva tapa, itsellä ei ole tästä aavistustakaan. Ja minä, kun en ole purjehtinut kuin vuodesta 1978, arvioin ja mittaan tuulen nopeuttta vain puuskien perusteella, vaikka luulenkin , että virallisesti tuulennopeudet määritellän 10 metrin korkeudessa 10 min keskituulen perusteella perusteella. Mutta tuulen nopeus sinällään, oliko se siis Expressenin 55-60 solmua vaiko arvoisan raadin minulle kertoma jokin muu arvo, ei ole tässä asiassa sinällään merkityksellinen. Se mitä halusin kertoa on, että vanhanmallinen kaunis, perästä ja keulasta kapea vene pärjää ja käyttäytyy loistavasti myös kovassa merenkäynnissä. Luultavasti yksi syy tähän on se, että koska veneen perässä on vähän kantavuutta aallokko ei jaksa nostaa perää ja toisaalta painaa keulaa alaspäin, vene kulkee ja pärjää aivan loistavasti näissä kovissa meriolosuhteissa. Toinen syy on varmasti se, että veneen kokonaispainosta yli puolet on kölipainoa. Jokin kommentti sivusi asiaa miksi sinne myrskyyn pitää mennä: ei myrskyihin mennä, niihin joudutaan. Ja useimmiten syy siihen on jokin aivan typerä sitten jälkeenpäin arvioituna, tässä minun ja kertomani kaverini tapauksessa syy oli loman loppuminen.
Veneen mukavuudesta käydään mielenkiintoista keskustelua tällä palstalla otsikon "veneen mukavuudesta" alla, josta varastin tämän aiheeseen liittyvän mainion WB-sailsin linkin: http://www.wb-sails.fi/suomi/newsArkisto/wbn_08/Purjehtimisenilo.pdf. Ja vielä: solmua/sekunti ei ole tosiaan yhtään mikään nopeuden yksikkö, kiitoksia korjauksesta.
Kiitoksia vielä kerran hyvistä tuulilinkeistä:
linkin perusteella löysin, että Bornholmin länsikärjessä on sääasema Hammer Udde: siellä tuuli 4.8. max gust speed 48mph / 78kmh ja 5.8. max 50 mph / 80 kmh. Bornholmin eteläkärjessä olevan mittarin ( Rönne) mukaan 4.elokuuta max gust speed 56mph /91 kmh ja 5.elokuuta 61mph / 98 kmh. Ja Ruotsin rannikolla tuuli ymmärtääkseni vieläkin enemmän, mutta tässäkin oli ihan tarpeeksi.
Harvinaisen voimakas tuuli riepotellut eteläisintä Suomea
5.8.2008
Maanantaina 4. elokuuta ja tiistaina 5. elokuuta on maan eteläisimmässä osassa puhaltanut vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakas itätuuli. Näin voimakkaat tuulet ovat elokuussa harvinaisia.Ilmatieteen laitoksen mukaan voimakkain 10 minuutin keskituuli mitattiin Hangon Russarön majakalla 27 m/s. Puuskissa tuuli yltyi tiistaina jopa 31 m/s:iin. Helsingin edustalla Harmajalla tuuli oli voimakkaimmillaan 18 m/s, puuskissa 23 m/s.
Ilmatieteen laitoksen mukaan näin voimakkaat tuulet ovat elokuussa harvinaisia. Tilastojen mukaan myrskypäiviä sattuu elokuussa keskimäärin harvemmin kuin joka toinen vuosi. Myrskypäiväksi määritellään päivä, jolloin tuulennopeus on jossain päin Suomea, tunturialueita lukuun ottamatta, vähintään 21 m/s. Utössä on ollut kovatuulisia päiviä (eli päiviä, jolloin 10 minuutin keskituuli on vähintään 14 m/s) elokuussa eniten vuonna 1959, jolloin niitä havaittiin viisi kappaletta.
Voimakkaan tuulen on aiheuttanut syvä matalapaine, joka sijaitsi maanantaiaamuna Tanskassa ja tiistaiaamuna Keski-Itämerellä. Matalapaine aiheutti Etelä-Ruotsissa runsaasti tuulituhoja ja runsaita sademääriä. Suomessa matalapaineen vaikutukset rajoittuivat eteläisimpään Suomeen, jossa tuuli on ollut voimakkainta maanantai-illasta tiistaiaamupäivään. Matalapaine on täyttymässä ja tuulet vähitellen heikkenemässä iltaan mennessä. Matalapaineita liikkuu Suomen yli myös loppuviikolla, joten merialueilla tulee varautua voimakkaisiin tuuliin.
ja nekin eri yksiköinä, kuin alkuperäisessä kertomuksessa.
