Mitä uutta ajettavuuteen tai matkustajien turvallisuuteen liittyvää tekniikkaa japanilaisissa autoissa on ollut ensimmäisenä. Kyllä taitaa olla niin, että japanilaiset ovat aina kopioineet eurooppalaisia näissä asioissa. Itse asiassa japanilaisissa autoissa käytetään laajalti esim. Boschin kehittämiä ohjainyksiköitä esim. sytytys, polttoaineen syöttö, jarrut, turvatekniikat jne. Miksiköhän? Missä aidosti eurooppalaisissa autoissa on puolestaan japanilaisia osia? Kun puhutaan japanilaisten autojen luotettavuudesta, puhutaankin siis usein eurooppalaisten komponenttien luotettavuudesta.
Toyotan luotettava tekniikka?
mistä?
8012717
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 80
Vanhimmat
Kas kun kaikki saksalaiset eivät saa kyseisillä osilla laatua aikaan?
Eurooppassa todellinen laatu on kovartti imagolla, markkinoilla etc. muulla hömpällä. Kunnon laatua ei enää edes haluta tehdä. Nyt halutaan, että huolto- ja korjauskustannukset kasvavat mahdollisimman suuriksi. Tästä esimerkkinä MB ja VW. Eurooppalaisen laadun häpeäksi on myös laskettava, että japanilaisten merkkien kestävyysominaisuudet romahtivat kun niissä alettiin käyttämään eurooppalsia osia. Nykyisin Eurooppa on vakavasti korruptoitunut maanosa, jossa rikolliset ovat romuttaneet moraalin ja laadun. Nykyeuroopassa tehdään tahallisesti huonoja tuotteita.
Kas kun kaikki saksalaiset eivät saa kyseisillä osilla laatua aikaan?
Kun japanilainen kopioi, (on kopioinut paljon) kopio on parempi kuin alkuperäinen. Kun venäläinen kopioi, kaikki tietää mikä on lopputulos. Nykyisin japanista taitaa tulla itse keksittyäkin.
on käynyt esim. nissanille miten hyvin euro-osat pelittää, tai aven takajarrut?
Samat osat = samat vaivat
keskulukituksen kauko-ohjaus japanilainen denso.
V40 Volvo perustuu Mitsubishin alustaan - itse asiassa Mitsu Charisma ja V/S40 Volvot kootaan samalla tehtaalla vierekkäisillä linjoilla...
Uudemmat V/S40 sarjan bensakoneet ovat Volvolta mutta diesel Renaultilta.
kuin pohjalevy.
Vaikka Volvisti yrittää väittää ettei Mitsussa ja Volvossa ole muuta samaa kuin pohjalevy niin pitää tuottaa pettymys ja tämäkin asia on helppo tarkistaa:
Pohjalevyyn kuuluu esim. pyörien tuennat ja akselistot joten aika paljon on autoissa samaa osaa. mm. levypyörät ovat molemmissa autoissa täysin samat pulttijakoineen!
Tästäkin asista on käyty Volvo-palstalla paljon keskustelua ja uusi V/S40 taas pohjautuu aivan toiseen japanilaismerkkiin.
Pohjalevyyn kuuluu mm. akselistot ja pyörien tuennat.
Vai miksiköhän Mitsussa ja V/S40 sarjalaisissa on samat levypyörät samoine pulttijakoineen (offset yms. tekniset arvot ovat samat...)
olet ?? monessa muussakin autossa on samoja vanteita, tekeekö samat vanteen mitat autosta saman.. Selvittäkää ensin itsellenne, mitä tarkoittaa termi pohjalevy.. tulkaa sen jälkeen jakamaan faktojanne.. Jos kahdessa autossa on "sama" pohjalevy, se ei tarkoita muuta kuin sitä, että mitoitukset ovat niin lähellä toisiaan, että sama robotti kykenee pelkkää ohjelmaa muuttamalla kasaamaan molemmat autot.. Eli, sama pohjalevy ei tarkoita sitä, että osat olisivat millään tapaa vaihtokelpoisia.. Samoja pulttijakoja ja offset:jä on ollut autoissa iät ajat.
Silloin tällöin Japani-huuman valtaamat nuoret miehet vaahtoavat, miten kaikki uutuudet ja varsinkin elektroniikkaan liittyvät tulevat vain ja ainoastaan Japanista. Todellisuudessa onkin sitten todella vaikea löytää yhtään nykyautoista löytyvää elektronista uutuutta, joka olisi kotoisin Japanista.
