Kysymykseni liittyy siihen että kuinka lasketaan ''sijaintipaikan eranto minuutin tarkkuudella?'' Anteeksi tyhmä kysymykseni, mutta juolahti mieleeni kun selailin vanhoja saaristolaivuri-kurssikirjojani ja siellä ei mainita asiatsa, ainakaan ymmärrettävästi, tai sitten pää on lahonnut jo sen verran että en löytänyt sitä tekstistä.
Pieni kysymys
Vanha kyselijä
213860
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
''sijaintipaikan eranto minuutin tarkkuudella?''
"Eranto eli magneettinen deklinaatio tarkoittaa kulmaa maantieteellisen pohjoissuunnan ja magneettisen pohjoissuunnan välillä" wiki
Muistaakseni harjoitustehtävissä oli karttoja joissa oli kaksi tai useampia sijaitia joissa eranto on merkitty ja piti laskea eranto sijainnissa kahden tällaisen pisteen välissä.
Itse en vaivaisi päätäni laskeakseni erantoa minuutin tarkkuudella. Kysymyksesi ei ollut tyhmä. Erantolaskelmat ovat nykyään kai useimmille kirjoituspöytäkipparin taito. Toki on hyvä tietää mistä on kysymys ja ymmärtää ettei eranto ole välttämättä vakio kaikkialla. Vaatisi ymmärtääkseni aika tarkat erantokäyrät että pystyisi määrittämään eranto minuutin tarkkuudella.
Asteet joidaan edelleen jakaa minuutteihin:
1 aste = 60 minuuttia
Voi olla että ole aivan väärässäkin...
Paperikartasta haet lähimmän/lähimmät ruusut, joissa merkitty asteet ja minuutit, paikkasi suhteen vaan interpoloit näiden ruusujen arvot. Ota huomioon erannon vuosimuutos ' alueella. Digitaalisista ohjelmista automaattisesti sekä GPS kertoo myös suoraan.
Erantoa ei varsinaisesti tarvitse laskea millekään tietylle "sijainnille" erikseen vaan eranto katsotaan ko. merikartan lähimmästä kompassiruususta jossa erannon suuruus ILMOITETAAN asteina, minuutteina ja minuutin kymmenysosina. lisäksi kompassiruusussa ilmoitetaan vuotuinen erannon muutos joko itään ( ) tai länteen (-) elikkäs siellä seisoo yleensä "annual chance" -teksti jonka jatkona ilmoitetaan erannon vuotuinen muutos alkaen siitä vuodesta jona ko. kartta on painettu. Sekin tieto on kompassiruusussa suoraan nähtävänä.
Siitä sitten vaan yksinkertaisesti esim. jos vuotuinen kasvu on vaikkapa itään 4´ vuodesta 2004 eli 4 minuuttia/vuosia ja erannon lähtöarvo vaikkapa 5 astetta ja 30´ niin lisäät tuohon 5 asteeseena ja 30 minuuttiin (2008-2004 0 4 vuottax 4´ => 16´) eli tämänhetkinen erannon suuruus on 5 astetta ja 46´ (30 16) minuuttia.
Erantoa ei lasketa erikseen jollekin tietylle sijainnille vaan katsotaan siis lähimmästä kompassiruususta!
Toivottavasti tästä oli apua.
Minäkin olen täällä äimän käkenä ihmettelemässä, koska asia kuulostaa täysin vieraalta.
Suunnasta jos puhutaan, on kaikkien tiedossa, että maan magneettinen napa on jossakin huitsin nevadassa verrattuna maantieteelliseen pohjoisnapaan ja sijaintia määriteltäessä huomioidaan kulkusuunnan eranto ja sen jälkeen tiedetään mihin oikeasti on menty. Sijainti määritellään kartalla todellisen suunnan mukaisesti.Ei yksittäiselle paikalle voi mitään erantoa määritellä.
Luulisin että tuon kysyjän epätietoisuus johtuu siitä kun jollain sivulla (esim. yleiskartta tms.) -saattaa olla kaksi kompassiruusua joille kummallekin on oma erantolukemansa, kysyjä ehkä ihmettelee mitä sitten jos ollaan jossain näiden välissäjne. ...
Oikeasti ihmettelen, onko kysyjä käynytkään koskaan väittämäänsä saaristolaivurikurssia kun moisia kyselee... tuohan on aivan alkeisopeista alkeellisimpia asioita joita siellä esitettiin.
On meitä muitakin, joilla saaristo- ja rannikkokursseista on yli 20 vuotta. Tuppaa ehkä unohtumaan sellaiset asiat, joita käytännössä ei ole tarvínnut. Merellä ei tarvitse minuuttien tarkkuutta erannossa, kun kompassikurssin pitäminenkään ei ole yhtä tarkkaa. Eksymääkään ei määritetä minuuttien tarkkuudella.
Voi olla että gps on vähentänyt alkeellisen perusnavigoinnin hallitsemista.
