Yhdysvalloilla paras tykistö

jenkkien ja engelsmannien valtti.

Itseasiassa jenkit ja Engelsmannit ei olleet oikein missään kovin hyviä tai vahvoilla, niiden kyky käydä sotaa ja voittaa taisteluja perustui melkein aina suurempiin resursseihin, jenkit ei edes hyökänneet ilman tuliylivoimaa.

Eli kalustoa ja miehistöä siirrettiin alueelle niin kauan, että tuliylivoima oli taattu koko taistelun ajan.
Ilmavoimat oli hyvin suuressa roolissa myös ja niitä käytettiin säästelemättä, koneita ja polttoainetta oli moninkertaisesti Saksaan nähden.

Kaikkihan perustui oikeastan USA:n ylivoimaiseen teolliseen tuotantokapasiteettiin.
Joukkoja pystyttiin muodostamaan uusia tilalle enempi, mitä taisteluissa kului tai tuhoutui.

Vaka Vanha kirjoitti:

Itseasiassa jenkit ja Engelsmannit ei olleet oikein missään kovin hyviä tai vahvoilla, niiden kyky käydä sotaa ja voittaa taisteluja perustui melkein aina suurempiin resursseihin, jenkit ei edes hyökänneet ilman tuliylivoimaa.

Eli kalustoa ja miehistöä siirrettiin alueelle niin kauan, että tuliylivoima oli taattu koko taistelun ajan.
Ilmavoimat oli hyvin suuressa roolissa myös ja niitä käytettiin säästelemättä, koneita ja polttoainetta oli moninkertaisesti Saksaan nähden.

Kaikkihan perustui oikeastan USA:n ylivoimaiseen teolliseen tuotantokapasiteettiin.
Joukkoja pystyttiin muodostamaan uusia tilalle enempi, mitä taisteluissa kului tai tuhoutui.

Lue lisää

"niiden kyky käydä sotaa ja voittaa taisteluja perustui melkein aina suurempiin resursseihin, jenkit ei edes hyökänneet ilman tuliylivoimaa.

Eli kalustoa ja miehistöä siirrettiin alueelle niin kauan, että tuliylivoima oli taattu koko taistelun ajan"

Vai eivät olleet hyviä tai vahvoilla. Hoh. Kuten tuossa itsekin sanot, niin nimenomaan logistiikka ja sen rautainen hallinta oli liittoutuneiden valttikortti. Heillä oli siihen sekä riittävästi kalustoa että osaamista.

Toinen heidän valttinsa oli ylivertainen osaaminen ilmavoimien taktisessa ja strategisessa käytössä (sekä myös laadussa). Sakuilla ja venäläisillä ei ollut heittää peliin mitään vastaavaa.

"Ardennien taistelussa jenkkien koko maavoimien systeemi oli romahtaa vaikka saksalaisten hyökkäyksellä ei ollut ilmatukea ja resurssitkin olivat hyvin rajalliset (saksalaisilla oli pula polttoaineesta, miehistä, kalustosta ja silti oli hilkulla ettei hyökkäys onnistunut."

Tämä on täysin virheellinen käsitys Ardennien tapahtumista. Saksalaisilla oli itseasiassa hyökätessään moninkertainen, pahimmissa paikoissa jopa 10:1 ylivoima puolustajiin nähden. Pahimmillaan yhdysvaltalaisten ns. "etulinja" koostui erillisistä miehitetyistä kylistä, joiden välissä ei ollut minkäänlaista miehitystä. Epäedullisesta tilanteesta huolimatta useimmat yhdysvaltalaisten etulinjan harvoista "vihreistä" yksiköistä käyttäytyivät esimerkillisesti taistelussa ja monin kohdin hidastivat tai pysäyttivät saksalaisten hyökkäyskärkien etenemisen ratkaisevina ensimmäisinä vuorokausina.

Saksalaisten hyökkäys oli näet luottanut kokonaan siihen, että vastustajan puolustus romahtaa täydellisesti jo ensimmäisenä päivänä ja Maas saavutettaisiin viimeistään parin vuorokauden kuluessa. Näihin tavoitteisiin ei päästy missään kohdassa hyökkäysrintamaa... Jos lähdetään spekuloimaan pitemmälle, niin saksalaisilla olisi ollut ehkä vielä tämänkin jälkeen tilaisuus ottaa Ardenneilla edes joltinenkin voitto yrittämällä tuhota välittömässä läheisyydessään olevat yksiköt ja sen jälkeen vetäytymällä puolustukseen.

Voisi myös väittää, että jos länsiliittoutuneiden sodanjohto olisi ollut paremmin tehtäviensä tasalla, koko Ardennien kampanja olisi lyhentynyt reilusti.

Amerikkalaisilla, samoin kuin saksalaisilla.

SA:lle on näin uuden aikaisia saatu vasta 1970-luvulla.

http://www.globalsecurity.org/military/systems/ground/images/m2-155.jpg

Me Again kirjoitti:

"Ardennien taistelussa jenkkien koko maavoimien systeemi oli romahtaa vaikka saksalaisten hyökkäyksellä ei ollut ilmatukea ja resurssitkin olivat hyvin rajalliset (saksalaisilla oli pula polttoaineesta, miehistä, kalustosta ja silti oli hilkulla ettei hyökkäys onnistunut."

Tämä on täysin virheellinen käsitys Ardennien tapahtumista. Saksalaisilla oli itseasiassa hyökätessään moninkertainen, pahimmissa paikoissa jopa 10:1 ylivoima puolustajiin nähden. Pahimmillaan yhdysvaltalaisten ns. "etulinja" koostui erillisistä miehitetyistä kylistä, joiden välissä ei ollut minkäänlaista miehitystä. Epäedullisesta tilanteesta huolimatta useimmat yhdysvaltalaisten etulinjan harvoista "vihreistä" yksiköistä käyttäytyivät esimerkillisesti taistelussa ja monin kohdin hidastivat tai pysäyttivät saksalaisten hyökkäyskärkien etenemisen ratkaisevina ensimmäisinä vuorokausina.

Saksalaisten hyökkäys oli näet luottanut kokonaan siihen, että vastustajan puolustus romahtaa täydellisesti jo ensimmäisenä päivänä ja Maas saavutettaisiin viimeistään parin vuorokauden kuluessa. Näihin tavoitteisiin ei päästy missään kohdassa hyökkäysrintamaa... Jos lähdetään spekuloimaan pitemmälle, niin saksalaisilla olisi ollut ehkä vielä tämänkin jälkeen tilaisuus ottaa Ardenneilla edes joltinenkin voitto yrittämällä tuhota välittömässä läheisyydessään olevat yksiköt ja sen jälkeen vetäytymällä puolustukseen.

Voisi myös väittää, että jos länsiliittoutuneiden sodanjohto olisi ollut paremmin tehtäviensä tasalla, koko Ardennien kampanja olisi lyhentynyt reilusti.

Lue lisää

Saksan hyökkäysjoukoista pääsivät taisteluun vain kärkiyksiköt. Muut ruuhkaantuivat kapeille teille. Oli laskettu saatavan pa-täydennys amerikkalaisten varikoista, mutta niille asti ei päästy. Jenkit taISTELIVAT KYLLÄ HYVIN. sÄÄN SELJETTYÄ TULIVAT ILMAVOIMAT JA SAKEMANNIEN OLI LUOVUTETTAVA.

sanotkin kirjoitti:

"niiden kyky käydä sotaa ja voittaa taisteluja perustui melkein aina suurempiin resursseihin, jenkit ei edes hyökänneet ilman tuliylivoimaa.

