Kameroitten tuotekehittely...

UPDATE_8617533 kirjoitti:

> Tuossa tapauksessa herkkyyden "huijaus" aiheuttaiai pahan alivalotuksen joka varmasti näkyisi kohinan kasvuna.    

...että digiaikana filmin "vanhenemisesta" ei enää tarvitse pitää huolta, mutta näyttääkin olevan niin että "digifilmi" on vanhentunut jo ennen kuin asiakas on sen saanut käyttöönsä.

Eikös oikeanlainen vertailu sitten pitäisi tehdä siten että verrataan kuvan laatua ja valotusta kameroilla samassa valaistuksessa eli mikä tuottaa parhaimman, luonnollisimman ja kohinattomimman kuvan pimeimmässä (samanhintaluokanvehkeet) on se sitten paras hämärässä kuvaamiseen. Ei niinkän tuiotettaisi ainoastaan sokeasti iso arvoa ja kohinaa.

samppila kirjoitti:

Eikös oikeanlainen vertailu sitten pitäisi tehdä siten että verrataan kuvan laatua ja valotusta kameroilla samassa valaistuksessa eli mikä tuottaa parhaimman, luonnollisimman ja kohinattomimman kuvan pimeimmässä (samanhintaluokanvehkeet) on se sitten paras hämärässä kuvaamiseen. Ei niinkän tuiotettaisi ainoastaan sokeasti iso arvoa ja kohinaa.

juuri noin, tuossa pitää vain muistaa että kaikissa tapauksissa suljinaika/aukko-yhdistelmä olisi jokaisella sama, saahan varsin pimeässäkin pienellä herkkyydellä hyvän kuvan pitkällä suljinajalla. Jalusta apuna.

Tuon takia pitäisi mitata erillisellä mittarilla ja asettaa kaikkiin kameroihin herkkyys/aika/aukko samaksi ja tutkia siten saatua lopputulosta.

Ongelmanahan yleensäkkin on muutujien määrä, niitä pitää pystyä vähentämään mahdollsimman pieneksi jotta saadaan halutut erot aikaiseksi.

----------

Voihan sitä tietysti tehdä vikka niin että on tietty olosuhde, vaikkapa teatterin näyttämö, ja yritetään saada siitä mahdollisimman hyviä kuvia asettamatta muita rajoituksia. Tässä vaan kuvaajan tottumukset ja taidot vaikuttavat turhan paljon lopputulokseen.

No tuo ISO arvoilla kikkailuhan on nimenomaan tarkoitettu tyhmien kusettamiseen.

Biomassahan valitsee kameransa pääasiassa Dpreview:n yms. kohinatestien perusteella ja tottakai ISO 1000 herkkyydellä (Canuuna tms. pissitysvehje) otettu kuva on kohinattomampi kuin ISO 1600 herkkyydellä otettu kuva.

Ei vaan tule ilmaiseksi tuo "kohinattomuus". Sehän tarkoittaa, että valotusajat ovat "samalla" herkkyydellä kuvattaessa selvästi pitemmät, esim. 1/15 s eikä 1/25 s, mikä taatusti haittaa käsivaralta kuvattaessa.

Pokkareissa vastaava kusetus on ollut oikeastaan normi jo iät ajat. Kuvioon on yleensä kuulunut sekin, että alimmat herkkyydet ovat suht OK, mutta ylimmissä on todellinen herkkyys vain puolet siitä, mitä luvataan. Tällöin huijaus ei tule niin helposti ilmi - useimmat testithän tehdään alimmalla herkkyydellä.

sinunkin kirjoitti:

No tuo ISO arvoilla kikkailuhan on nimenomaan tarkoitettu tyhmien kusettamiseen.

Biomassahan valitsee kameransa pääasiassa Dpreview:n yms. kohinatestien perusteella ja tottakai ISO 1000 herkkyydellä (Canuuna tms. pissitysvehje) otettu kuva on kohinattomampi kuin ISO 1600 herkkyydellä otettu kuva.

Ei vaan tule ilmaiseksi tuo "kohinattomuus". Sehän tarkoittaa, että valotusajat ovat "samalla" herkkyydellä kuvattaessa selvästi pitemmät, esim. 1/15 s eikä 1/25 s, mikä taatusti haittaa käsivaralta kuvattaessa.

Pokkareissa vastaava kusetus on ollut oikeastaan normi jo iät ajat. Kuvioon on yleensä kuulunut sekin, että alimmat herkkyydet ovat suht OK, mutta ylimmissä on todellinen herkkyys vain puolet siitä, mitä luvataan. Tällöin huijaus ei tule niin helposti ilmi - useimmat testithän tehdään alimmalla herkkyydellä.