Kun Hammeroddessa oli puuskissa mitattu 48 mph, se on purjehtijoille tutummissa yksiköissä 21 m/s eli 42kn. Maksimipuuska Rönnessä oli ollut 27 m/s !
Hammerodde on Bornholmin pohjoiskärjessä ja siten varmaankin lähempänä käyttämääsi reittiä kuin länsirannan Rönne.
Hiukan ihmettyttää päätöksentekonne merellä. Falsterista Visbyseen on hiukan yli 250 nm purjehdus. Jos jo Bornholmin luona 4.8. oli puuskissa 21 m/s, miksi kuitenkin päätitte pysähtymättä jatkaa Visbyseen? Utklippanin kohdalta Visbyseen oli vielä 150 nm, eli ainakin yksi yö lisää. Vauhdikas legi joka tapauksessa, jos saavuitte jo 5.8. Visbyseen.
Eikö juolahtanut mieleen ajaa vaikkapa Kalmariin, jonne voi turvallisesti mennä kaikilla keleillä ja kaikkina vrk:n aikoina? Pienempiä suojasatamiakin olisi ollut lähempänä, vaikkapa Sandhamnin kalastussatama Kalmarsundin eteläpäässä. Kiersittekö Öölannin itäpuolitse?
Kova keli oli tietenkin, kun puuskissa oli myrskytuulia. Siitä ei olla eri mieltä. Merenkäynnin kannalta oleellista kai on se, miten pitkään tuulee kovaa. Siksi keskituulen voimakkuus on tärkeämpi kuin maksimipuuskassa mitattu tuuli.
Sitä en pitänyt lainkaan uskottavana tarinassasi, että 20-25m/s pohjoistuulessa joku olisi lähtenyt Visbyn satamasta kryssimään pohjoista kohti. Nyt jo selvisikin, että Visbyn tuulilukemissa oli muistivirhettä tai väärinkäsityksiä.
Satuin muuten itse purjehtimaan samoilla vesillä muutamaa vrk:tta sinua aikaisemmin. Falsterista lähtiessä korkeapaine oli siirtynyt pohjoisemmaksi ja Puolasta oli tulossa matalapaine. Siksi halusin ehtiä Kalmariin ennen sitä. Kalmarista en tällä kertaa lähtenyt ylittämään Itämerta vastatuulessa Hankoa kohti, koska tuulta oli NE ad 15m/s. Rannikkoväylä oli mukavampi ratkaisu. Myös oma veneeni on kapeaperäinen.
Miksi ihmeessä ette jo Bornhomin luona ruvenneet muuttamaan reittisuunnitelmaanne ja hakeutuneet suojasatamaan? Oli älytöntä riskin ottamista jatkaa kovenevassa tuulessa Utklippanilta Visbyseen. Kovasta tuulesta varoitettiin etukäteen sekä SMHI:n että DMI:n ennusteissa, jotka kuuluvat Etelä-Itämerellä. Matkalla olisi ollut suojasatamia.
Oli tietysti hyvä, ettette voineet ehtiä Russarön majakalle myrskypäivien ajaksi ;-)
Säätiedotuksia kannattaa seurata ja muuttaa reittisuunnitelmia niiden mukaan.
http://www.bandg.com/en/
Ehkäpä B&G ei ole "purjeveneilijöiden enemmistön" suosima merkki. En tunne enemmistön valintoja.
En halua kinastella kanssasi siitä, mitä yksiköitä veneilijöiden enemmistö missäkin käyttää. Emme varmaankaan paljoa liiku edes samoilla vesilläkään. Omissa merikartoissani mittakaavat vaihtelevat sen mukaan ovatko ne yleis-, rannikko- tai satamakarttoja. Minun kartoissani 2cm ei ole kilometri jne., mutta longitudin minuutti on merimaili. Se siitä.
Älkää hyvät ihmiset katselko säätiedotuksissa maa-asemien arvoja.