Eli kalustoa ja miehistöä siirrettiin alueelle niin kauan, että tuliylivoima oli taattu koko taistelun ajan"

Vai eivät olleet hyviä tai vahvoilla. Hoh. Kuten tuossa itsekin sanot, niin nimenomaan logistiikka ja sen rautainen hallinta oli liittoutuneiden valttikortti. Heillä oli siihen sekä riittävästi kalustoa että osaamista.

Toinen heidän valttinsa oli ylivertainen osaaminen ilmavoimien taktisessa ja strategisessa käytössä (sekä myös laadussa). Sakuilla ja venäläisillä ei ollut heittää peliin mitään vastaavaa.

Lue lisää

Eli kyse oli siis kolmesta tekijästä; tuotannollinen ylivoima, logistinen osaaminen, ilmavoimat. Eli ei siis amerikkalainen tykistö, mistä tässä pätkässä oli puhe.

Montako lentsikkaa jenkeillä oli parhaimmillaan?
(Aika paljon verrattuna nykyaikaan?)

rajaa tähänkin kirjoitti:

Saksan hyökkäysjoukoista pääsivät taisteluun vain kärkiyksiköt. Muut ruuhkaantuivat kapeille teille. Oli laskettu saatavan pa-täydennys amerikkalaisten varikoista, mutta niille asti ei päästy. Jenkit taISTELIVAT KYLLÄ HYVIN. sÄÄN SELJETTYÄ TULIVAT ILMAVOIMAT JA SAKEMANNIEN OLI LUOVUTETTAVA.

Lue lisää

"Saksan hyökkäysjoukoista pääsivät taisteluun vain kärkiyksiköt. Muut ruuhkaantuivat kapeille teille."

Ei saa unohtaa, että sama toimi molempiin suuntiin. Täsmälleen samankaltaiset liikennevaikeudet ruuhkauttivat myös amerikkalaistenkin liikkuvan reservin Ardennien teille. On kuitenkin huomattava, ettei yhdysvaltalaisilla kuitenkaan olisi ollut riittävästi reservejä välittömästi saatavilla, jotta silloisia asemia olisi voitu pitää pitkässä juoksussa. Yhtälailla niin Yhdysvaltojen kuin Saksankin jalkäkiyksiköt kantoivatkin raskaimman tappiotaakan varsinkin ensimmäisinä ratkaisevina vuorokausina. Huomionarvoisia ovat kuitenkin SS:n raskaat panssaritappiot hyökkäysrintaman pohjoisosassa. Täällä niissä kohdissa missä panssarijoukot pääsivät hyökkäykseen, niitä käytettiin tuhlailevasti ja huolimattomasti. Toisaalta se on ymmärrettävissä, jos otetaan huomioon hyökkäyksen tiukka aikataulu...

"Oli laskettu saatavan pa-täydennys amerikkalaisten varikoista, mutta niille asti ei päästy."

Vihollisen puolelta koordinoitua yhteistoimintaa edellyttävät sotasuunnitelmat ovat aina osoittautuneet huonoiksi. Yhdysvaltalaisten TD-Commandin upseerit olisivat voineet sanoa samaa kokemuksiinsa perustuen...

Saksalaisten suunnitelma oli alkujaankin tuhoon tuomittu ja ainoastaan jonkinlainen rajoitettu variaatio siitä olisi saattanut tuottaa ainakin hetkellisen hyödyn.

donnerwetter zum teufel kirjoitti:

Eli kyse oli siis kolmesta tekijästä; tuotannollinen ylivoima, logistinen osaaminen, ilmavoimat. Eli ei siis amerikkalainen tykistö, mistä tässä pätkässä oli puhe.

Tykistö nimenomaan oli ylivertainen joka kantilta katsottuna. Tulenjohto ja miehistön laatu oli erinomaista! saksalaiset olivat yhden tempun miehiä (salamasota) kun se ei enään toiminut niin olivat helisemässä.

Kyllä se oli jenkkien tykistö joka möyhensi viholliset ruotuun.

Me Again kirjoitti:

"Ardennien taistelussa jenkkien koko maavoimien systeemi oli romahtaa vaikka saksalaisten hyökkäyksellä ei ollut ilmatukea ja resurssitkin olivat hyvin rajalliset (saksalaisilla oli pula polttoaineesta, miehistä, kalustosta ja silti oli hilkulla ettei hyökkäys onnistunut."

Tämä on täysin virheellinen käsitys Ardennien tapahtumista. Saksalaisilla oli itseasiassa hyökätessään moninkertainen, pahimmissa paikoissa jopa 10:1 ylivoima puolustajiin nähden. Pahimmillaan yhdysvaltalaisten ns. "etulinja" koostui erillisistä miehitetyistä kylistä, joiden välissä ei ollut minkäänlaista miehitystä. Epäedullisesta tilanteesta huolimatta useimmat yhdysvaltalaisten etulinjan harvoista "vihreistä" yksiköistä käyttäytyivät esimerkillisesti taistelussa ja monin kohdin hidastivat tai pysäyttivät saksalaisten hyökkäyskärkien etenemisen ratkaisevina ensimmäisinä vuorokausina.

Saksalaisten hyökkäys oli näet luottanut kokonaan siihen, että vastustajan puolustus romahtaa täydellisesti jo ensimmäisenä päivänä ja Maas saavutettaisiin viimeistään parin vuorokauden kuluessa. Näihin tavoitteisiin ei päästy missään kohdassa hyökkäysrintamaa... Jos lähdetään spekuloimaan pitemmälle, niin saksalaisilla olisi ollut ehkä vielä tämänkin jälkeen tilaisuus ottaa Ardenneilla edes joltinenkin voitto yrittämällä tuhota välittömässä läheisyydessään olevat yksiköt ja sen jälkeen vetäytymällä puolustukseen.

Voisi myös väittää, että jos länsiliittoutuneiden sodanjohto olisi ollut paremmin tehtäviensä tasalla, koko Ardennien kampanja olisi lyhentynyt reilusti.

Lue lisää

Taas yksi jenkkimyytti!
Jenkeillä oli aseylivoima, miesylivoima, kalustoylivoima, mutta saksalaiset olivat kovempia sotilaita ja olivat yllättää koko jeejee sakin.
Ratkaisevaa oli bastognen risteyskaupungin hallussa pito, senkin teki eliittiyksikkö 101.ABD, ja se että sakuilta loppui löbö.
Täytyy ottaa huomioon, että tässä vaiheessa saksalaisten valtaosa oli alaikäistä nuorisoa ja yli-ikäistä reserviläistä. Jos asialla olisivat olleet ne joukot jotka hyökkäsivät NL:ään 1941, amerikkalaiset olisivat jo uineet Kanaalin yli turvaan.

totenlederhosen kirjoitti:

Taas yksi jenkkimyytti!
Jenkeillä oli aseylivoima, miesylivoima, kalustoylivoima, mutta saksalaiset olivat kovempia sotilaita ja olivat yllättää koko jeejee sakin.
Ratkaisevaa oli bastognen risteyskaupungin hallussa pito, senkin teki eliittiyksikkö 101.ABD, ja se että sakuilta loppui löbö.
Täytyy ottaa huomioon, että tässä vaiheessa saksalaisten valtaosa oli alaikäistä nuorisoa ja yli-ikäistä reserviläistä. Jos asialla olisivat olleet ne joukot jotka hyökkäsivät NL:ään 1941, amerikkalaiset olisivat jo uineet Kanaalin yli turvaan.