Nuo arvothan vain kertovat kennon valoherkkyydestä eivät kohinasta.
Jälkimmäiset käppyrät kertovat tuon kennojen välisen eron ns. normalisoidusti, jossa pyritään sulkemaan pois valmistajien antamien herkkyyksien tuoman edun tietyille merkeille.

ketä kustiin silmään kirjoitti:

Nuo arvothan vain kertovat kennon valoherkkyydestä eivät kohinasta.
Jälkimmäiset käppyrät kertovat tuon kennojen välisen eron ns. normalisoidusti, jossa pyritään sulkemaan pois valmistajien antamien herkkyyksien tuoman edun tietyille merkeille.

> Nuo arvothan vain kertovat kennon valoherkkyydestä eivät kohinasta.

No voi hellanlettas, kun se suhina puolestaan tulee siitä, kun kennolla on tietty, yksi ainoa & todellinen valoherkkyys, esim. ISO 200, ja kaikki siitä yli tehdään pelkästään signaalin vahvistusta lisäämällä. Mutta ei se vahvistin osaa tehdä eroa signaalin ja kohinan välillä, vaan vahvistaa molemmat.

Eli jos leikitään, että kameroilla A ja B kennon perusherkkyys on tasan 200, niin valittaessa herkkyysasetukseksi "ISO 1600" oikein toimiva kamera nostaa vahvistuksen 4 kertaiseksi -> suhinan määrä 4-kertaistuu.

Pissitysmalli kasvattaa vahvistuksen ainoastaan 2,5 kertaiseksi, jolloin se suhisee feikki-ISO 1600 -herkkyydellä selvästi vähemmän. Siis niin kauan aikaa, kun otetaan "tieteelllisiä" testikuvia studiossa, jalustaa käyttäen.

Tosielämässä pissitysmallilla kuvaava joutuukin toteamaan, että kappas, on vielä ISO 1600 herkkyydellä liian pitkät suljinajat, pakko pistää ISO 2500 kehiin ... jolloin mitään kohinaetua ei enää ole.

mitä järjen puutetta kirjoitti:

> Nuo arvothan vain kertovat kennon valoherkkyydestä eivät kohinasta.

No voi hellanlettas, kun se suhina puolestaan tulee siitä, kun kennolla on tietty, yksi ainoa & todellinen valoherkkyys, esim. ISO 200, ja kaikki siitä yli tehdään pelkästään signaalin vahvistusta lisäämällä. Mutta ei se vahvistin osaa tehdä eroa signaalin ja kohinan välillä, vaan vahvistaa molemmat.

Eli jos leikitään, että kameroilla A ja B kennon perusherkkyys on tasan 200, niin valittaessa herkkyysasetukseksi "ISO 1600" oikein toimiva kamera nostaa vahvistuksen 4 kertaiseksi -> suhinan määrä 4-kertaistuu.

Pissitysmalli kasvattaa vahvistuksen ainoastaan 2,5 kertaiseksi, jolloin se suhisee feikki-ISO 1600 -herkkyydellä selvästi vähemmän. Siis niin kauan aikaa, kun otetaan "tieteelllisiä" testikuvia studiossa, jalustaa käyttäen.

Tosielämässä pissitysmallilla kuvaava joutuukin toteamaan, että kappas, on vielä ISO 1600 herkkyydellä liian pitkät suljinajat, pakko pistää ISO 2500 kehiin ... jolloin mitään kohinaetua ei enää ole.

> Eli jos leikitään, että kameroilla A ja B kennon perusherkkyys on tasan 200, niin valittaessa herkkyysasetukseksi "ISO 1600" oikein toimiva kamera nostaa vahvistuksen 4 kertaiseksi -> suhinan määrä 4-kertaistuu.

Huoh.... siis 8-kertaiseksi

...ja kusetusmalli 5 kertaiseksi.

mitä järjen puutetta kirjoitti:

> Nuo arvothan vain kertovat kennon valoherkkyydestä eivät kohinasta.

No voi hellanlettas, kun se suhina puolestaan tulee siitä, kun kennolla on tietty, yksi ainoa & todellinen valoherkkyys, esim. ISO 200, ja kaikki siitä yli tehdään pelkästään signaalin vahvistusta lisäämällä. Mutta ei se vahvistin osaa tehdä eroa signaalin ja kohinan välillä, vaan vahvistaa molemmat.

Eli jos leikitään, että kameroilla A ja B kennon perusherkkyys on tasan 200, niin valittaessa herkkyysasetukseksi "ISO 1600" oikein toimiva kamera nostaa vahvistuksen 4 kertaiseksi -> suhinan määrä 4-kertaistuu.

Pissitysmalli kasvattaa vahvistuksen ainoastaan 2,5 kertaiseksi, jolloin se suhisee feikki-ISO 1600 -herkkyydellä selvästi vähemmän. Siis niin kauan aikaa, kun otetaan "tieteelllisiä" testikuvia studiossa, jalustaa käyttäen.

Tosielämässä pissitysmallilla kuvaava joutuukin toteamaan, että kappas, on vielä ISO 1600 herkkyydellä liian pitkät suljinajat, pakko pistää ISO 2500 kehiin ... jolloin mitään kohinaetua ei enää ole.

"Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku"

Siis tuossahan pointti oli juuri se, että samoilla numeroasetuksilla valotus ei ole sama.

Mutta eipä tosta ISO-asiasta kannata muutenkaan isosti meuhkata, ennen kuin on varmaa, että testi oli validi ja kameroiden yksilö-/eräkohtaiset heitot eivät ole oleellisia. Testaaminen ei muutenkaan ihan iisiä ole, koska pitää huomioida mm. kameroiden ehkä erilaiset valoisuusasetukset ja mahdolliset heitot optiikoissa...



Muutenkin toi kameroiden kuvanlaadun vertailu on toisilla ehkä vähän liiallista. Liian suuren kohinan takia epäonnistuneesta kuvasta kun ei tulisi paremmalla (saman luokan) kameralla kuin vain rimaa hipoen välttävä kuva. Ja vice versa: loistavan kuvan glooriasta olisi himmennyt vain mitätön osa, jos kuva oliskin tullut otettua sillä paskemmalla kamerallaan :)
Tokihan lopputulos on se mikä ratkaisee (tai siis ei missään nimessä ole, esimerkiksi mulle 90 % valokuvauksen nautinnosta on sitä kuvan saalistusta ja vain pieni osa vanhojen kuvien ihailua), mutta kuvien kuvanlaatuun vaikuttaa helkutin paljon muutkin asiat kuin kameran tuottaman kuvan laatu studio-olosuhteissa.

UPDATE_8617533 kirjoitti:

> Mutta eipä tosta ISO-asiasta kannata muutenkaan isosti meuhkata, ennen kuin on varmaa, että testi oli validi ja kameroiden yksilö-/eräkohtaiset heitot eivät ole oleellisia. Testaaminen ei muutenkaan ihan iisiä ole, koska pitää huomioida mm. kameroiden ehkä erilaiset valoisuusasetukset ja mahdolliset heitot optiikoissa...

...silloin kun aihetta on. Kyllä Canonin lakimiehet pitävät huolen testien luotettavuudesta ennen pitkää jos on syytä. Canonin trendi on niin systemaattinen kuin olla voi, bluffia testeissä on vaikea hyväksyä tältä osin kun testilaboratorio valmistaa niinkin tunnettuja tuotteita kuin alla.

http://www.dxo.com/intl/photo

Valokuvaajat ovat kautta aikain tottuneet valitsemaan kuvausasetuksensa itse. Mikäli pahimmanlaatuiset arpomislaatikot yleistyvät, voidaan koko valinnaisasetukset unohtaa ja siirtyä suoraan "dorkamatic - Auto" asetuksiin.

Kyse on mitä suurimmasta MARKKINOINTIHUIJAUKSESTA alan arvostetuimpien julkaisujen myötävaikutuksella eli dopattu mikä dopattu ja dopingista rangaistakoon. ISO-arvojen virityksellä vääristetään melkein kaikkia testeissa mitattuja mittaustuloksia joiden perusteella tuotteet asetetaan paremmuusjärjestykseen.

Olen kyllä sitä mieltä että kyllä ajan mittaan rehellisimmät kilpailijat, tunnettu mittalaitevalmistaja Olympus etunenässä, saattaa mainonnassaan vihjaista sen että kellä on kamera jonka asetuksiin voit luottaa toisin kuin VUOSIKAUSIA mittarivirityksellä tuotekehittelyn nimissä ratsastaneet. Canonista ei niin väliä, massojen logiikan perässä en ole juossut koskaan eikä tämä ainakaan anna aihetta muuttaa aiempia tottumuksiani, mutta että Nikonkin vielä kalkkiviivoilla syyllistyy moiseen, se on anteeksiantamatonta. Toivoa sopii että nykyajan ruoka on edes sitä mitä luulisi saavan, siinä on jo terveyskin pelissä.

Päivän slogan:

With Canon you can...to be fooled as a donkey!

Joka suututti ammattilaisvalokuvaajat tuolla mainonnallaan rapakon takana. Mainos meni jotensakkiin näin:
"tällä kameralla opit viikossa sen mihin ammattivalokuvaajilta on mennyt vuosia"
En muista mallia enää, mutta saattoi olla ehkä paras "antimainos" koko valokuvaamisen historiassa.

ollut se kirjoitti:

Joka suututti ammattilaisvalokuvaajat tuolla mainonnallaan rapakon takana. Mainos meni jotensakkiin näin:
"tällä kameralla opit viikossa sen mihin ammattivalokuvaajilta on mennyt vuosia"
En muista mallia enää, mutta saattoi olla ehkä paras "antimainos" koko valokuvaamisen historiassa.

Noh, niiltä nyt karkailee noita sammakoita "vahingossa" ihan säännöllisesti.

Ei siitä ole montaakaan vuotta, kun jenkeissä joku isompi päällikkö todisteli jossain haastattelussa oikein laskelmien kanssa, minkä takia kennon liikutteluun perustuva vakaaja on mahdollinen ainoastaan pokkareissa.