Tässä muutama viikko sitten kun oli kunnon myräkkä, Näytti lentokenttä, joka on 6 km rannalta= 10 m/s. KAupungilla oleva mittauspiste, josta on n km. rantaan = 13 m/s ja ulkona oleva majakkasaari näytti 22 m/s.
Joten voi olla että tuo visbyn lentokenttä ei ole ihan totuus.
"Itämerellä Falsterbo - Visby välillä viime elokuun myrskyssä ( olosuhteet olivat tuuli 25-30 m/s ja aallonkorkeuden ollessa 5-6 m kaikuluotaimen mukaan olettaen, että pohja on suunnileen tasainen)".
Omassa kaikuluotaimessani taitaa olla viivettä sen verran, että aallokko ei muuta sen antamia lukemia. Hanöbuktenilla kyllä on sen verran matalaa, n. 50 m, että kaiku näyttää syvyyksiä. Syvemmillä vesillä, missä on isoimmat ja pisimmät mainingit, kaiku löytää pohjan harvemmin ja näytön tarkkuus on huono, jos yleensä jotain näyttää.
Minkälainen kaiku sinulla on? Tarvitaanko jotain asetusten muutoksia aallonkorkeuksien mittauksiin?
Hiljaa naureskelen että joku ei tiedä tätä varsin legendaarista merkkiä... juu... eipä paljon näe järvillä eikä uuspurhjehtijoiden vehkeissä.... :)
No meitä purjehtijoita on moneksi :)
Laita joku linkki, mistä nähdään esim. Visbyn satamassa tai se edustalla vallinnut tuuli vaikkapa 5.8.08.
Paikallisia eroja esiintyy myös rannikolla. Hanko Tulliniemi voi antaa eri lukemia kuin Russarö, vaikka välimatka on pieni.
Purjehtijoiden käsityksissä siitä, miten paha keli milloinkin oli, on tietenkin subjektiivisiä eroja. Esimerkkinä kuuluisa Fastnetin myrskykatastrofi, jossa useita ihmisiä hukkui paniikkireaktioiden takia. Eräs kisassa hyvin pärjännyt australialaiskippari totesi haastattelussa: "Emme huomanneet mitään erikoista". Oli kai tottunut keleihin Sydney-Hobart Raceissä.
Meille Itämeren kesämyrskykin ovat aivan riittävän pahoja, niitä ei kannata väheksyä. Ei silti ole sankariteko lähteä 20-25 m/s vastatuulessa Itämeren ylitykseen tai sivuuttaa turvallisia suojasatamia 250 mailin legillä sääennusteista piittaamatta.
Vähän kuin joku sanoisi, ettei tunne Swania, kaikkihan purjehtii Bavarialla tai Beneteaulla, jos ei sitä B&G:tä tunne.
Analogisissa B&G-mittareissa ei tosiaan solmuilla ollut vaihtoehtoa, mutta jo VDO:hon sai valita m/s tai kts mittaritaulun, viisari siis näytti silti samaa. Kilometrejä mittaavia en ole tavannut kuin pari ja nekin vain tällä foorumilla. Tuulennopeus on vakiintunut vahvasti SI-yksiköihin meillä, mutta suhde solmuihinhan on äärimmäisen yksinkertainen. 1 m/s = 2 kts on riittävän tarkka lähes kaikkiin käytännön sovelluksiin ja aina puhuttaessa tuulennopeudesta.
vertaus. Melkein jokaisella on rannekello, mutta moniko tuntee sellaisen merkin kuin Le Coultre? Tai jonkin muun hyvin harvinaisen? Tai vaikka jonkin harvinaisen viinimerkin, vaikka viininjuojia sinänsä on valtavasti?
Swan taas on vähän niinkuin Rolex, sen nimi tunnetaan veneilypiirien ulkopuolellakin vaikkei sellaista juuri koskaan näe.
Sehän on kiinni niin paljon tuulen suunnasta. Miksi pitäisi muuttaa suunnitelmia, jos hyvin menee? Itse olin noina päivinä paikassa, josta vaahtoava meri pilkotti puiden lomasta ja veneen ympärillä oli aivan peilityyntä. Satamaan tuli niinä päivinä vain yksi isompi X ja vanha Swan. Ei tuuli meitäkään siellä muuten olisi pitänyt, mutta seuraava aiottu kohde olisi ollut osin suojaton sillä tuulella. Mitatut tuulet Suomenlahdella kyllä hämmästyttivät ja näkymä rannalla oli tosi komea.