Lue lisää

"Jenkeillä oli aseylivoima, miesylivoima, kalustoylivoima, mutta saksalaiset olivat kovempia sotilaita ja olivat yllättää koko jeejee sakin."

No, ei oikeastaan. Saksalaisten hyökkäystä olivat vastaanottamassa muutama pääosin vihreä ja vastaavasti muutama taisteluissa väsynyt divisioona. Tietysti tilanne parani kunhan liittoutuneiden ylempi herrasväki alkoi herätä tilanteeseen. Saksalaisilla oli myös luonnollisesti hyökkäyksen kärjessä paljon "vihreää väkeä" ja tappiot tietysti sen mukaiset.

"Ratkaisevaa oli bastognen risteyskaupungin hallussa pito, senkin teki eliittiyksikkö 101.ABD, ja se että sakuilta loppui löbö."

Tärkeä oli Bastogne kyllä, mutta valitettavasti sen varjoon on jäänyt ehkä vielä paljon tärkemmät pohjoisen hyökkäysrintaman taistelut, joissa saksalaisten panssarijoukot torjuttiin ja niille aiheutettiin tuntuvia tappioita. Erityisesti tykistön tehokas toiminta siellä ansaitsee mainintaa. Mitä tulee tuohon löbön loppumiseen tulee, niin eiköhän jokainen kuitenkin huomaa että omia operaatioita ei ehkä kannata suunnitella viholliselta saatavan polttoainehuollon varaan...

"Täytyy ottaa huomioon, että tässä vaiheessa saksalaisten valtaosa oli alaikäistä nuorisoa ja yli-ikäistä reserviläistä."

Älä unohda, että hyökkäystä välittömästi vastassa oli niinikään paljon vastapuolen nuoria sotilaita. Kyseessähän oli kuitenkin "hiljainen rintamakaista, jossa ei varmaan tapahdu mitään"...

Me Again kirjoitti:

"Jenkeillä oli aseylivoima, miesylivoima, kalustoylivoima, mutta saksalaiset olivat kovempia sotilaita ja olivat yllättää koko jeejee sakin."

No, ei oikeastaan. Saksalaisten hyökkäystä olivat vastaanottamassa muutama pääosin vihreä ja vastaavasti muutama taisteluissa väsynyt divisioona. Tietysti tilanne parani kunhan liittoutuneiden ylempi herrasväki alkoi herätä tilanteeseen. Saksalaisilla oli myös luonnollisesti hyökkäyksen kärjessä paljon "vihreää väkeä" ja tappiot tietysti sen mukaiset.

"Ratkaisevaa oli bastognen risteyskaupungin hallussa pito, senkin teki eliittiyksikkö 101.ABD, ja se että sakuilta loppui löbö."

Tärkeä oli Bastogne kyllä, mutta valitettavasti sen varjoon on jäänyt ehkä vielä paljon tärkemmät pohjoisen hyökkäysrintaman taistelut, joissa saksalaisten panssarijoukot torjuttiin ja niille aiheutettiin tuntuvia tappioita. Erityisesti tykistön tehokas toiminta siellä ansaitsee mainintaa. Mitä tulee tuohon löbön loppumiseen tulee, niin eiköhän jokainen kuitenkin huomaa että omia operaatioita ei ehkä kannata suunnitella viholliselta saatavan polttoainehuollon varaan...

"Täytyy ottaa huomioon, että tässä vaiheessa saksalaisten valtaosa oli alaikäistä nuorisoa ja yli-ikäistä reserviläistä."

Älä unohda, että hyökkäystä välittömästi vastassa oli niinikään paljon vastapuolen nuoria sotilaita. Kyseessähän oli kuitenkin "hiljainen rintamakaista, jossa ei varmaan tapahdu mitään"...

Lue lisää

Amerikkalaisilla ja länsiliittoutuneilla oli täydellinen ylivoima Ardennien taistelun aikaan. Se on ihan absoluuttinen fakta. Sitä on turha yrittää kiistää, kun se on ihan tosiasia.
Löböä oli paha varata operaatioon yhtään enempää, kun sitä ei ollut. Koko hyökkäys oli saksalaisten viimeinen epätoivoinen yritys napata aloite lännessä hanskaan, siis todellinen Do ro Die tilanne, ja se epäonnistui.
Se epäonnistui koska kun liittoutuneet saivat oman masinansa pyörimään, saksalaisilla ei ollut mitään resursseja sitä myllyä vastaan.

Ja muuten, mitä se suuri amerikkalainen tykistö teki? Eikös se ollut niin ylivertainen, että alta pois? Miksei se pyyhkäissyt sakuja maan päältä kun oli niin ylivoimainen kalustolta, koulutukselta, ja miehistöltään?

mäkinkatsoinleffan kirjoitti:

Amerikkalaisilla ja länsiliittoutuneilla oli täydellinen ylivoima Ardennien taistelun aikaan. Se on ihan absoluuttinen fakta. Sitä on turha yrittää kiistää, kun se on ihan tosiasia.
Löböä oli paha varata operaatioon yhtään enempää, kun sitä ei ollut. Koko hyökkäys oli saksalaisten viimeinen epätoivoinen yritys napata aloite lännessä hanskaan, siis todellinen Do ro Die tilanne, ja se epäonnistui.
Se epäonnistui koska kun liittoutuneet saivat oman masinansa pyörimään, saksalaisilla ei ollut mitään resursseja sitä myllyä vastaan.

Ja muuten, mitä se suuri amerikkalainen tykistö teki? Eikös se ollut niin ylivertainen, että alta pois? Miksei se pyyhkäissyt sakuja maan päältä kun oli niin ylivoimainen kalustolta, koulutukselta, ja miehistöltään?

Lue lisää

"Amerikkalaisilla ja länsiliittoutuneilla oli täydellinen ylivoima Ardennien taistelun aikaan. Se on ihan absoluuttinen fakta."

Tämä ei edelleenkään pidä paikkaansa operaation alkuvaiheessa kuten jo aiemmin sanottua.

"Löböä oli paha varata operaatioon yhtään enempää, kun sitä ei ollut. Koko hyökkäys oli saksalaisten viimeinen epätoivoinen yritys napata aloite lännessä hanskaan, siis todellinen Do ro Die tilanne, ja se epäonnistui."

Saksalaisten operaatio epäonnistui, koska operaation tavoitteet olivat täysin epärealistiset. He halusivat käytännössä yhdellä ainoalla iskulla voittaa länsirintaman sodan, vaikka kaikki tosiasiat puhuivat noin mieletöntä yritystä vastaan. Operaatio oli laskettu polttoaineen varaan, jota ei ollut. Olen edelleen sitä mieltä, että ainoa tapa voittaa Ardenneilla olisi ollut rajoitetun skaalan tuhoamisoperaatio joukkojen toimintakyvyn rajoissa. Sillä ei olisi voitettu sotaa, mutta liittoutuneiden asema olisi hankaloitunut ja Saksa olisi saanut hieman kyynärtilaa mahdollisille uusille operaatioille.