Ja sitten kun, Canoniittien esittämien kiistattomien faktojen vastaisesti, oli kennovakaajat tulleet markkinoille, olikin vuorossa "tieteellinen" white paper, jossa "objektiivisesti" arvioitiin erilaisia vakaajaratkaisuja ja julistettiin, tottakai, ettei kennon liikutteluun perustuva toimi kuin lyhyillä polttoväleillä.

Perustelu oli se sama kämmi, mihin melkein kaikki nettiviisaat kompastuvat, eli oli kätevästi "unohdettu", että pitkillä polttoväleillä pitää käyttää lyhyempiä suljinaikoja, oli vakaajaa tai ei. Canonin "ammattitaidolla" tehdyissä laskelmissa tätä ei osattu ottaa huomioon ja lopputuloksena oli, että kennolta loppuu teleobjektiivien kanssa liikevara kesken / se "eksyy" piirtoympyrän ulkopuolelle.

pompelo9 kirjoitti:

Siis tuossahan pointti oli juuri se, että samoilla numeroasetuksilla valotus ei ole sama.

Mutta eipä tosta ISO-asiasta kannata muutenkaan isosti meuhkata, ennen kuin on varmaa, että testi oli validi ja kameroiden yksilö-/eräkohtaiset heitot eivät ole oleellisia. Testaaminen ei muutenkaan ihan iisiä ole, koska pitää huomioida mm. kameroiden ehkä erilaiset valoisuusasetukset ja mahdolliset heitot optiikoissa...



Muutenkin toi kameroiden kuvanlaadun vertailu on toisilla ehkä vähän liiallista. Liian suuren kohinan takia epäonnistuneesta kuvasta kun ei tulisi paremmalla (saman luokan) kameralla kuin vain rimaa hipoen välttävä kuva. Ja vice versa: loistavan kuvan glooriasta olisi himmennyt vain mitätön osa, jos kuva oliskin tullut otettua sillä paskemmalla kamerallaan :)
Tokihan lopputulos on se mikä ratkaisee (tai siis ei missään nimessä ole, esimerkiksi mulle 90 % valokuvauksen nautinnosta on sitä kuvan saalistusta ja vain pieni osa vanhojen kuvien ihailua), mutta kuvien kuvanlaatuun vaikuttaa helkutin paljon muutkin asiat kuin kameran tuottaman kuvan laatu studio-olosuhteissa.

Eikö olisi ollut helpompi vaan vastata siihen yhteen kysymykseen, joka kommenttiini liittyi? Kysymykseen vastaaminen on ihan helppoa.

Muistutuksena vielä:

Miten selität sen, että kahdella kameralla otetaan kuvat samasta tilanteesta, molemmissa aika on 30, aukko 4 ja herkkyys 1600, ja molemmissa valotus on oikein ja toisessa kohinaa on huomattavasti vähemmän?

UPDATE_8617533 kirjoitti:

> Perustelu oli se sama kämmi, mihin melkein kaikki nettiviisaat kompastuvat, eli oli kätevästi "unohdettu", että pitkillä polttoväleillä pitää käyttää lyhyempiä suljinaikoja, oli vakaajaa tai ei. Canonin "ammattitaidolla" tehdyissä laskelmissa tätä ei osattu ottaa huomioon ja lopputuloksena oli, että kennolta loppuu teleobjektiivien kanssa liikevara kesken / se "eksyy" piirtoympyrän ulkopuolelle.

...olisi kyllä odottanut puhdasta ammattietiikkaa tuotteisiinsa liittyen ja niiden yksityiskohtien tuntemista.

Omassa työelämässä turvallisuuteen liittyvien komponenttien työkalut kalibroidaan määräajoin. Jos esim. pultti on kiristettävä 160 Nm:n momenttiin, on siinä käytettävän työkalun myös se saatava aikaan. Jos tavarantoimittaja vuodesta toiseen tarjoaa työkalun, joka pahimmillaan yltää ko. tehtävässä ainoastaan 110 Nm:n momenttiin, on tavarantoimittaja hyvin pian entinen tavarantoimittaja. Koska edellisenkaltainen toiminta on saanut jatkua valokuvauksessa jo vuosia kenenkään puuttumatta asiaan, on asia minun osaltani selvä ja toteanpa vain että digijärjestelmien AMMATTILAISTYÖKALUJA nykyisistä kameranvalmistajista tarjoaa äskettäin paljastuneiden mittausten pohjalta enää vain Olympus, muiden siirryttyä suosiolla viihde-elekroniikan toimialueelle. Tarkemmin tarkasteltuna syyn Olympuksen toiminnalle ymmärtää, kunhan paneutuu edes vähän yrityksen tuoterepertuaariin. Joillain on sentään MAINE pelissä kun taas toisilla TOISTEN rahat.