Japanilaiset ovat pikemminkin hyvin varovaisia uusien juttujen käyttöönotossa ja antavat eurooppalaisten kehittää ne valmiiksi kaikessa rauhassa. Sitten japanilaiset laittavat uutuuden kotimarkkinamalleihinsa ja nysväävät viat pois. Joskus parin vuoden kuluttua ominaisuus on sitten saatavana vientimalleihin, mutta ainakin sukupolvea vanhempana kuin eurooppalaisissa kilpailijoissa. Japsien luotettavuus perustuu siis hyvin pitkälti konservatiivisuuteen.
Esimerkiksi merkittävästä uutuudesta ja sen käyttöönotosta voisi ottaa ESP:n: saksalainen keksintö, tänä päivänä vakio melkein kaikissa keskikokoisissa saksalaisautoissa ja lisävarusteena saatavissa pikkuautoihinkin. Japanilaisiin saa vanhemman sukupolven järjestelmän vain tiettyihin (kalleimpiin) malliversioihin Corolla-luokasta ylöspäin.
Uudesta V-Golfista löytyy mm. Mitsubishin 90-luvulla patentoima taka-akselisto ja FSI-tekniikkakin on omaa sukua GDI. Pidän Golfia kuitenkin aitona eurooppalaisena autona, mutta sinä et?
Oman Toyotan vikalista 19.000 km:n matkalla: kaksi palanutta saksalaista Osramin ajavalopolttimoa - eiköhän tuo ole aivan normaalia kulumista. Sen sijaan edellisen Primerani Magneti Marelli -laturi kesti tasan 100.000 km, mikä oli tyyppivika ko. autossa (velipojan S60-Volvon laturi näyttää olevan muuten samaa sukua). Enpä menisi yleistämään eurooppalaisten komponenttien luotettavuudesta yhtään mitään.
Samaan kategoriaan kuuluvat englantilaiset Lucaksen sähkövehkeet, jotka jo 60-luvulla todettiin autoihin kelpaamattomiksi. Omasta Vectrastanikin tätä merkkiä löytyy.
tokkopa vaikka polttimo palaa niin harvoin syy on itse
polttimossa, oliskohan lataussäätimessä "denso". mulla itellä
on uusi ave ja siinä on ollut huomattavasti enemmän murhetta
kuin edellisessä(focus) et kerrankin näin päin
Mun avessa palaa polttimoita vähän väliä. Esim. mittariston polttimot uusittiin toukokuussa ja jo nyt on taas pari valoa palanut. Ihmeellistä. Myös sisävalo on uusittu jo ainakin kome kertaa. Tämä on ihmeellistä, koska edellisessä Carinassa polttimot kestivät todella hyvin. Esim. sisävaloa ei tarvinnut uusia koskaan. Auto oli mulla ainoastaan 14 vuotta. Mutta uusi Ave kolisee ja hajoaa melkein joka paikasta. Ihmetyttää myös, se, että Aven valmistuksessa rasva on laitettu kortille. Kytkimen painelaakeri ääntelee todella pahaenteisesti. Mutta niinhän se äänteli aikoinaan myös TM:n kestotestissä. Eli vika on ns. valmistusvirheestä johtuva tyyppivika. Samoin ohjausnivelen rasvauksen puute ihmetyttää. Kyllä on Tojoonkin on tarttunut eurooppalais-amerikkalainen mentaliteetti valmistaa autoja. Paskaa tulee hihnan täydeltä ja asiakas maksaa valmistajien ahneuden.
Otetaanpas vaikka uus Corolla HB, auto valmistetaan englannissa. 90% auton osista on englantilaisia, englantilaisilta alihankkioilta. Kuten monet tietävät, englantilaisten laatu on mitä on... Mutta miten Corollasta saadaan kuitenkin Toyotan maineen veroinen luotettava auto? Tietenkin laadunvalvonnalla, josta Toyota on kuuluisa, ja josta monet autonvalmistajat ottavat oppia. Porsche esimerkiksi on ottanut esimerkkiä Toyotalta. Nykyään saksalainen autokaan ei ole saksalainen, merusjakin aletaan kohta valmistamaan venäjällä....
Mun henkilökohtainen mielipide Boschin osista on että paskoja mitä paskoja, aina niissä on jotain vikaa, ainakin volkkarissa olevat Boschin laatuosat olivat alilaatuisia. Japsit on ehkä ottaneet mallia niistä mutta ei ne täysin samaa ole, ainakin tojon abs jutskat ei ole boschia.
Avensiksessa on ensimmäisenä Euroopassa vakiona polviturvatyyny.
Bensan suorasuihkutustekniikka ja laihaseostekniikka ovet olleet japanilaisilla jo pitkään käytössä. Vasta nyt eurooppalaisilla alkaa tulla ko. moottoreita.
Hybridiautoja tulee Toyotalta jo toinen sukupolvi. Eurooppalaisilla ei ainuttakaan.