"Ja muuten, mitä se suuri amerikkalainen tykistö teki? Eikös se ollut niin ylivertainen, että alta pois? Miksei se pyyhkäissyt sakuja maan päältä kun oli niin ylivoimainen kalustolta, koulutukselta, ja miehistöltään?"

Todella, TODELLA paljon! Tykistön tehokkaat tulikeskitykset lamauttivat/hävittivät panssareita ja rynnäkkötykkejä saattaneen jalkaväen jolloin vaunut itse jäivät pst-partioiden armoille. Jotkut kärsimättömät panssarikomentajat vielä ohjasivat vaununsa sokkona pikkukylien ahtaille kaduille ja tuloksena syntynyt "karuselli" lamautti hyökkäyksen...

Balao kirjoitti:

Tykistö nimenomaan oli ylivertainen joka kantilta katsottuna. Tulenjohto ja miehistön laatu oli erinomaista! saksalaiset olivat yhden tempun miehiä (salamasota) kun se ei enään toiminut niin olivat helisemässä.

Kyllä se oli jenkkien tykistö joka möyhensi viholliset ruotuun.

Lue lisää

lueppa kirja Kurskin taistelu vuodelta 2002 ja tutkippa Ardennien taistelua. Sitten voit kertoa että saksalaiset eivät OSANNEET sotia. Jos oltais laitettu sama määrä saksalaisia, neukkuja tai ketä tahansa liittoutuneiden joukkoja vastaan niiden omilla aseistuksella. Turpaan olisi tullut oikeen huolella, kuten tuli noissa kummassakin taistelusa. Mutta kun loppu polttoaine ja ilmaherruus oli vastustajalla.

huu haa setä kirjoitti:

lueppa kirja Kurskin taistelu vuodelta 2002 ja tutkippa Ardennien taistelua. Sitten voit kertoa että saksalaiset eivät OSANNEET sotia. Jos oltais laitettu sama määrä saksalaisia, neukkuja tai ketä tahansa liittoutuneiden joukkoja vastaan niiden omilla aseistuksella. Turpaan olisi tullut oikeen huolella, kuten tuli noissa kummassakin taistelusa. Mutta kun loppu polttoaine ja ilmaherruus oli vastustajalla.

Lue lisää

"lueppa kirja Kurskin taistelu vuodelta 2002 ja tutkippa Ardennien taistelua. Sitten voit kertoa että saksalaiset eivät OSANNEET sotia."

Miten Ardennien operaatio sitten palveli heitä muuten kuin korostaen kaikkia Saksan asevoimien kaikkia ongelmia?

"Turpaan olisi tullut oikeen huolella, kuten tuli noissa kummassakin taistelusa. Mutta kun loppu polttoaine ja ilmaherruus oli vastustajalla."

Polttoaineen puute ja vastustajan ilmaherruus olivat viimeinen naula Gröfazin suunnitelman arkussa, mutta ainoa syy miksi hyökkäys pääsi edes niin pitkälle kuin pääsi olivat saksalaisten yllätysetu ja heidän massiivinen paikallinen ylivoimansa. Saksalaisten hyökkäys takertui tosiaankin ratkaisevasti jo operaation alkumetreillä, mutta viimeistään liittoutuneiden panssarireservin kentälle saapuminen katkaisi viimeisenkin toiveen edes vähäisestä voitosta. Ainoa lopputulokseltaan todella menestyksellinen esitys saksalaisilta oli heidän järjestelmällinen ja taidokas vetäytymisensä saavutetuista asemista vastustajan massiivisesta vastahyökkäyksestä huolimatta. Useimpien saksalaisten panssaridivisioonien oli kuitenkin ihan mahdotonta enää toipua operaatiosta edes välttävän tehoisiksi. Turpaan siis todellakin tuli, mutta tämä merkitsi viimeistä kertaa kun heillä oli vielä varaa ottaa taikka edes antaa...

Me Again kirjoitti:

"lueppa kirja Kurskin taistelu vuodelta 2002 ja tutkippa Ardennien taistelua. Sitten voit kertoa että saksalaiset eivät OSANNEET sotia."

Miten Ardennien operaatio sitten palveli heitä muuten kuin korostaen kaikkia Saksan asevoimien kaikkia ongelmia?

"Turpaan olisi tullut oikeen huolella, kuten tuli noissa kummassakin taistelusa. Mutta kun loppu polttoaine ja ilmaherruus oli vastustajalla."

Polttoaineen puute ja vastustajan ilmaherruus olivat viimeinen naula Gröfazin suunnitelman arkussa, mutta ainoa syy miksi hyökkäys pääsi edes niin pitkälle kuin pääsi olivat saksalaisten yllätysetu ja heidän massiivinen paikallinen ylivoimansa. Saksalaisten hyökkäys takertui tosiaankin ratkaisevasti jo operaation alkumetreillä, mutta viimeistään liittoutuneiden panssarireservin kentälle saapuminen katkaisi viimeisenkin toiveen edes vähäisestä voitosta. Ainoa lopputulokseltaan todella menestyksellinen esitys saksalaisilta oli heidän järjestelmällinen ja taidokas vetäytymisensä saavutetuista asemista vastustajan massiivisesta vastahyökkäyksestä huolimatta. Useimpien saksalaisten panssaridivisioonien oli kuitenkin ihan mahdotonta enää toipua operaatiosta edes välttävän tehoisiksi. Turpaan siis todellakin tuli, mutta tämä merkitsi viimeistä kertaa kun heillä oli vielä varaa ottaa taikka edes antaa...

Lue lisää

oli tuhoontuomittu yritys. Ei se ole saksalaisen sotilaan vika jos yksi kaaho saa päähänsä
jotain.
Saksalaiset tekivät sen minkä pystyivät ja hävisivät. Kyllähän saksalainen sotilas oli
ammattimies alallaan, niitä vaan tuhlattiin turhaan. Niiden koulutus oli yksinkertaisesti parempi. Jossain vaiheessa vaan materiaali loppuu jos sitä tuhlataan.
Ja Kurskissa, jos nämä tutkijat ovat asioita tutkineet/tulkinneet oikein, niin venäläistä kyllä vietiin 100-0, mutta..., se vanha tarina. Ei Kurskissakaan saksalaisilla ollut edes teoreettisia mahdollisuuksia. Vaikka venäläisten tappiot pahimmillaan joukko-osastoissaoli 45%, niilä oli siihen "varaa".
Se minkä takia alunperin edes kirjoitin oli väite, ettei saksalainen osaa muuta kun salamasodan.
Kurskissa ei ollut mitään tekemistä salamasodan kanssa. Ja Kurskin ja Ardennien jälkeen saksalaiset osasivat myös puolustaa. Eikä se eteneminen Afrikassa, Italiassa ja Normandiassakaan ihan helppoa ollut.

huu haa setä kirjoitti:

oli tuhoontuomittu yritys. Ei se ole saksalaisen sotilaan vika jos yksi kaaho saa päähänsä
jotain.
Saksalaiset tekivät sen minkä pystyivät ja hävisivät. Kyllähän saksalainen sotilas oli
ammattimies alallaan, niitä vaan tuhlattiin turhaan. Niiden koulutus oli yksinkertaisesti parempi. Jossain vaiheessa vaan materiaali loppuu jos sitä tuhlataan.
Ja Kurskissa, jos nämä tutkijat ovat asioita tutkineet/tulkinneet oikein, niin venäläistä kyllä vietiin 100-0, mutta..., se vanha tarina. Ei Kurskissakaan saksalaisilla ollut edes teoreettisia mahdollisuuksia. Vaikka venäläisten tappiot pahimmillaan joukko-osastoissaoli 45%, niilä oli siihen "varaa".
Se minkä takia alunperin edes kirjoitin oli väite, ettei saksalainen osaa muuta kun salamasodan.
Kurskissa ei ollut mitään tekemistä salamasodan kanssa. Ja Kurskin ja Ardennien jälkeen saksalaiset osasivat myös puolustaa. Eikä se eteneminen Afrikassa, Italiassa ja Normandiassakaan ihan helppoa ollut.