"...toteanpa vain että digijärjestelmien AMMATTILAISTYÖKALUJA nykyisistä kameranvalmistajista tarjoaa äskettäin paljastuneiden mittausten pohjalta enää vain Olympus..."

Aika kovaa tekstiä.

Mitkä ovat sinun mielestäsi mainitsemiasi "digijärjestelmien AMMATTILAISTYÖKALUJA"?

Ihan ilman sarvia ja hampaita, tuntuu että täällä on aika monelta mennyt puurot ja vellit sekaisin eikä taida olla kovin hyvää kuvaa siitä mitä ammatilaiset välineiltään odottavat.

Simo kirjoitti:

Eikö olisi ollut helpompi vaan vastata siihen yhteen kysymykseen, joka kommenttiini liittyi? Kysymykseen vastaaminen on ihan helppoa.

Muistutuksena vielä:

Miten selität sen, että kahdella kameralla otetaan kuvat samasta tilanteesta, molemmissa aika on 30, aukko 4 ja herkkyys 1600, ja molemmissa valotus on oikein ja toisessa kohinaa on huomattavasti vähemmän?

Voihan tässä tietysti olla kysymys hieman "dopingistakin", mutta myös siitä, että eri valmistajat jättävät eri lailla tilaa kirkkaimmille sävyille, ettei puhkipalamista tapahtuisi. Tästä sitten seuraa, että vaikka kuva ns. ylivalottuisikin ISO-lukemmien "virheen" takia esim. ulkoista salamaa ohjeluvuilla käytettäessä, niin puhkipalamista ei kuitenkaan tapahtuisi juuri jätetyn valotusvaran takia.

Seuraava linkki on DXO:n sivulta ja siellä on ISO-normin mukaiset kaavat ISO-luvun laskemiseksi.
Kaavoissa on parametreina muun muassa aukkolukema ja keskiharmaan %-luku.
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Technologies/Measurement-definitions

Tuolla DXO:n sivullakin mainitaan, että eri merkkisten kameroiden mitatut ISO-luvut voivat huomattavastikin poiketa nimellisistä ja asiaa pidettiin melko normaalina esim. alussa mainitun syyn takia.

Onko muuten tehty vertailuja siitä ohjaavatko nämä ns. "doupatut" kamerat aukkoja ja valotusaikoja nimellisherkkyyksien vaiko mittauksilla todettujen herkkyyksien mukaan ?

Jotenkin näiden digikuvien kanssa on oppinut, että säädöt kuitenkin tehdään kohdilleen esim. lightroomin tms. avulla kuvia käsiteltäessä kalibroidulla näytöllä.

DXO:n testaamat ISO-käyrät esim. EOS 50D:lle ja Nikonin D300:lle ovat suunnilleen samanlaisia ja molemmat lineaarisia tarkoittaen sitä, että ero nimelliseen ISO-lukuun säilyy suunnilleen vakiona eri herkkyyksillä.

Aivan ekaksi asiaa pohtiessani mieleeni tuli esim. testeissä käytettyjen objektiivien todelliset aukot ja valovoimat. Mainittujen kameroiden ISO-käyrät sattuvat kohdilleen, jos aukkopoikkeama on sellainen, että f:1.7 oikeasti onkin f:2.0 ja vastaavasti f:8 oikeasti onkin f:9.5. Eihän tässä nyt sen isommista asioista oikeasti ole kysymys.

Enemmän on kai merkitystä tuon puhkipalamisen estämisen jälkeen sillä, että kuinka monen bitin muunnokset kennon informaatiolle tehdään ja tietysti sillä, montako fotonia pikseleille on valotuksen aikana saapunut. Siis pitää olla mahdollisimman iso kenno tai/ja järkevän pieni pikselitiheys, niin kohinoista ei tarvitse välittää.

Aikoinaan kuvasin paljon TRI-X -filmille ja kehitin filmin hyvin hienon raekoon antavalla kehitteellä, jonka kanssa ehkä hieman hävisin herkkyydessä. Kuvatessa kuitenkin käytin nimellisherkkyyttä enkä prässännyt vaan sitten vedostusvaiheessa valotin lopullisen kuvan sävyt kohdilleen. Sain hienorakeisen kuvan ja hyödynsin filmin nopeuden.

UPDATE_8617533 kirjoitti:

> Voihan tässä tietysti olla kysymys hieman "dopingistakin", mutta myös siitä, että eri valmistajat jättävät eri lailla tilaa kirkkaimmille sävyille, ettei puhkipalamista tapahtuisi. Tästä sitten seuraa, että vaikka kuva ns. ylivalottuisikin ISO-lukemmien "virheen" takia esim. ulkoista salamaa ohjeluvuilla käytettäessä, niin puhkipalamista ei kuitenkaan tapahtuisi juuri jätetyn valotusvaran takia.

...tila noita ei efektiivisiä pikseleitä, joita esim. Sony A100:lla on n. 5.6 % ja esim. Canon EOS 40:llä n. 3.8 %?