Näinpä juuri! Useimmissa kompasseissa näyttötarkkuus on 5 astetta ja sitäkin on vaikea pitää eli olen samaa mieltä kanssasi. periaatteessa kuitenkin on tarpeellista osata laskea suunnat ja sijainnit minuutin tarkkuudella. Voihan olla että joskus joutuu ajamaan esim. sumussa pakkotilanteessa ja silloin kyllä lasken suunnat mieluiten just eikä melkeen.
Kyllä eranto liittyy selkeästi tiettyyn paikkaan. Kompassihan ei juuri missään näytä kohti magneettista pohjoisnapaa, vaan magneettikentän suunta mutkailee. Vaihtuuhan erannon etumerkkikin jo Ruotsin puolelle mennessä ja siksi jokaisella karttalehdellä on oma kompassiruusunsa.
Erannon määrittäminen minuutin tarkkuudella on sitten enemmän akateeminen kysymys. Kartan perusteella sitä ei voi määrittää, sillä paikalliset magneettiset vaihtelut ovat suurempia. Pitää siis tehdä paikalla ensin magnetometraus, vieläpä hyvin herkällä magnetometrilla.
Eli mitä merkitystä tolla on tavalliselle saaristolaivurille? Ei mitään!
Ei tavallisen veneilijän ole tarpeen ruveta itse selvittelemään mitään tietyn paikan erantoja millimetritarkkudella. Eranto otetaan suoraan lähimmästä kompassiruususta ja ainoa mitä laskea pitää, on sen vuotuisesta muutoksesta määräytyvä arvo nykyhetkellä. Se taas kuinka paljon eranto on jossain tietyssä kohdassa prikulleen, on kartanTEKIJÖIDEN heiniä. Meidän veneilijöiden ei moisia tarvitse miettiä, saamme katsoa sen suoraan (riittävällä tarkkuudella laskettuna) kompassiruususta.
Eranto minuutin tarkkuudella on kyllä utopiaa. Tietysti laskentatarkkuus pitää olla parempi, kuin lopullinen vaadittu suuntatarkkuus. Mutta 10 kulmaminuuttiakin on tosi hyvä arvaus Suomessa. Edellä joku vihjasi, että GPS:stä. Jos navigointi perustuu GPS:n käyttöön, on eranto vielä vähemmän merkitsevä tekijä. MUTTA ÄLKÄÄ h-tissä uskoko GPS-laitteenne antamaan erantoon. Kysykää mieluummin vaikka äidiltä.
Nyt vasta tajusin kysymyksen. Alkuperäinen kysyjä siis halusi tietää erannon kulloisessakin sijaintipaikassa eikä sijaintipaikan erantoa.
siihen, että tehtävän ratkaisija ymmärtäisi katsoa merikartan kompassiruusua; sen ilmoittamaa erantoa ja vuotuista poikkeamaa.
Ilmoittaahan se ruusu erannon arvon minuutin tarkkuudella ko. kartan näyttämällä alueella tiettynä menneenä vuotena. Ja kun siihen laskee vuotuiset poikkeamat päälle nykyhetkeen, saa kysytyn paikan, mikäli se kartalla sijaitsee, erannon minuutin tarkkuudella nykyhetkellä.
mm. merikartoissa ilmoitetaan eranto minuutin tarkkuudella joten mitään utopiaa se ei ole kartanteossa lainkaan.
Navigointi minuutin tarkkuudella sensijaan on utopiaa. Toisaalta jos joudun pakosta sumussa kulkemaan, lasken mieluiten suunnat minuutin tarkkuudella koska sen tarkkuuden laskennassa saa täsmälleen samalla vaivalla. ...samalla syvästi tiedostaen etten suinkaan kykene pitämään suuntaa minuutin tarkkuudella!
ja vielä näin kartantekijältä toiselle: varmaankin olet samaa mieltä että esim. maastomittauksissa on syytä noudattaa sanotaan nyt vaikka kaavoitusnittausohjeessa mainittuja pohjakartan tarkkuskriteereitä. Moni minulta kyselee kartaa maastossa mitatessani, onko se tarpeen tehdä apupisteet muutaman millin tarkkuudella? vastaan aina että on! Kartanteon on oltava jämptiä. Jos jo se tieto heittää lähtökohtaisesti jota loppukäyttäjä käyttää itsekin epätarkasti, mihin siinä lopulta päädytään? kartanteosta puhuttaessa millimetrit ja asteet, goonit, minuutit, joskus jopa sekunnit (esim. monikulmioverkot) ovat kuranttia tavaraa!
Summa summarum: Ei ole mitään syytä väheksyä minuuttien käyttöä ensinnäkään krtanteossa, mutta ei mielestäni myöskään navigointiin perustuvissa laskennoissa. Kun epätarkkuutta tulee jokatapauksessa, on parempi ettei sen tuleminen ole lähtökohtana joka vaiheessa!