B&G on venemittaristojen mittakaavassa yhtä tunnettu Rolex kelloissa. Löytyy asennettuna useimmista Swaneista, Balticeista ja sen semmoisista.
Monikohan veneilijä osaisi kysyttäessä mainita muita mittaristomerkkejä kuin omassa (nykyisessä tai entisissä) olevat?
Oletetaan, että kaikuluotaimen anturin aukeamiskulma on suuruusluokkaa 15 astetta ja se on asetettu mittaamaan kerran sekunnissa. Silloin kaikuluotainpulssin muodostama jalanjälki(footprint) 50 metrin syvyydessä on luokkaa 15m ( 15 astetta:2 --> sin 7,5 x 50 m x 2 = 15 metriä). Sillä pohjantunnistusalgoritmilla, mikä luotaimessa on ei ole ymmärtääkseni merkitystä, sillä sehän on sama kaikissa mittauksissa ja tässähän ei mitata absoluuttista syvvyyttä vaan syvyyden vaihtelua. Jos veneen nopeus 8 solmua, se kulkee silloin sekunnissa n. 4 m/s jolloin se tikkaa neljä mittausta aina "samaan" jalanjälkeen, eri kohtiin jalanjälkeä tietysti. Siitä sitten vaan tarkkailemaan kaiun lukemia, milloin vene aallon pohjassa ja milloin aallon huipulla. Tästä saa karkean arvion aallokon korkeudesta. Tämä toimii tietysti silloin, kun aalokko on "hyvin" muodostunutta ja saadaan tarpeeksi vertailuaarvoja, sillä peräkkäisten aaltojen korkeusero ei ole sama. Ja tämä karkea tapa on sitten tietysti eri asia kuin se merkitsevä aallonkorkeus joka radiossa ilmoitetaan, joka on ymmärtääkseni noin puolet aallokon korkeimman yksittäisen aallon korkeudesta, eli ilmeisesti tässä minun tapauksessani merkitsevä aallon korkeus olisi ollut luokkaa 3 metriä.
Kahden muun purjeveneen kanssa. Ei puhettakaan että kukaan olisi lähtenyt mihinkään tuossa kelissä. Yhtään venettä ei tullut eikä mennyt niinä parina päivänä 4-5.elokuuta mihinkään suuntaan ja oltiin sentään suojaisessa saaristossa.
Rannikkoasemilla mitattiin yli 21 m/s tuulen nopeuksia - siis keskinopeuksia.
Se että joku lähtisi satamasta 20 m/s tai yli tuulissa ei kuulosta uskottavalta.
Öölannin itäpuolta mentiin ja syy miksi siellä oltiin oli kiire ja huonot sääennusteet . Luotin tekstiviestisääennusteisiin. Mutta tässä alkaa kokoajan tämä pääpointti unohtumaan: kapeaperäinen teräkeulainen oli kuin kotonaan siellä merenkäynnissä. Ja noista tuulimittauksisista: siellä missä me olimme tuolloin elokuun alussa ei ollut yhtään ainutta tuulimittausasemaa. Kaikki nämä tuulitiedot ovat jostain muualta, mikä Bornholmista, mikä Karlskronasta mikä mistäkin. Yksikään näistä asemista ei sijaitse merellä, vaan kaikki sijaitsevat maissa.Näistä kertomalla oli tarkoituksenani vain osoittaa, että kyllä ymmärrän milloin tuulee 30 solmua ja milloin 30m/s. Ja elokuun alussa etelä-Itämerellä tuuli, ja tuuli paljon. Eikä siihen vuodenaikaan siellä olisi pitänyt myrskytä.
Nyt lopetan tämän jankkauksen ja toivotan kaikille hyviä purjehduskelejä ensikesäksi ja ottakaa opiksi, elokuun alussakin voi itämerellä myrskytä.