Eurooppalaisista komponenteista sen verran että pitkän linjan huoltomieskin totesi keskustellessamme mm. Boschin ilmestymisestä Toyotiin: "Niin eihän ne yhtä hyviä ole, onhan se vähän huolestuttavaa. Japanilaisia osia on vaihdettu tilalle niin alkaa pelata."
Suomeksi sanottuna japanilaisten vahvuus on eurooppalaisten ja amerikkalaisten keksintöjen vienti suurtuotantoon, siinä ne ovat eteviä.
Turvatyyny sinänsä tuli ensimmäisenä amerikkalaisiin autoihin - näitä uusia sijoituspaikkoja niille on tullut vähän joka valmistajalta. Bensan suoraruiskutustekniikka oli jo sota-aikana saksalaisten hävittäjien (mm. Me 109) DaimlerBenz -moottoreissa.
Hybridejä ei ole keksitty Japanissa, mutta siellä ne on saatu myyntiin asti.
Minulla oli aikoinaan vm-89 Camry 2-litraisella koneella. Käytin autoa autosähkökorjaamolla testeissä ja kysyin, pystyvätkö he diagnosoimaan Toyotan ruiskutusjärjestelmää. Kaveri sanoi: "Tottakai, sehän on Boschin kopio".
Polviturvatyyny menee samaan kategoriaan kuin Renault'n vyön ali liukumisen estotyyny (se joka lauetessa korottaa istuimen etureunaa). Oivaltava sijoitus vanhalle keksinnölle.
Bensaa ruiskutettiin suoraan sylinteriin Mercedes-Benz 300 SL:ssä 50-luvun alussa.
Hybridiauto jää suht' lyhytaikaiseksi Toyota-erikoisuudeksi. Mahdollisimman kallista ja monimutkaista rakentaa yhteen autoon kaksi voimalaitejärjestelmää. Muut valmistajat suuntaavat ponnistuksensa esim. polttokennotekniikkaan.
Jos autotekniikan kehitys olisi japanilaisten varassa, autot olisivat nyt jossain 80-luvun tasolla. Kaikessa yksinkertaisuudessaan olisivat varmaan hyvin luotettavia... Ehkä se olisi jonkun mielestä tavoiteltava tilanne?
Miten se polttokennoauto liikkuu, jos siinä ei ole kuin yksi voimanlähde? Eiköhän se polttokenno tuota vain sähköä (kuten hybridissä polttomoottori/generaattori) ja sähkö menee sitten sähkömoottorille, joka liikuttaa autoa ja ottaa jarrutusenergian talteen? Hybridi on välivaihe polttokennoautoihin, mutta pakollinen välivaihe, jotta akku-, energian talteenotto- ja sähkömoottori-tekniikat saadaan kehitettyä tarpeeksi.
Ensimmäiset polttokennoautot tulevat joltain japsivalmistajalta. Veikkaan Mitsubishia.
Keksinnöt soveltavat yleensä jollain tavalla aina jo olemassa olevia keksintöjä. Puhehan oli mitä Toyotalla on esim. turvallisuuspuolella ensimmäisenä. Polviturvatyyny esimerkiksi on. Epäilemättä eurooppalaiset sitten "kopioivat" tämän :)
Bensiinin suorasuihkutukseen liittyy valtava määrä teknologiaa, pelkkä idea siitä että "suihkutetaanpa suoraan sylinteriin" ei ole kuin idea. Siitä on pitkä matka ja kymmenien, satojen tai tuhansien patenttien matka toteutukseen. Japanilaisilla, Toyotalla ja Mitsubishillä, suorasuihkutuksen teknologia ja patentit hyvin pitkälle todennäköisesti laihaseoksineen ovat hallussa.
Hybriditekniikka ei jää erikoisuudeksi. Sen idea on yhdistää eri voimalähteitä, joita todennäköisesti myös polttokennotekniikassa tullaan tarvitsemaan hamaan tulevaisuuteen. Idea on siinä että tietyissä tilanteissa voimaa on järkevää tuottaa tietyllä tavalla. Priuksen tapauksessa bensamoottorilla ja/tai sähkömoottorilla. Toyotalla on myös useita polttokennoprotoja.
On pelkkää typeryyttä väittää että maailman teknologisesti edistynein maa maailmassa ei tuottaisi keksintöjä ja oivalluksia. Joku asiantuntija voisi tähän listata patenttien määriä maittain. Japani lienee kärkimaita.
Ensimmäiset polttokennoautot ovat jo liikenteessä Kaliforniassa. Valmistajana Honda, autot vahvasti subventoituja.
SuoraSUIHKUTUS eikä ruiskutus. Hybridi on keksitty Japanissa jos se on siellä saatu oikeasti toimimaan. Mäkin olen keksinyt aikakoneen, mutta se ei toimi.