Lue lisää

"ardennithan oli tuhoontuomittu yritys. Ei se ole saksalaisen sotilaan vika jos yksi kaaho saa päähänsä
jotain."

Nimenomaan tätä minä olen maininnut jo useita kertoja. Pelkkä rohkeus ei ole korvike puuttuville resursseille

"Kyllähän saksalainen sotilas oli ammattimies alallaan, niitä vaan tuhlattiin turhaan. Niiden koulutus oli yksinkertaisesti parempi. Jossain vaiheessa vaan materiaali loppuu jos sitä tuhlataan."

Saksalaiset ryöstivät Jaakkoa maksaakseen Jannelle. Nimenomaan kaluston tuhlaaminen puutteellisesti koulutetuille ja hätäisesti muodostetuille uusille yhtymille riisti jo olemassa olevilta veteraaniyksiköiltä niiden tarvitsemat täydennykset. Esmes useimpien Ardenneille lähteneiden panssarijoukkojen tapauksessa tämä tarkoitti sitä, että divisioonien kalustoaukot jouduttiin paikkaamaan kiinteätornisilla vaunuilla koska tarvittavat oikeat panssarit oli jo tuhlattu edellisen syksyn huonosti harkituissa vastahyökkäyksissä. Koulutuksen paremmuudesta tuskin kuitenkaan enää sodan tuossa vaiheessa voidaan ainakaan yleisessä mielessä puhua, koska asevoimien eliitti oli käynyt harvinaiseksi rintaman jo saapuessa valtakunnan rajan tuntumaan. Tästä syystä loppuun palaneita jv-divisioonia täydennettiin -44 kesän jälkeen jatkuvasti tiheämmin yli- ja alaikäisellä pikakoulutetulla ihmismateriaalilla, mikä muutti yhtymät luonteeltaan aina vain enemmän puolustuksellisiksi. Kieltämättä myös länsiliittoutuneilla ilmentyi näihin aikoihin jossain määrin puutetta koulutetusta väestä tietyillä tahoilla, mutta heillä kyse oli enemmän pitkäjänteisen suunnittelun puutteesta kuin mistään varsinaisesta ihmisreservin ehtymisestä.

"Se minkä takia alunperin edes kirjoitin oli väite, ettei saksalainen osaa muuta kun salamasodan.
Kurskissa ei ollut mitään tekemistä salamasodan kanssa. Ja Kurskin ja Ardennien jälkeen saksalaiset osasivat myös puolustaa. Eikä se eteneminen Afrikassa, Italiassa ja Normandiassakaan ihan helppoa ollut."

Minä en näe sinänsä mitään vastaan sanomista tuohon. Itse tahdoin kiinnittää huomion lähinnä siihen usein esitettyyn käsitykseen, että Ardennien operaatio olisi ollut jonkinlainen suurenmoinen "menetetty voitto" saksalaisille.

Me Again kirjoitti:

"Ardennien taistelussa jenkkien koko maavoimien systeemi oli romahtaa vaikka saksalaisten hyökkäyksellä ei ollut ilmatukea ja resurssitkin olivat hyvin rajalliset (saksalaisilla oli pula polttoaineesta, miehistä, kalustosta ja silti oli hilkulla ettei hyökkäys onnistunut."

Tämä on täysin virheellinen käsitys Ardennien tapahtumista. Saksalaisilla oli itseasiassa hyökätessään moninkertainen, pahimmissa paikoissa jopa 10:1 ylivoima puolustajiin nähden. Pahimmillaan yhdysvaltalaisten ns. "etulinja" koostui erillisistä miehitetyistä kylistä, joiden välissä ei ollut minkäänlaista miehitystä. Epäedullisesta tilanteesta huolimatta useimmat yhdysvaltalaisten etulinjan harvoista "vihreistä" yksiköistä käyttäytyivät esimerkillisesti taistelussa ja monin kohdin hidastivat tai pysäyttivät saksalaisten hyökkäyskärkien etenemisen ratkaisevina ensimmäisinä vuorokausina.

Saksalaisten hyökkäys oli näet luottanut kokonaan siihen, että vastustajan puolustus romahtaa täydellisesti jo ensimmäisenä päivänä ja Maas saavutettaisiin viimeistään parin vuorokauden kuluessa. Näihin tavoitteisiin ei päästy missään kohdassa hyökkäysrintamaa... Jos lähdetään spekuloimaan pitemmälle, niin saksalaisilla olisi ollut ehkä vielä tämänkin jälkeen tilaisuus ottaa Ardenneilla edes joltinenkin voitto yrittämällä tuhota välittömässä läheisyydessään olevat yksiköt ja sen jälkeen vetäytymällä puolustukseen.

Voisi myös väittää, että jos länsiliittoutuneiden sodanjohto olisi ollut paremmin tehtäviensä tasalla, koko Ardennien kampanja olisi lyhentynyt reilusti.

Lue lisää

Saksalaisten surkeus oli näitten Waffen SS-joukkojen surkeutta. Kaikkein heikoimmin koulutetuille sotilaille annettiin eniten panssareita ja niitä komensi umpityperä Sepp Dietrich.

Historia on antanut kunnian tuosta merkittävän korjausmuuntimen kehittämisestä Nenoselle mutta ilmeisesti Nenonen vain otti menetelmän käyttöön.
Suomessa todellinen kehittäjä olisi ollut Ampumakoulun opettaja Unto Petäjä. Ja mahdollisesti vastaavia systeemejä olisi ollut kehitteillä muuallakin maailmassa.
Joka tapauksessa kuten todettu suomen tykistö ja sen tulenjohto oli noihin aikoihin maailman terävintä kärkeä

Lisäys kirjoitti:

Historia on antanut kunnian tuosta merkittävän korjausmuuntimen kehittämisestä Nenoselle mutta ilmeisesti Nenonen vain otti menetelmän käyttöön.
Suomessa todellinen kehittäjä olisi ollut Ampumakoulun opettaja Unto Petäjä. Ja mahdollisesti vastaavia systeemejä olisi ollut kehitteillä muuallakin maailmassa.
Joka tapauksessa kuten todettu suomen tykistö ja sen tulenjohto oli noihin aikoihin maailman terävintä kärkeä

Lue lisää

http://kemppinen.blogspot.com/2005/12/jatkosodan-pikkujttilinen.html



"Lukija saa myös uutta tietoa. Tykistöupseeri Jyri Paulaharju kertoo s. 207 suomalaisista innovaattoreista vähiten tunnetusta. Everstiluutnantti Unto Petäjä keksi 1943 korjausmuuntimen. Tämä oli "maailman ensimmäinen tietokone", johon tarvittiin vanerilevy, millimetripaperia ja pleksistä valmistettu levy sekä messinkinen ruuvi. Ongelmana oli nopea tulen siirto. Etenkin loppusodassa erittäin suuri määrä patteristoja saattoi ampua uusia maaleja, joille ei ollut välttämättä osoittaa absoluuttisia koordinaatteja, vaan aineistoaan suunta ja etäisyys tähystyspisteestä, jonka koordinaatit tunnettiin.