Sony

http://www.dpreview.com/reviews/SonyDSLRA100/page2.asp

Canon

http://www.dpreview.com/reviews/canoneos40d/page2.asp

Mikäli näin on, niin minun ymmärtääkseni Sonyn ISO-arvojen olisi pitänyt laskea enemmän asetuksiin nähden tässä vertailussa kuin Canonin.

> Aivan ekaksi asiaa pohtiessani mieleeni tuli esim. testeissä käytettyjen objektiivien todelliset aukot ja valovoimat.

Ymmärtääkseni tuo testilaboratorio teki mittauksensa kokonaan ILMAN OBJEKTIIVIA, mikäli tuon sivun kaksi ylintä kappaletta on oikein käännetty minun tankero Lontoolla.

http://www.dxomark.com/index.php/eng/Technologies/Testing-protocols/ISO-Sensitivity-protocol

"The purpose of (saturation-based) ISO sensitivity measurement is to measure the exposure necessary to reach the sensor saturation. To measure the camera’s ISO sensitivity, the camera body alone (without a lens) is set up on a stand to receive light from a controlled source. The source is positioned far enough away from the camera sensor to ensure good light uniformity on the sensor plane. The illuminance received by the sensor is precisely measured with a certified lux-meter".

"The sensor exposure is obtained by multiplying the illuminance by the exposure time. As there might be a slight difference between the exposure time announced by the manufacturer and the one used to take the shot, the sensor integration time is measured with a specifically-designed device consisting of a set of LEDs that are lit in sequence at a known, precisely-timed frequency. To perform the measurement, the number of lit LEDs is counted on an exposure taken with the camera".

Ei ole kyse mistään pikseleistä vaan käytännössä siitä, että kennon raw-data tehdään ikäänkuin pienemmällä herkkyydellä, jolloin histogrammi on hieman "vasemmalla".
Raw-kuvassahan yleisesti on bittejä enemmän kuin lopullisessa jpg-kuvassa, jolloin kirkkaan alueen vapailla biteillä voidaan "pelastaa" kuva esim. puhkipalamiselta, jos niin halutaan.

Raw-kuvan suuremman bittimäärän vuoksi erottelukykyä kuitenkin riittää jpg-kuvan lopulliselle bittimäärälle. Kirkkaat alueet joko leikataan tai niiden info siirretään histogrammin tummaan päähän päin.

Lopullisen jpg-kuvan tekovaiheessa joko kamerassa tai raw-muuntimessa histogrammia hieman nostetaan, jolloin jpg-kuvan valotus vastaa kuvauksessa käytettyä standardisoitua ISO-lukua.

DXO:n testit siis osoittavat kennon raw-herkkyyden, joka tuon saturoitumisen kompensoinnin takia voi olla nimellistä pienempi. Lopulliset jpg-herkkyydet ovat samoja kuin kuvauksessa käytetyt.

Näin ollen näyttää siltä, ettei tässä herkkyysasiassa kukaan huijaa ketään.

kalle kirjoitti:

Ei ole kyse mistään pikseleistä vaan käytännössä siitä, että kennon raw-data tehdään ikäänkuin pienemmällä herkkyydellä, jolloin histogrammi on hieman "vasemmalla".
Raw-kuvassahan yleisesti on bittejä enemmän kuin lopullisessa jpg-kuvassa, jolloin kirkkaan alueen vapailla biteillä voidaan "pelastaa" kuva esim. puhkipalamiselta, jos niin halutaan.

Raw-kuvan suuremman bittimäärän vuoksi erottelukykyä kuitenkin riittää jpg-kuvan lopulliselle bittimäärälle. Kirkkaat alueet joko leikataan tai niiden info siirretään histogrammin tummaan päähän päin.

Lopullisen jpg-kuvan tekovaiheessa joko kamerassa tai raw-muuntimessa histogrammia hieman nostetaan, jolloin jpg-kuvan valotus vastaa kuvauksessa käytettyä standardisoitua ISO-lukua.

DXO:n testit siis osoittavat kennon raw-herkkyyden, joka tuon saturoitumisen kompensoinnin takia voi olla nimellistä pienempi. Lopulliset jpg-herkkyydet ovat samoja kuin kuvauksessa käytetyt.

Näin ollen näyttää siltä, ettei tässä herkkyysasiassa kukaan huijaa ketään.

Lisäisin vielä, että itse asiassa nämä "huippukusettajiksi" nimetyt merkit tarjoavat parempaa dynamiikkaa kuvaajan käyttöön.

Kuvaaja päättää mikä alue kuvassa keskimäärin edustaa ns. "keskiharmaata" ja valotuksen aukko-aika-yhdistelmä päästää sen mukaan fotoneja kennolle. Systeemi tietysti ottaa tässä vaiheessa huomioon signaalin vahvistuksen eli valitun ISO-lukeman.