SuoraSUIHKUTUS eikä ruiskutus. "Muut valmistajat suuntaavat ponnistuksensa esim. polttokennotekniikkaan...." Mutta silti Toyota ja Honda ovat siinäkin edellä muita. Tokiossa on jo pari vetyasemaa ja tänä vuonna Toyotan piti tuoda Japanin markkinoille vetyauto, ehkäpä se on venynyt ensi vuodelle, kun luulisi, että siitä olisi kuulunut enemmän.
Mistä sinäkin luulet tietäväsi tuollaisia asioita, että hybridit ei kannata jne.? Eiköhän Toyotalla kuitenkin olla viisaampia autoasioissa kuin sinä. Toyotahan varmaan tekisi sellaista jo toista sukupolvea, jos se ei kannattaisi. "80-luvun"? Hah.
Ranskassa keksittiin diesel-moottori. Pariisissa syntynyt ja siellä 19-vuotiaana ensimmäisen prototyypin rakensi Rudolf Diesel.
Yläpuoliset nykyaikaiset auton venttiilit keksi Armand Peugeot.
4-venttiiliä per sylinteri keksi Ernest Henry (Peugeotin insinöörejä, ranskalainen).
Ilmarenkaan keksi Michelinin veljekset. Ensimmäinen henkilöauto jossa oli ilmarenkaat oli Peugeot. Vanteet, sisärenkaan ja vyörenkaan keksi Michelin.
Turvavyön keksi Gustave Désiré Liebau 1903 paljon ennen mersua ja volvoa.
Teräksisen autonkorin keksi Citroen.
Ranskalaiset keksivät ensimmäiset kilpa-ajot, ensimmäisen kilpailun voitti Peugeot.
Ensimmäinen etuvetoinen auto oli Citroen.
Ensimmäinen erillisjousitettu auto oli Peugeot.
Ensimmäinen kaasunestejousitettu auto oli Citroen.
Lyijyakku keksittiin 1859, keksijä ranskalainen Gaston Planté.
Sytytystulpan keksi Étienne Lenoir 1885.
Puolan keksi Masson ja Brequet.
Maalämmön keksi ranskalainen Larderel.
Aurinkoenergian/aurinkovoimalan keksi Mouchot.
Ihminen lensi ensimmäistä kertaa ranskassa, Montgolfierin kuumailmapallolla paljon ennen Wrightin veljeksiä.
Ensimmäisessä maailmansodassa ranskalainen lentäjä Roland Garros keksi ropelinlapojen välistä ampuvan synkronoidun konekiväärin.
Minitel (internetin edeltäjä) ja teksti-tv on ranskalainen keksintö.
Kardaanin keksi Renault.
Kaatuvan takaselkänojan keksi Renault.
Tasauspyörästön keksi Renault.
Nestejäähdytyksen keksi Renault.
Rumpujarrut keksi Louis Renault.
Vaihdelaatikon keksi Renault.
Automaattivaihdelaatikon keksi Renault.
Viulu on ranskalainen keksintö niinkuin flyygeli, harppu ja sähköurut. Säveltämisen ja nuoti keksi Lulli (ranskalainen).
Elokuvan keksi ranskalaiset Lumièren veljekset.
Äänielokuvan keksivät ranskalaiset Baron ja Gaumont. Samoin kuin laajakankaan ja hidastuksen.
Radioaktiivisuuden keksi Pierre & Marie Curie.
Sokeain kirjoituksen keksi Louis Braille 1829, ranskalainen.
Lennättimen keksi Claude Chappe 1791.
Margariinin keksi Hippolyte Mège-Mouriès.
Säilykepurkin keksi Nicolas Appert 1795.
Shamppanjan keksi Dom Pérignon, fransmanni.
Bikinit keksi ranskalainen Louis Rénard 1946.
Housujen sepalus on ranskalainen keksintö.
Ompelukoneen keksi ranskalainen.
Rannekellon keksi Louis Cartier.
Palapeli ja pelikortit on ranskalaisia keksintöjä.
Taxin keksi ranskalainen Nicolas Sauvage.
Bussin keksi ranskalainen eversti Baudry.
Kiväärin pisimen keksi ranskalainen kenraali Bayonnetin taistelutantereella.
Panssarilaiva ja panssariauto ovat ranskalaisia keksintöjä.
Polkupyörän keksi ranskalainen seppä Michaux.
Radiomajakka, pelastusliivit ja tavaratalo ovat ranskalaisia keksintöjä.
Käsialatutkimuksen keksi Jean-Hippolyte Michon.
Korkeusmittari on ranskalaista alkuperää.
Koordinaatit keksi Descartes.
Metrijärjestelmän on ranskalainen keksintö.