Korjausmuuntimessa huvittaa graafinen menetelmä - joka tuli fysiikassa käyttöön runsaat kymmenen vuotta sotien jälkeen, kun Feynman sovelsi sitä kvanttikenttälaskentaan ja sitten sai muotonsa vähä vähältä graafiteoria eli verkkoteoria.

Joku minua osaavampi ja minua paremman tykistökoulutuksen saanut henkilö osaisi selvittää tämän merkityseltään suunnattoman oivalluksen täsmällisesti. Toivottavasti selittääkin."

Nenostelija kirjoitti:

http://kemppinen.blogspot.com/2005/12/jatkosodan-pikkujttilinen.html



"Lukija saa myös uutta tietoa. Tykistöupseeri Jyri Paulaharju kertoo s. 207 suomalaisista innovaattoreista vähiten tunnetusta. Everstiluutnantti Unto Petäjä keksi 1943 korjausmuuntimen. Tämä oli "maailman ensimmäinen tietokone", johon tarvittiin vanerilevy, millimetripaperia ja pleksistä valmistettu levy sekä messinkinen ruuvi. Ongelmana oli nopea tulen siirto. Etenkin loppusodassa erittäin suuri määrä patteristoja saattoi ampua uusia maaleja, joille ei ollut välttämättä osoittaa absoluuttisia koordinaatteja, vaan aineistoaan suunta ja etäisyys tähystyspisteestä, jonka koordinaatit tunnettiin.

Korjausmuuntimessa huvittaa graafinen menetelmä - joka tuli fysiikassa käyttöön runsaat kymmenen vuotta sotien jälkeen, kun Feynman sovelsi sitä kvanttikenttälaskentaan ja sitten sai muotonsa vähä vähältä graafiteoria eli verkkoteoria.

Joku minua osaavampi ja minua paremman tykistökoulutuksen saanut henkilö osaisi selvittää tämän merkityseltään suunnattoman oivalluksen täsmällisesti. Toivottavasti selittääkin."

Lue lisää

Korjausmuunnin (nykyiseltä nimeltään korjausympyrä)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Korjausmuunnin

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilho_Nenonen#Korjausmuunnin


Aikoja sitten selvitin tuonkin asian ja monesti olen tännekin siitä kirjoittanut!

http://keskustelu.suomi24.fi/node/4218617/flat


http://keskustelu.suomi24.fi/node/5565193/flat


Täällä se on kerrottu täsmälleen oikein:
Evl. Matti Koskimaan mainiossa kirjassa KARHUMÄESTÄ ILOMANTSIIN ISBN 951-0-24831-2 v.2000 asia on kerrottu hyvin täsmällisesti ja seikkaperäisesti sivuilla 33-37

Koskimaa oli kiinostunut keksinnön tekijästä ja otti selvää tapahtumien kulusta. Hän oli tavannut valtiotieteen maisteri, ekonomi, luutnantti Lauri Meriluodon ja haastatellut häntä ja kirjassa on LM:n kertomana tapahtumat Suvi-Kumsassa!
Kirjassa on myöskin Majuri Unto Petäjän haastattelu sivulla 36.


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000032335953&view_mode=flat

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000024950332#22000000024950332

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000028056633&view_mode=flat


Rolf Nevanlinnan Muisteltua -kirjassa siitä on juttua useita sivuja!

http://keskustelu.suomi24.fi/node/5319086/flat_thread#comment-28311686

Kukas laskikaan ammusten lentoradat?
Rolf Nevanlinna kertoo muistelmissaan MUISTELTUA olleensa tällä asialla!
Hän oli pitkäaikainen Helsingin yliopiston rehtori ja matemaatikko. Tarkentamalla tykistön ammusten lentoratalaskelmat hän kyllä oleellisesti vaikutti sotatoimiin, vieläpä lähes jokaisella ammutulla tykistön laukausella!

Nevanlinna Rolf Muisteltua, Otava, 1976, 244 s

"Saksalaisilta ei löytynyt tämmöistä helposti kuljetettavaa haupitsia."

Saksalaisilta löytyi itseasiassa jopa vieläkin sopivampi ase:

http://en.wikipedia.org/wiki/10.5_cm_Leichtgeschütz_40

Ase oli jopa niin vaikuttava, että Yhdysvalloissa ryhdyttiin kehittämään samanlaista peliä, mutta teknisten ongelmien vuoksi projekti lakkautettiin sodan loppupuolella.

Kehnonpuoleinen kantomatka keveillä haupitseilla takasi tietenkin sen ettei niillä tavanomaista tykistöä haastettu, kuten ROKA:n tykkimiehet saivat mukavana yllärinä huomata kesällä -50.

Tilanne olisi voinut olla toinen M3 haupitsille, jos Geofysikaalisen Labran varsin lupaava sabot-ohjelma olisi saanut täyden hyväksynnän. Ohjelma kattoi kaksi päätyyppiä:

1. Sabot räjähdysammuksella, joka olisi alikalina luonnollisesti omannut pienemmän hyötykuorman, mutta saatavissa olevan kantamalisäyksen arveltiin oikeuttavan idea.

2. Sabot panssariammuksella, joka olisi luonnollisesti tehnyt pienoishaupitsista melko tehokkaan pst-tykin.

Me Again kirjoitti:

"Saksalaisilta ei löytynyt tämmöistä helposti kuljetettavaa haupitsia."

Saksalaisilta löytyi itseasiassa jopa vieläkin sopivampi ase:

http://en.wikipedia.org/wiki/10.5_cm_Leichtgeschütz_40

Ase oli jopa niin vaikuttava, että Yhdysvalloissa ryhdyttiin kehittämään samanlaista peliä, mutta teknisten ongelmien vuoksi projekti lakkautettiin sodan loppupuolella.

Kehnonpuoleinen kantomatka keveillä haupitseilla takasi tietenkin sen ettei niillä tavanomaista tykistöä haastettu, kuten ROKA:n tykkimiehet saivat mukavana yllärinä huomata kesällä -50.

Tilanne olisi voinut olla toinen M3 haupitsille, jos Geofysikaalisen Labran varsin lupaava sabot-ohjelma olisi saanut täyden hyväksynnän. Ohjelma kattoi kaksi päätyyppiä:

1. Sabot räjähdysammuksella, joka olisi alikalina luonnollisesti omannut pienemmän hyötykuorman, mutta saatavissa olevan kantamalisäyksen arveltiin oikeuttavan idea.