Gps:n erannosta olen samaa mieltä, -ennemmin kannattaa kysyä vaikka äidiltä! ;-)
Eranto kyllä ilmoitetaan minuutin tarkkuudella, mutta utopiaa se on silti. Kartoilla kun on kohteita, joissa eranto onkin monta kymmentä astetta. Ne vain on varustettu merkinnällä "magneettisia häiriöitä". Ne yleensä liittyvät rautamalmeihin, mutta melkein joka paikassa on pienempiä häiriöitä, jotka aiheuttavat vastaavasti pienempiä poikkeamia. Minuutti on tässä kovin pieni yksiikkö, eikä kymmenen minuutin erannon muutokseen mitään huomattavaa geologista rakennetta tarvita.
Tarkemmasta laskennasta navigoinnissa ei tosiaan ole mitään haittaa, eikä lisävaivaakaan. Toisaalta karttatyöskentelyssäkään ei helposti pääse astetta parempaan tarkkuuteen, joten minuutteja ei kannata ottaa liian vakavasti. Virheitä, jotka voisivat kertautua, on sentään melko vähäinen joukko. Tuloksetkin ovat kertakäyttöisiä, toisin kuin kartanteko.
Meinaatko siis että erantolukema (joka on minuutin tarkkuudella) -on pantu kompassiruusuun arvaamalla?
Esittäisitkö perustelun? Olet ilmeisesti ollut sitten mukana siinä prosessissa jossa erantoa määritellään joten kertoisitko hieman prosessista? Itse en ole ollut näitä määrittelemässä mutta on vähän vaikea uskoa tuota sinun ajatustasi jonka mukaan erannon ilmoitettu minuuttitarkkuus olisi "utopiaa"! Sen verran kauan olen kuitenkin karttoja työkseni tehnyt.
Magneettiset häiriöpaikat ovat tietenkin asia erikseen.
Selvyyden vuoksi totean vielä, että paikalla ei ole erantoa, mutta magneettisuunnan eli kompassisuunnan ja tosisuunnan välillä vallitsee eranto jonka määrä vaihtelee paikan mukaan.
Viestistäsi voi saada virheellisen käsityksen jonka mukaan kompassisuunta on tosisuunta eranto.
Magneettinen suuntahan EI käsitteenä ole sama kuin kompassisuunta! Kompassisuunta sisältää erannon lisäksi EKSYMÄN joka on usemmiten erantoa merkittävämpi virhetekijä.
magneettinen suunta on tosisuunta eranto
kompassisuunta on tosisuunta eksymä eranto
Eksymä voi olla jopa - 10 asteen luokkaa ja riippuen suunnasta se voi joko kumota erannon tai tulla erannon lisäksi! hyvä juttu jos osaa laskea erannon mutta jos esim. eksymä on luokkaa 10 astetta, menee vene jo melkoisesti metsään tuollaisella tarkkuudella ohjattaessa. Enpä uskaltaisi ainakaan avomerelle lähteä tai pimeään kompassin varassa jolle ei ole laskettu eksymätaulukkoa.
Totta töriset, en ajatellut asiaa noin täydellisesti.
Ei olisi pitänyt sotkea kompassia ollenkaan tähän asiaan kun sillä ei ole edes mitään merkitystä erannon kannalta.
ajattelin lisätä myös oman kysymykseni tähän juttuun koska täällä näyttää olevan paljon asiantuntevia. Siis mä oon menossa saaristolaivuri tenttiin ja en oikein saanut selkoa mitä tarkoittaa ''ristisuuntima?'' se opettaja ei selittäny sitä sillä tavalla että mä ymmärtäisin sen oikein. :_D
1.) Ristisuuntima otetaan siten että suunnitaan (esim. käsisuuntimakompassilla) paikasta, jossa ollaan, - kahteen eri kohteeseen (jotka löytyvät myös merikartasta) -ja kirjataan suuntimat ylös.
2.) Suuntimiin lisätään/vähennetään erannot riippuen erannon suunnasta (itään/länteen) -ja näin saadaan tosisuuntimat.
3.) Saatuihin tosisuuntimiin lisätään 180 astetta kumpaankin, jolloin saadaan vastasuuntimat.
4.) Saadut vastasuuntimat piirretään merikartalle lyijykynällä kahtena viivana jotka leikkaavat toisensa.
5.) Viivojen leikkauspisteessä on veneen paikka jolloin suuntimat otettiin.
Huomioitavaa: Ristisuuntimia otettaessa olisi suuntimat otettava mahd. samanaikaisesti. Lisäksi suuntimat olisi hyvä valita siten että ne veneen kanssa muodostavat mahdollisimman lähelle 90 asteen kulman. Ristisuuntimia voi otta enemmänkin kuin 2 mutta 2 riittää, muuten kyse ei ole ristisuuntimasta vaan pelkästä suuntimasta. Kohteet eivät saisi olla veneestä kaukana koska siten epätarkkuus kasvaa.
Ristisuuntiman voi ottaa myös veneen omalla ohjailukompassilla, mutta tällöin edellä selostettuihin tosisuuntimiin pitää lisätä myös eksymät (jotka on laskettu jo ennen veneen kompassille). Käsisuuntimakompassilla ei käytetä eksymää koska sitä on mahdotonta laskea.