Japanissa tehdään patentteja eniten maailmassa, yli kaksi kertaa niin paljon kuin toisena olevassa Yhdysvalloissa. Saksa on kolmantena ja Suomi viidentenä, neljättä en muista. Nyt taas tietenkin joku valopää tulee sanomaan, kuinka helposti Japanissa saa patentin läpi asiasta oikeasti mitään tietämättä. Noin isoa eroa ei kyllä voi millään selitellä. Kyllä Japani on teknologian kärkimaa.
Japanissa rekisteröidään eniten patentteja. Kyllä. Mutta maa ei ole ykkönen, kun katsotaan, miten uusia ideoita ja näitä patentteja otetaan hyötykäytöön ja kaupallistetaan. Tässä pärjää Yhdysvallat ja Suomi. Siis älyn väläyksiä tulee Japanissa, mutta järjestelmä on varsin konservatiivinen ja hidas käyttämään näitä väläyksiä hyödykseen.
Iseasiassa parin kolmen vuoden takaisessa TM:ssä oli pikku-uutinen jossa kerrottiin, että Toyota myy WV:lle suorasuihkutekniikkaa ja vastavuoroisesti WV myi TOyotalle dieselmoottoreita joita ilmeisemmin käytettiin joissain erikoismalleissa.
Joten oikeastaan WV:n FSI pohjautuu Toyotan patenteille, samoin kuin emses Isojen Volvojen automaatit.
Olikohan tuo edellinen jonkinlainen "oikaisu" viestiini? En oikein huomannut pointtia.
Se, joka käynnistää jonkin tuotteen kaupallisen tuotannon, ei välttämättä ole tuotteen keksijä.
Toyotaan ensimmäiset dieselit? Crowneihin!
Jos se polviturvatyyny olisi hyvin suunnitellussa autossa tarpeellinen, Volvo tai joku muu turvallisuusasioihin perusteellisemmin paneutunut autonvalmistaja olisi jo aikoja sitten ottanut sellaisen käyttöön. Avessa polviturvatyynyllä pyritään paikkaamaan turvallisuuspuutetta jota muissa autoissa ei ilmene. Sellainen voisi olla se ohjausakselissa oleva murikka jota sähköiseksi ohjaustehostimeksi kutsutaan. Toinen todennäköinen syy polvityynyn käyttämiseen on markkinamiesten tarpeet.
Eli luuletko tosissasi, että Suomesta tulee enemmän keksintöjä kuin Japanista? Hahhaa!! Näytähän vähän faktatietoa noista hyötykäytöistä ja kaupallistamisista. Olisi kiintoisa nähdä, miten sitä edes mitataan. Juuri nimenomaan Japani ei ole konseravatiivinen missään keksimiseen liittyvässä. Satuitko esim. näkemään tässä pari päivää sitten dokumentin Japanista? Siitä olisit voinut saada jo vähän esimakua. Sanottiin, että Japanissa on kaikkialla uusia keksintöjä. Ja näytettiinkin niitä. Japanissa pidetään, jumalauta, keksintöolympialaisia. Kyllä niitä hyödyksi käytetään. Täällä se näkyy mm. elektroniikassa. Japanissa kaikessa.
Suomi pärjää erittäin hyvin, kun katsotaan, mikä osa pystytään keksinnöistä kaupallistamaan. Tässä japanilainen selvitys asiasta: http://www3.jetro.go.jp/iv/cybermall/ whyjapan/10adv_pdf/10a_04.pdf
kuka kusipää keksi kaasuttimen, varmaankin joku ranskalainen?
Paljon on ranskalaiset keksineet, mutta mikään niistä heijjän valmistana ei toimi kunnolla eikä kestä.
Hassua vai mitä?
käyttää myös toyotan laatikoita, bmw asentaa mineihin toyota dieseleitä.
Hybridiä ei ole keksitty Japanissa. Tiedätkö edes mitä hybridi tarkoittaa?
Ole hyvä ja perustele väitteesi Japanista maailman teknologisesti edistyneimpänä maana. On pelkkää typeryyttä väittää niin pelkästään japanilaisten patenttien lukumäärän perusteella.
Ranskalainen Indenor. Tosin koneet olivat jälkiasennuksia.
Kylmä totuus on, että japanilainen patentti on kansainvälisesti vertaillen kovin köykäinen. Omia sanojasi lainaten: noin isoa eroa ei kyllä voi millään muullakaan selitellä. Yhdysvalloissa tehdään perustutkimusta ja todellisia keksintöjä aivan eri mittakaavassa.
Jos kaikki Japanilaiset patentit olisivat merkittäviä helpotuksia, parannuksia tai uutuuksia, maailma olisi täynnä japanilaisia keksintöjä (ja Nobelisteja) ja elämä olisi huomattavasti helpompaa kuin nyt. Miksi näin ei kuitenkaan ole?