Kuvan mahdolliset huippuvalokohdat joko sopivat jpg-dynamiikan alueelle tai eivät. Jos eivät sovi, niin nämä parjatut kameramerkit ovat kuitenkin onneksi jättäneet valotusvaraa ja kirkkaat alueet kyetään vielä pelastamaan puhkipalamiselta.

Reilun valoisan pään "headroomin" tarjoajat luottavat varmaan siihen, että kenno ja prosessointi ovat tarpeeksi hyviä ja ikäänkuin raw-ISO-mielessä lievästi "alivalotetutkin" pikselit voidaan RAW-kuvan 8-bittistä tarkemman A/D-muunnoksen ansiosta riittävän "kohinattomasti" muuntaa jpg-kuvan nimellisen ISO-alueen biteiksi.

Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että nämä headroomia tarjoavat kameravalmistajat antavat kohinamielessä tasoitusta niille, joiden kennoissa ei ole vastaavaa valotusavaraa kirkkaassa päässä.

Näin ajateltuna pitäisikin olla enemmän huolissaan siitä miksi jotkut kameravalmistajat antavat kennonsa saturoitua liian helposti.

Tällä tavalla tarkasteltuna "huippukusetus" alkaakin näyttää palvelun tekemiseltä. Palvelun siinä mielessä, että huippuvalot tulee helpommin saatua talteen puhkipalamattomina.

kalle kirjoitti:

Voihan tässä tietysti olla kysymys hieman "dopingistakin", mutta myös siitä, että eri valmistajat jättävät eri lailla tilaa kirkkaimmille sävyille, ettei puhkipalamista tapahtuisi. Tästä sitten seuraa, että vaikka kuva ns. ylivalottuisikin ISO-lukemmien "virheen" takia esim. ulkoista salamaa ohjeluvuilla käytettäessä, niin puhkipalamista ei kuitenkaan tapahtuisi juuri jätetyn valotusvaran takia.

Seuraava linkki on DXO:n sivulta ja siellä on ISO-normin mukaiset kaavat ISO-luvun laskemiseksi.
Kaavoissa on parametreina muun muassa aukkolukema ja keskiharmaan %-luku.
http://www.dxomark.com/index.php/eng/Technologies/Measurement-definitions

Tuolla DXO:n sivullakin mainitaan, että eri merkkisten kameroiden mitatut ISO-luvut voivat huomattavastikin poiketa nimellisistä ja asiaa pidettiin melko normaalina esim. alussa mainitun syyn takia.

Onko muuten tehty vertailuja siitä ohjaavatko nämä ns. "doupatut" kamerat aukkoja ja valotusaikoja nimellisherkkyyksien vaiko mittauksilla todettujen herkkyyksien mukaan ?

Jotenkin näiden digikuvien kanssa on oppinut, että säädöt kuitenkin tehdään kohdilleen esim. lightroomin tms. avulla kuvia käsiteltäessä kalibroidulla näytöllä.

DXO:n testaamat ISO-käyrät esim. EOS 50D:lle ja Nikonin D300:lle ovat suunnilleen samanlaisia ja molemmat lineaarisia tarkoittaen sitä, että ero nimelliseen ISO-lukuun säilyy suunnilleen vakiona eri herkkyyksillä.

Aivan ekaksi asiaa pohtiessani mieleeni tuli esim. testeissä käytettyjen objektiivien todelliset aukot ja valovoimat. Mainittujen kameroiden ISO-käyrät sattuvat kohdilleen, jos aukkopoikkeama on sellainen, että f:1.7 oikeasti onkin f:2.0 ja vastaavasti f:8 oikeasti onkin f:9.5. Eihän tässä nyt sen isommista asioista oikeasti ole kysymys.

Enemmän on kai merkitystä tuon puhkipalamisen estämisen jälkeen sillä, että kuinka monen bitin muunnokset kennon informaatiolle tehdään ja tietysti sillä, montako fotonia pikseleille on valotuksen aikana saapunut. Siis pitää olla mahdollisimman iso kenno tai/ja järkevän pieni pikselitiheys, niin kohinoista ei tarvitse välittää.

Aikoinaan kuvasin paljon TRI-X -filmille ja kehitin filmin hyvin hienon raekoon antavalla kehitteellä, jonka kanssa ehkä hieman hävisin herkkyydessä. Kuvatessa kuitenkin käytin nimellisherkkyyttä enkä prässännyt vaan sitten vedostusvaiheessa valotin lopullisen kuvan sävyt kohdilleen. Sain hienorakeisen kuvan ja hyödynsin filmin nopeuden.

"Tästä sitten seuraa, että vaikka kuva ns. ylivalottuisikin ISO-lukemmien "virheen" takia esim. ulkoista salamaa ohjeluvuilla käytettäessä, niin puhkipalamista ei kuitenkaan tapahtuisi juuri jätetyn valotusvaran takia."

Mutta tässähän käy nimenomaan päinvastoin valotuksen suhteen. Kuva valotetaan 1600:n mukaan, mutta nimellistä alemman ISO:n takia kuva alivalottuisi. Vakioaukolla aika lyhenee kun valotetaan 1600:lla esimerkiksi 1200:n sijaan.