2. Sabot panssariammuksella, joka olisi luonnollisesti tehnyt pienoishaupitsista melko tehokkaan pst-tykin.

Lue lisää

Ontelokranaattien ampuminen.

Haupitsilla kirjoitti:

Ontelokranaattien ampuminen.

...aiheesta lisää niiltä toismualaisilta, jotka saivat silmilleen one-oh-five M67 ontelokranaatteja. He näet saattavat olla jokseenkin eri mieltä asiasta.

Kyllä oli saksalaisilla noita ja paljon muutakin mistä muut näki vain unia. Sukellusveneissä oli magneetti sytyttimet jotka vaihdettiin paremmin toimiviin iskusytyttimiin. Myöhemmin myös akustisia maaliinhaku torpeedoja.

oli ja paljon kirjoitti:

Kyllä oli saksalaisilla noita ja paljon muutakin mistä muut näki vain unia. Sukellusveneissä oli magneetti sytyttimet jotka vaihdettiin paremmin toimiviin iskusytyttimiin. Myöhemmin myös akustisia maaliinhaku torpeedoja.

Lue lisää

"Kyllä oli saksalaisilla noita ja paljon muutakin mistä muut näki vain unia. Sukellusveneissä oli magneetti sytyttimet jotka vaihdettiin paremmin toimiviin iskusytyttimiin. Myöhemmin myös akustisia maaliinhaku torpeedoja."

Yhdysvaltalaisten suklarien miehet näkivät varmaan kyllä unia torpedojen magneettisytyttimistä, mutta lukemani perusteella todennäköisesti enimmäkseen painajaisia. Ne magneetit eivät osoittautuneet heilläkään miksikään hittituotteeksi.

Akustisista torpedoista ei tarvinnut uneksia. Ne toimivatkin luemma ihan kelvollisesti ja niillä upotettiin ainakin muutamia kymmeniä U-paatteja sodan aikana.

Sellaisia unia

oli ja paljon kirjoitti:

Kyllä oli saksalaisilla noita ja paljon muutakin mistä muut näki vain unia. Sukellusveneissä oli magneetti sytyttimet jotka vaihdettiin paremmin toimiviin iskusytyttimiin. Myöhemmin myös akustisia maaliinhaku torpeedoja.

Lue lisää

"Kyllä oli saksalaisilla noita "

Eikä ollut.

Pitää muistaa, että jenkkisotilaat ei olleet mitään etenijöitä, ne yksinkertaisesti pysähtyi tiukoissa paikoissa.
Jenkit tajusi jo ensimmäisissä taisteluissa, että mikäli halutaan saada tuloksia niin niillä täytyy olla koko taistelun ajan tuliylivoima, joka takaa joukoille jonkinlaisen selkänojan.
Tämän takia tykistöä käytettiin aina ja pitkään, ennenkuin edes mietittiin etenemistä taistelualueelle.
Jenkkien tykistö ei sinänsä ollut milläänlailla ylivertaista, mutta niillä ei ollut muutakaaan keinoa käydä taisteluja, kuin tykistö ja ilmavoimien pommitukset.

Tykillä voi ampua ydinlaukauksia eli he olisivat halutessaan voineet järjestää tällaisen ikimuistoisen tykistötaistelun.

Japanilaisille heillä oli oma laukaus. Piiskaan tehty haulikon paukku tykille.

Vaka Vanha kirjoitti:

Pitää muistaa, että jenkkisotilaat ei olleet mitään etenijöitä, ne yksinkertaisesti pysähtyi tiukoissa paikoissa.
Jenkit tajusi jo ensimmäisissä taisteluissa, että mikäli halutaan saada tuloksia niin niillä täytyy olla koko taistelun ajan tuliylivoima, joka takaa joukoille jonkinlaisen selkänojan.
Tämän takia tykistöä käytettiin aina ja pitkään, ennenkuin edes mietittiin etenemistä taistelualueelle.
Jenkkien tykistö ei sinänsä ollut milläänlailla ylivertaista, mutta niillä ei ollut muutakaaan keinoa käydä taisteluja, kuin tykistö ja ilmavoimien pommitukset.

Lue lisää

Kuten eräs kuuluisa jenkki totesikin.

"A pint of sweat will save a gallon of blood."

Guadalcanal kirjoitti:

Tykillä voi ampua ydinlaukauksia eli he olisivat halutessaan voineet järjestää tällaisen ikimuistoisen tykistötaistelun.

Japanilaisille heillä oli oma laukaus. Piiskaan tehty haulikon paukku tykille.

Lue lisää

> Japanilaisille heillä oli oma laukaus. Piiskaan tehty haulikon paukku tykille. <

Sitä sanotaan yleensä Srapnelliksi. Engl. Shrapnel


http://en.wikipedia.org/wiki/Shrapnel


http://en.wikipedia.org/wiki/Shrapnel_shell

Shrapnel kirjoitti:

> Japanilaisille heillä oli oma laukaus. Piiskaan tehty haulikon paukku tykille. <

Sitä sanotaan yleensä Srapnelliksi. Engl. Shrapnel


http://en.wikipedia.org/wiki/Shrapnel


http://en.wikipedia.org/wiki/Shrapnel_shell

Lue lisää

On tehoton ja vanha sirpalelaukaus. Haulikon laukaus lähtee piipusta, kun srapnelli laukeaa maalissa.
http://en.wikipedia.org/wiki/37_mm_Gun_M3

Guadalcanal kirjoitti:

Tykillä voi ampua ydinlaukauksia eli he olisivat halutessaan voineet järjestää tällaisen ikimuistoisen tykistötaistelun.

Japanilaisille heillä oli oma laukaus. Piiskaan tehty haulikon paukku tykille.

Lue lisää

Aika harvassa taisivat Jenkeilläkin olla tykillä ammuttavat ydinlataukset 2ms:n aikoihin.

hirosiima kirjoitti:

Aika harvassa taisivat Jenkeilläkin olla tykillä ammuttavat ydinlataukset 2ms:n aikoihin.

Tykillä on yksinkertaista kokeilla,kun ei välitä säteilyn kutittavasta vaikutuksesta.

http://www.globalsecurity.org/military/systems/ground/m65.htm

Todellinen tykkimiehen painajainen. Vaatii monimutkaiset tuliasemat, kammottavan kömpelö ja painava liikuteltavaksi meikäläisessä maastossa edeltäjineen kaikkineen. Vaatimaton kantama, suora-ammuntaan ryhtymisen sijasta kannattaa juosta lujaa. Ajokuntoon saattaminen ja tuliasemaan laitto kestää iäisyyden. Kokemusta k.o. tykkimallista minulla noin 1000 laukauksen verran (pstolla) keväältä 1983. Ei enää!!!

tas-ups kirjoitti:

Todellinen tykkimiehen painajainen. Vaatii monimutkaiset tuliasemat, kammottavan kömpelö ja painava liikuteltavaksi meikäläisessä maastossa edeltäjineen kaikkineen. Vaatimaton kantama, suora-ammuntaan ryhtymisen sijasta kannattaa juosta lujaa. Ajokuntoon saattaminen ja tuliasemaan laitto kestää iäisyyden. Kokemusta k.o. tykkimallista minulla noin 1000 laukauksen verran (pstolla) keväältä 1983. Ei enää!!!