Ehkäpä kaikuluotaimeni on vanha ja hidas. Mitään järjellisen tuntuista aallonkorkeushavainnointia en sillä ole pystynyt tekemään. On tullut kokeiltua erilaisissa tilanteissa. Epäilen itse, että syy on epäsäännöllisessä ja lyhyessä aallokossa eli juuri sellaisessa, mitä esiintyy matalissa vesissä. Sitten kun aallokko on säännöllistä, on yleensä niin syvää ettei kaiku näytä mitään tai löytää jotain satunnaisia heijastuspintoja. Oma kaikuni näyttää kunnolla vain 150 metriin asti.
Leveän perä:
rungon muoto stabiliteetti hyvä
mahdollisesti nopea avotuulilla
pienempi rungon märkäpinta-ala
hyvät sisätilat veneen takaosassa
luonteva uimataso
tilava avotila
-epästabiili suurilla kallistuskulmilla
-nopeusominaisuuksien hyödyntäminen vaatii kuitenkin suuren purjepinta-alan käyttöä ellei vene ole huippukevyt
-leveä avotila hankala veneen kallistuessa
Kapea perä:
kaunis
vene ei laahaa vettä perässään eikä jätä isoa peräaaltoa
pehmeä kulku aallokossa
purjehdukseen sopiva avotilan leveys
äänetön ankkurissa oltaessa
-ahdas avotila
-ahtaat sisätilat veneen taka-osassa tai jos vertailukelpoiset sisätilat halutaan, vene on tehtävä pitemmäksi -> kalliimpi
-ei uimason mahdollisuutta menettämättä ensiksi mainittua plussapuolta
Leveä perä lisää herkkyyttä broutsiin: peräsin menettää otteensa helpommin kuin kapeaperäisessä. Kahden peräsimen ratkaisu (vrt VOR) auttaa, mutta taitaa lisätä valmistuskustannuksia ja vauriomahdollisuuksia.
Hyvä käytännön pointti oli tasapohjaisen leveän perän äänihaitta ankkurissa ("kapea perä äänetön ankkurissa"). Se koskee vielä enemmän satamia, joihin maininki pääsee kiertämään. Kun perä sattuu olemaan aaltoihin päin, haitta ei ole pelkät loiskeiden äänet vaan veneen pohjan jysähtelyt. Toisinaan aaltojen jysäykset perän alle olivat sen verran kovia, että koko paatti tärisi iskujen voimasta. Joskus oli yöllä käännettävä vene keula tuuleen, kun nukkumisesta ei tullut mitään. Ankkuroidessa (keula-ankkurilla) haitta oli pienempi, koska keula oli tuuleen. Meitä, varsinkin vaimoa, perän loiskuminen ja paukkuminen häiritsi niin paljon, että seuraavaksi veneeksi ei enää valittu leveäperäistä tasapohjaa.
No, jos annamme kaikille listatuille tekijöille saman painoarvon, niin tuostahan voi laskea pisteet tämän listan mukaan. Ennen laskua pudotan kuitenkin tuon ulkonäköelementin painon nollaksi, koska en itse pidä kapeaa perää tai ylipäätään kapeaa venettä kauniina ja se on ylipäätään selkeästi makuasia.
Tulokseksi saamme siis leveäperäiselle pisteet 3 ja kapeaperäiselle 1.
Mutta ilman muuta nuo absoluuttisemmatkin kohdat kukin voi painottaa oman näkemyksensä mukaan. Noin nopeasti katsellen kapeaperäisen pisteet putoavat herkästi lisää, jopa miinukselle. Taitaa vastata myös veneenostajien näkemyksiä, kun markkinaosuuksia katselee.
Itsekin luulin aikoinaan leveän avotilan olevan hankalan, jopa vaarallisen. Totuus on kuitenkin toinen. Omassa veneessäni optimikallistuma on noin 18 astetta, eli venettä kannattaa purjehtia pystyssä. Vajaalla miehistöllä, jos ei ole panna läskiä reunalle, reivaaminen tulee siten ajankohtaiseksi jo alle 7 m/s tuulella. Maston taivuttelu, levanki ym. eivät enää auta. Yhden köyden reivisysteemillä reivaaminen on helppoa ja nopeaa, yleensä ei tarvitse muuttaa veneen kulkusuunta olleenkaan. 10 m/s tuulessa reivaus onnistuu jopa myötätuulessa.
jysähtelyn itsekin suurimmaksi ongelmaksi ja yritän aina saada veneen parkkiin keula aaltoja vasten. Viime kesänä onnistumisprosentti oli 95. Vähiten ääntä pitää tasaperäinen vene, jonka takaosa ulottuu vedenpinnan alle. Seuraavassa muutamia havaintoja: HR 352 on hyvin hiljainen, Avance 36 on melko hiljainen, Finngulf 36 on melko äänekäs ja First 371 on hyvin äänekäs.