Edelleen pitäsin filmin prässäämistä lähimpänä tuota ilmiötä. Mitä alemmas kameranvalmistaja pystyy laskemaan ISO:a nimellis-ISO:sta, sitä parempia kuvia on mahdollisuus saada. Jos valotusaikoja jouduttaisiin pidentämään tuon ISO:n laskun takia, se kyllä näkyisi äkkiä tärähtäneinä kuvina.

Minä en käytä 1600:aa kuin joissain erikoistilanteissa, eikä silloinkaan ole kyse julkaistavasta kuvasta vaan mieluummin jostain muistikuvasta. Siten tuolla on lähinnä merkitystä vain testikuvissa, joissain erikoistilanteissa ja kameravertailuissa tällaisilla keskustelupalstoilla.

Simo kirjoitti:

"Tästä sitten seuraa, että vaikka kuva ns. ylivalottuisikin ISO-lukemmien "virheen" takia esim. ulkoista salamaa ohjeluvuilla käytettäessä, niin puhkipalamista ei kuitenkaan tapahtuisi juuri jätetyn valotusvaran takia."

Mutta tässähän käy nimenomaan päinvastoin valotuksen suhteen. Kuva valotetaan 1600:n mukaan, mutta nimellistä alemman ISO:n takia kuva alivalottuisi. Vakioaukolla aika lyhenee kun valotetaan 1600:lla esimerkiksi 1200:n sijaan.

Edelleen pitäsin filmin prässäämistä lähimpänä tuota ilmiötä. Mitä alemmas kameranvalmistaja pystyy laskemaan ISO:a nimellis-ISO:sta, sitä parempia kuvia on mahdollisuus saada. Jos valotusaikoja jouduttaisiin pidentämään tuon ISO:n laskun takia, se kyllä näkyisi äkkiä tärähtäneinä kuvina.

Minä en käytä 1600:aa kuin joissain erikoistilanteissa, eikä silloinkaan ole kyse julkaistavasta kuvasta vaan mieluummin jostain muistikuvasta. Siten tuolla on lähinnä merkitystä vain testikuvissa, joissain erikoistilanteissa ja kameravertailuissa tällaisilla keskustelupalstoilla.

Jotenkin kai sekoilin tuon ulkoisen salama-ajatuksen kanssa.
Nyt taitaa kuitenkin olla niin, ettei mitään virhettä olekaan vaan näiden dopingista epäiltyjen kennojen herkkyys on sama kuin asetusherkkyyskin- nimenomaan lopullisen kuvan kannalta katsottuna.
Näitä kennoja suunniteltaessa on kuitenkin valoisaan päähän jätetty tilaa saturoituneille sävyille, jotka haluttaessa ja tarvittaessa voidaan pelastaa kuvaan mukaan.

Ulkoisen käsisäätöisen salaman aiheuttama ylivalotus jossakin varsinaista kuvattavaa lähempänä olevassa kohteessa voidaan tuon headroomin avulla mahdollisesti säätää kuvan dynamiikkaan mukaan eikä puhkipalamista tapahdu. Jotain tällaista taisin ajatella tuota edellistä viestiä kirjoittaessani.

DXO:n saturaatiotestissä valotusvaraa jättävät kameramallit saavat nimellistä pienemmän kenno- eli raw-herkkyyden, mutta lopullisessa jpg- tai tiff-kuvassa herkkyydet ovat kuitenkin kohdallaan.

kalle kirjoitti:

Jotenkin kai sekoilin tuon ulkoisen salama-ajatuksen kanssa.
Nyt taitaa kuitenkin olla niin, ettei mitään virhettä olekaan vaan näiden dopingista epäiltyjen kennojen herkkyys on sama kuin asetusherkkyyskin- nimenomaan lopullisen kuvan kannalta katsottuna.
Näitä kennoja suunniteltaessa on kuitenkin valoisaan päähän jätetty tilaa saturoituneille sävyille, jotka haluttaessa ja tarvittaessa voidaan pelastaa kuvaan mukaan.

Ulkoisen käsisäätöisen salaman aiheuttama ylivalotus jossakin varsinaista kuvattavaa lähempänä olevassa kohteessa voidaan tuon headroomin avulla mahdollisesti säätää kuvan dynamiikkaan mukaan eikä puhkipalamista tapahdu. Jotain tällaista taisin ajatella tuota edellistä viestiä kirjoittaessani.

DXO:n saturaatiotestissä valotusvaraa jättävät kameramallit saavat nimellistä pienemmän kenno- eli raw-herkkyyden, mutta lopullisessa jpg- tai tiff-kuvassa herkkyydet ovat kuitenkin kohdallaan.

Standardista riippuen:
1/2 aukkoa eli 0.75*iso tai
0.704*iso.
Ovat varmaan ottaneet nuo huomioon uusissa salamoissa, joten ei sinulla huolta.