Pikku esimerkkinä Toyotan D-CAT -moottori, jossa on kuulemma 1600 patenttia. Tätä voi itse kukin miettiä päissään ja pohtia ko. patenttien mullistavuutta.
Eli voisitko tosissasi kertoa nyt niitä uusia keksintöjä mitä siinä dokumentissakin näytettiin, kun en sitä nähnyt? Hehhee!! Näytähän vähän faktatietojasi nyt. Mitäs niissa, jumalauta, keksintöolympialaisissa esiteltiin? Miten elämämme tulee, helevetti, mullistumaan japanilaisten kekseliäisyyden ansiosta? Milloin niitä saa ostaa kaupasta?
Toki protoja on, mutta sarjatuotanto on eriasia. Mutta ilmeisesti Honda on jo pitkällä ja perässä tulee sitten varmasti Mitsu ja Toyota. Ehkä Ford (USA) saa vielä tehtyä jonkun version ensimmäisten joukossa.
Tämän kaverin luulisi ymmärtävän jotain patenteista:
---
As many of you are aware, Japanese patent philosophy is different from US patent philosophy. While US patents try to be all encompassing (that is in capturing as many aspects of the technology idea as possible), Japanese patents tend to be shorter, focusing on one embodiment of one aspect of an idea. Thus what is captured in a few US patents is often described across dozens of Japanese patents. While there are some social communitarian
reasons for doing so, in lines with Japanese culture, Japan also uses this strategy aggressively along the lines of the IBM exhaustion approach, i.e. throw enough questionable patents at someone and they will submit, even if they are in the right, because it is too costly to fight.
Given this approach to patent filing, it is not surprising that there are many Japanese patent documents publicly available, all potential prior
art, but for the most part real difficult to get at. Here are some figures for Japanese patents:
Japan Japan
Opened Issued US
Year Applications Patents Patents
1985 456911 N/A 71711
1986 499644 N/A 70930
1987 498509 N/A 83068
1988 516079 N/A 78058
1989 498440 61280 95683
1990 460036 63320 90592
1991 428860 81400 96909
1992 511775 82200 98050
1993 444422 88920 98960
1994 444475 106008 102513
I have examined a few of the subclasses of Japanese patents and found that even though there are more patents available, the number of ideas is about the same. Still there is a tremendous amount of material that is potential prior art. Unfortunately, it is mostly in Japanese, which is probably why it is cited so rarely by US patents. Interestingly, these Japanese patents
are also rarely cited by US patents filed by Japanese companies (most likely because they figure is US companies are so lackadaisical when it comes to prior art, why should they care any more).
For those of you who do care, the Patent Office computers have a file set, JPOABS, with abstracts to all of these opened Japanese patent applications. If you are at the Crystal City search room, while paying to use APS you can
also access this database. Without access to English translations of what you find, the results can be of little value, but at least you can get an indication of what is available.
The Japanese Patent Office also has a database of more information on its patents, put it is mostly machine readable Japanese text. A few companies
supposedly provide searching access to these databases, but it can be expensive.
And don't even ask me about the equivalents in China. Within a few years, as intellectual property ideas firm up in China, with twice as many people as Japan and the US, the flood of documents in various Chinese dialects
will make the Japanese publications problem trivial (and one Japanese company has already suffered greatly from a Chinese journal article little known outside China).
And when it comes to dealing with these other software prior art sources, no one has a clue, even me. My large databases were built mostly be manually skimming through millions of ENGLISH documents, to produce a coherent system.
Without the ability to read Japanese or Chinese, it is difficult to deal with such sources (though Derwent's abstracting system is helpful).
Greg Aharonian
Internet Patent News Service
P.O. Box 404, Belmont, MA, 02178
617-489-3727, [email protected]
(for info on free subscription, send 'help' to [email protected] )
(for prior art search services info, send 'prior' to [email protected] )
(for WWW patent searching, try http://sunsite.unc.edu/patents/intropat.html )
(for software patent alert service, send 'alert" to [email protected] )
Kannattaa sitten varoa esim. lentämistä: Airbusien koko nokka kaikkine teknologioineen on pienin poikkeuksin made in France.
Jos noin ihailet Japania ja japanilasia, niin painu sinne, äläkä täällä paskaa jauha...
Valitettavasti toyota ei valmista lentokoneita, mutta ranskalaiset koneet ovat täyttä paskaa ja kaiken lisäksi kalliita paskoja jotka ei kestä puoliakaan amerikkalaisten koneiden iästä!!
...se olisi nähtävä. Kunhan saisi katsoa kaukaa, eikä tarvitsisi istua kyydissä ainakaan pitkää matkaa. Mistäpä sen Airbusin kestoiän vielä tietää. Concordekin kesti 30 vuotta...no, yksi meni sen amerikkalaisen koneen peräänsä tiputtamien ruuvien vuoksi paskaksi.
vähän ihmettelinkin miksi ne olivat niin paskoja. Milloin kansi halki ja milloin mitäkin.