Leveän perä:
stabiili suurilla kallistuskulmilla
rungon muoto stabiliteetti hyvä
mahdollisesti nopea avotuulilla
hyvät sisätilat veneen takaosassa
luonteva uimataso
tilava avotila
-suurempi rungon märkäpinta-ala !!!
-nopeusominaisuuksien hyödyntäminen vaatii kuitenkin suuren purjepinta-alan käyttöä ellei vene ole huippukevyt
=leveä avotila hankala veneen kallistuessa, mutta eihän tarvitse antaa kallistua !
Kapea perä:
jättää ison peräaallon yritettäessä päästä samaan nopeuteen kuin leveäperäisellä, eikä silti onnistu.
Muotostabiliteetti koskee kallistusjäykkyyttä vain johonkin tiettyyn kallistuskulmaan asti, esim. 60 astetta. Lattearunkoinen menettää stabilitettiinsä aikaisemmin kuin kapea ja syvärunkoinen. Ääriolosuhteissa kapea on turvallisempi. Ympärimenossa leveällä on taipumus jäädä ylösalaiseen asentoonsa.
Jokaisen luulisi tietävän, että leveä kantava perä on avotuulilla hyvä. Kapea on parempi kryssillä.
Keskivertopurjehtijalla joka seilaa Itämeren alueella kesäkuukausina, ei leveydestä ole haittaa. Pahin riesa on perän lätkytys veneen ollessa paikallaan.
Se onko iso avotila hyöty vai haitta, on myös makuasia. Itse pidän laakeaa leveää ja matalasarjaista sitlooraa suojattomuuden kannalta huonona, korkealaitainen ja mahdollisimman pieni on omaan tarkoitukseeni parempi ja turvallisempi.
Fatkatietoa leveyden vaikutuksesta veneen käyttäytymiseen ja merikelpoisuuteen kannattaa lueskella vaikkapa Larsson&Eliassonin "Principles of Yacht Design" tai Marchaj:n "Seaworthiness" kirjoista.
Omasta mielestäni uimatason tarpeellisuus on aika kyseenalainen Suomessa. Tulee vaan mieleen Vene-lehden testit, jossa aina kiiteellään "kätevää" uimatasoa. Suomessa ei ole hirveästi peräkiinnityksiä (kuten Välimerellä ym.), jolloin kulkeminen on helppoa veneeseen. Uimaankin pääseminen on onnistunut hyvin ilman porrastettua perää. Ja ulkonäkökysymyksenä mielestäni uudet täysin avoimet / avattavat peräpeilit ovat rumia. Kilpakäyttöön ymmärrän. Toisaalta voidaan kysyä, onko uimatasosta haittaa, eipä juuri...
mikään ei estä kiinnittämästä venettä suomessakin perä edellä matalaan ponttoonilaituriin, jollaisia venesatamista pääosin on. Korkeat kiinteät ovat huomattavasti harvinaisempia laiturityyppejä suomalaisissa venesatamissa.
Turvallisuuden kannalta olennaista ei ole uimaan pääseminen vaan takaisin pääseminen vaatteet päällä ja painavina, ja siinä uimatasosta ja syvälle ulottuvista portaista on apua.
isomman peräaallon kuin vaikkapa banner 23 tms muu sporttilelu.
omistan siis itse tuollaisen kanootinkaatajan, leikin joskus muiden sporteissa.
En tunne asiaa kovin tarkasti. Tuntuu kuitenkin, että uppoumavene tekee sitä isompaa aaltoa mitä kovempaa vauhtia se kulkee. Surffi on sitten toinen juttu.
Onko h-veneen muodostama aalto korkeampi kuin bannerin, jos veneiden nopeus on sama?
Pienellä nopeudella h-vene, kuten muukaan kapearunkoinen ja -peräinen, ei näytä muodostavan aaltoa juuri lainkaan. Harhaa?
En ikinä huolisi turvatonta uloketakatasoa, korkeaa peräpeiliä ja pitkiä tikkaita veneeseeni.