Lue lisää

Tosiaankin olivat melko huonoja. Tuokin kyseinen tykki oli huonompi kuin venäläisten vastaava ja se kerrotaankin tuossa wikipedia artikkelissa.

Tämmöisestä pelistä sakut eivät voineet kuin haaveilla.
http://en.wikipedia.org/wiki/155_mm_Long_Tom

tas-ups kirjoitti:

Todellinen tykkimiehen painajainen. Vaatii monimutkaiset tuliasemat, kammottavan kömpelö ja painava liikuteltavaksi meikäläisessä maastossa edeltäjineen kaikkineen. Vaatimaton kantama, suora-ammuntaan ryhtymisen sijasta kannattaa juosta lujaa. Ajokuntoon saattaminen ja tuliasemaan laitto kestää iäisyyden. Kokemusta k.o. tykkimallista minulla noin 1000 laukauksen verran (pstolla) keväältä 1983. Ei enää!!!

Lue lisää

http://www.jaegerplatoon.net/203H17_1.jpg

Sherman4Life kirjoitti:

Tosiaankin olivat melko huonoja. Tuokin kyseinen tykki oli huonompi kuin venäläisten vastaava ja se kerrotaankin tuossa wikipedia artikkelissa.

Tämmöisestä pelistä sakut eivät voineet kuin haaveilla.
http://en.wikipedia.org/wiki/155_mm_Long_Tom

Lue lisää

"Tämmöisestä pelistä sakut eivät voineet kuin haaveilla"


Typeryydelläsi ei ole rajoja! Mitähän tuokin 155 mm Long Tom vaati veturiksi? Tela-ajoneuvon vähintäänkin. Paino on liki 14 tonnia ja se on melkein 3 kertaa enemmän kuin 150 H/40, jota voitiin vetää raskaalla kuorma-autolla. Suomessa käytettiin pieniä telaketjutraktoreita ajamaan tykki tuliasemaansa. Traktori kuljetettiin raskaan 10 -pyöräisen kuorma-auton lavalla.

http://www.jaegerplatoon.net/ARTILLERY6.htm

"The towing vehicles issued to these four artillery units were also the best Finnish Army could offer - International K-7 heavy trucks, which Finland had bought during Winter War from United States. Also McGormick TD-14 bulldozers"

150 H/40 kirjoitti:

"Tämmöisestä pelistä sakut eivät voineet kuin haaveilla"


Typeryydelläsi ei ole rajoja! Mitähän tuokin 155 mm Long Tom vaati veturiksi? Tela-ajoneuvon vähintäänkin. Paino on liki 14 tonnia ja se on melkein 3 kertaa enemmän kuin 150 H/40, jota voitiin vetää raskaalla kuorma-autolla. Suomessa käytettiin pieniä telaketjutraktoreita ajamaan tykki tuliasemaansa. Traktori kuljetettiin raskaan 10 -pyöräisen kuorma-auton lavalla.

http://www.jaegerplatoon.net/ARTILLERY6.htm

"The towing vehicles issued to these four artillery units were also the best Finnish Army could offer - International K-7 heavy trucks, which Finland had bought during Winter War from United States. Also McGormick TD-14 bulldozers"

Lue lisää

Villi veikkaus: McGormick TD-14 bulldozer ja kenties 150 H/40

http://www.missing-lynx.com/library/other/finland/war/fin-36.jpg

http://keskustelu.suomi24.fi/node/5558444

Näin on kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/5558444

Proximity fuse oli ase jonka voiman saksalaiset jalkaväkimiehet kokivat Ardenneilla.
http://en.wikipedia.org/wiki/Proximity_fuze

"General Dwight D. Eisenhower protested vehemently and demanded he be allowed to use the fuzes. He prevailed and the VT fuzes were first used in the Battle of the Bulge in December 1944, when they made the Allied artillery far more devastating, as all the shells now exploded just before hitting the ground. It decimated German divisions caught in the open. The Germans felt safe from timed fire because they thought that the bad weather would prevent accurate observation. U.S. general George S. Patton said that the introduction of the proximity fuze required a full revision of the tactics of land warfare."

4+17 kirjoitti:

Proximity fuse oli ase jonka voiman saksalaiset jalkaväkimiehet kokivat Ardenneilla.
http://en.wikipedia.org/wiki/Proximity_fuze

"General Dwight D. Eisenhower protested vehemently and demanded he be allowed to use the fuzes. He prevailed and the VT fuzes were first used in the Battle of the Bulge in December 1944, when they made the Allied artillery far more devastating, as all the shells now exploded just before hitting the ground. It decimated German divisions caught in the open. The Germans felt safe from timed fire because they thought that the bad weather would prevent accurate observation. U.S. general George S. Patton said that the introduction of the proximity fuze required a full revision of the tactics of land warfare."

Lue lisää

nuoret miehet keskustelevat "pimpasta". Ei edes tiedetä suomenkielistä vastinetta käsitteelle, mutta asiantuntevasti kuitenkin pitää esiintyä.

kun++ kirjoitti:

nuoret miehet keskustelevat "pimpasta". Ei edes tiedetä suomenkielistä vastinetta käsitteelle, mutta asiantuntevasti kuitenkin pitää esiintyä.

Poika, sinulla taitaa olla leveät hartiat ja kapea pää?

4+17 kirjoitti:

Proximity fuse oli ase jonka voiman saksalaiset jalkaväkimiehet kokivat Ardenneilla.
http://en.wikipedia.org/wiki/Proximity_fuze

"General Dwight D. Eisenhower protested vehemently and demanded he be allowed to use the fuzes. He prevailed and the VT fuzes were first used in the Battle of the Bulge in December 1944, when they made the Allied artillery far more devastating, as all the shells now exploded just before hitting the ground. It decimated German divisions caught in the open. The Germans felt safe from timed fire because they thought that the bad weather would prevent accurate observation. U.S. general George S. Patton said that the introduction of the proximity fuze required a full revision of the tactics of land warfare."

Lue lisää

Ohan noita shrapnelli ammuksia ollut erilaisilla toimintaperiaatteilla niin kauan kuin tykkejäkin.
Ekassa maailmansodassa ammuttiin paljonkin ilmassa räjähtäviä kranaatteja ja tulokset olivat vaihtelevia. Niillä yritettiin eliminoida juoksuhaudoissa kykkiviä sotilaita, mutta siinnä käytössä eivät oikein hyviä. Avomaastossa kulkevia rivistöjä vastaan ne on parhaita ja hyvällä tuurilla haavoittaa isoa joukkoa miehiä, tosin kuin perinteinen kranaatti joka räjähtää vasta osuttuaan maahan.

10+15 kirjoitti:

Poika, sinulla taitaa olla leveät hartiat ja kapea pää?

oppia lisää siitä ”pimpasta”, niin se ehkä jopa jenkkien ratkaisevin keksintö kenttätykistölle WWII:ssa eli herätesytytin mainittiin jopa suomenkielellä 60v sitten.

SAURA, V. E. TUTKA TOISESSA MAAILMANSODASSA / V. E. SAURA

"Miksi hyökätä, jos ei voi olla varma voitosta? Ei nekään hölmöjä olleet. "

Jotkut germanofiilit tällä fooumilla kutsuvat jenkkejä huonoiksi sotilaiksi tämän takia...miksi? Eihän niitä omia miehiä ole sodassa tarkoitus tapattaa.