Kummallisen innokkaasti maailman lentoyhtiöt ostavat täyttä paskaa. Boeing on tällä hetkellä todella pahoissa vaikeuksissa, kun kauppa ei käy.
Syöhän ne kärpäsetkin paskaa, sama pätee eu:n raskaasti tukemaan airbussiin. Kyllä concorde tietysti oli 30 vuotta vanha mutta ei niillä koneyksilöillä ollut lentotunteja takanaan paljon mitään. Kyllä edesmenneen Mc donnellin ja boeingin koneet kestävät ainakin kaksinkertaisesti airbussin surkeisiin räpellyksiin verrattuna ja ovat turvallisuudessa aika paljon edellä
Mistä tiedät Airbusin kestoiän? Eihän niillä ole vielä lennetty kuin pari vuotta. Ihan samalla ontuvalla logiikalla voisin väittää, että aika pirun paljon enemmän McDonnelin ja Boeingin koneita on tippunut maahan.
Eikä taida olla amerikkalainen lentoteollisuuskaan ilman tukia...
Eurooppalaisia Indenorin ja Perkinsin dieseleitä pidtään muuten likimain ikiliikkujina, tosin yksi nyrkkisääntö pätee molempiin: ei saa päästää keittämään. Mulla on työn alla parhaillan yks Indenor, joka jouduttiin nyt ekaa kertaa 430 tkm kohdalla avaamaan kun oli ex-omistaja jättänyt jakohihnan vaihtamatta.
pätee kaikkiin moottoreihin, ei saa keittää. Mutta minkäs teet jos alkaa.
...myös ranskalainen keksintö. Jostain luin taannoin.
Onhan niitä airbusseja ollut jostain 70 luvun alkupuolelta ja sitä ennen caravelleja, cometteja,tridenttejä ja muita mekaanikkojen ja onnettomuustutkijoiden murheenkryynejä. Niitä vaan ei juuri näy koska ovat romutettu kannattamattomina operatiiviseen toimintaan. Ranskalaiset vehkeet ei vain ole amerikkalaisten tasolla. Maailman kannattavin lentoyhtiö Ryanair ei koske bussiin pitkällä tikullakaan !
Jos Toyota on niin kovin huono, niin kuinkas yhtiönä Toyotan arvo on suurempi kuin maailman suurimman ja toiseksi suurimman autovalmistajan arvo yhteensä (Ford ja DaimlerChrysler).
Minusta se osoittaa, että Toyota pystyy tekemään autoja siten, että niiden tuottavuus on hyvä ja niitä halutaan ostaakin.
Vaikuttaa, että sinulle auton Brändi on erittäin tärkeä. Tiesitkö, että auton nimi ei tee siitä hyvää tai huonoa.
Mihinkäs unohtui GM?
Aika erikoinen tapa mitata tuotteiden hyvyyttä. Siis, että mitä korkeampi markkina-arvo, sitä parempi tuote. Eli F-Secure tekee parempaa ohjelmistoa kuin SSH, kun F-Securen markkina-arvo on suurempi? HK:n makkarat ovat parempia kuin Atrian, koska HK:n markkina-arvo on selvästi suurempi?
Tuo on ihan käypäinen tapa. Nimittäin markkina-arvo määrytyy yrityksen kyvystä tehdä hyvää businesta ja tietysti taseesta. Jos kauppa ei käy on business huonoa. Jos kauppa ei käy on vika
1. myynnissä
2. tuotteessa
3. after sale toiminteissa
Toyotalla nuo kaikki ovat keskimäärin paremmin kuin muilla isoilla valmistajilla valmistajilla.
Mitataanpa seuraavilla mittareilla:
-- Global Most Admired Companies
(http://www.fortune.com/fortune/globaladmired)
-- Most valuable brands(http://www.finfacts.com/brands.htm)
-- Pörssiarvo
-- Myydyt autot
niin aina on Toyota palkintopallilla autovalmistajien sarjassa. Eikäpä taida olla
kukaan muu...
Jonkinlainen positiivinen korrelaatiokerroin taitaa olla tuotteisiinkin.
Ja samalla logiikalla maailman parhaat polkupyörät tehdään Kiinassa? Enpä usko.
Panet nyt aika paljon arvoa tuotteelle etkä taseelle. Kyllä se aika tavalla on tällaisessa perusteollisuudessa se tase, joka sanelee markkina-arvon. Esim. GM:n taseessa on valtavasti ihan muuta kuin autonvalmistuksen tarpeita, joka nostaa ko. firman markkina-arvoa. GM on esim. mieletön kiinteistöfirma, yksi Yhdysvaltain suurimpia. Lisää arvoa tuo yhtiön rahoituspuoli. Niin, että unohda hyvä ihminen noin yksinkertainen tapa mitata laatua!
Minä mittaan valmistajaa sen valmistaman tuotteen perusteella enkä tasearvoilla tai sikäli että mistä se valmistaja on tinkinyt turvallisuudesta, pellin paksuudesta vai mistä jotta voitot ovat maksimaaliset. Minua ei n. 50000 km:n aikana vuosittain kiinnosta tippaakaan mikä on autoni valmistajan tase. Minua kiinnostaa se kuinka minua miellyttävästi valmistaja on osannut autonsa valmistaa ja siksi monien myös japanilaisten (5kpl) autojen jälkeen olen päätynyt ranskalaiseen, kolmas tällä hetkellä ja edelliselle tuli 300000 mukavaa huoletonta kilometriä.
Jokainen tekee aina valinnat itse ja siihen voi käyttää juuri sitä kriteeriä mitä haluaa -- jokainenhan valitsee AINA itselleen parhaiden sopivan mahdollisten joukosta.
Omat kriteerit ja varsinkin kokemukset ovat vain vakuuttaneet Toyotan puolesta; työsuhdeautona on ollut Tojo-Opel-Tojo-Rellu-Ford-Tojo ja euroista luotettavintakin (Opel) täytyi korjauttaa useammin kuin kolmea Tojoa yhteensä (ei yhtään!).
Nuo mainitsemai tilastot (tms) ehkä vain osoittavat sitä, että samoja asioita ovat huomanneet ja arvostavat monet muutkin.
Nimimerkistä päätellen on nykäässy tiettyä ainetta nenääsä. Sen verran poka puhuu pehmoisia.
Tuolla kaavalla saadaan mistä tahansa yhtiöstä toinen toistaan suurempia. Riittää vain kun omistaa jonki yhtiön osakkeita, silloin voi sanoa et kyl on suuree. keu keu keu
Ei toki crc:tä vaan oppisivistystä. Toi kaava (?) on kylläkin ihan pitävä. Ei kyse ollut GM:n (jos tätä tarkoitit) omistamista osakkeista tai tyttäristä vaan yhtiön perustasta, joka näytetään myös taseessa. GM:n kolmannen neljänneksen tulos olisi ollut autojen valmistuksen osalta tappiolla, mutta kiinteistöjen tuotot ja arvon nousut sekä rahoitus nostivat tuloksen plussalle.
Onhan se tämä Toyotan F1-autokin lähes täydellinen Ferrarin kopio. Jotain vaan on jäänyt kopsaamatta kun ei kulje, eikä pysy kasassa.
Kyseisestä tapauksestahan on myös oikeusjuttu menossa.
ruottalaisten valvonnassa, voi, voi.
Samalla logiikalla nokian kännykät on jostain aasiasta kotoisin kai.
Olen ollut joskus onnellinen Honda Accord vm 86 omistja. Niinä kolmena vuotena jolloin auton omistin, tuli vastaan yksi vika ko. autossa.
Vika löytyi lampunpesimistä, kuika ollakkaan ne pesimet oli valmistanut BOSCH.
Sen jälkeen ajatukseni Boschia kohtaan muuttui....
Bosch on hyvä yleiskoneen tekijä mutta autosähköasioista se ei tiedä hevon....n humppaa.
Lampunpesuriongelmien jälkeen on vastaan tullut noi "hienompien autojen" bensiinin ruiskutusjärjestelmät. Voi sitä taidokasta epävarmuutta.
On kyllä hiukan laatu laskenut, kun on alettu japanilaisia autoja tehdä euroopassa, mutta on ne silti vielä parempia kuin aidot eurooppalaiset.
Kyllähän se jotenkin kuvastaa sitä laatua, kun japanilaisiin annetaan 3 vuoden takuu, mutta useimpiin eurooppalaisiin vain yhden vuoden takuu.
Pitkä takuu on edullinen omistajalle vain jos siinä ei ole km-rajoitusta. Muilla se tarkoittaa lähinnä sitoutumista säännöllisiin ja ylihintaisiin merkkihuoltoihin. Ei missään automallissa todellisuudessa esiinny 100 tkm aikana paljon muita kuin normaalista kulumisesta johtuvia vikoja. Niitähän ei mikään japskinkaan takuu koske. Corollallakin ajetaan 3 vuoden aikana keskimäärin korkeintaan 50 tkm jos sitäkään.
ja sen takiahan niihin ei viitsi koskea pitkällä tikullakaan
No mites esim vw ja takuu vain 2vuotta.Esim. passatin tukivarret,raidepäät,ovien lukot,huohottimen jäätymiset,katalysaatorin sisäkalujen irtoaminen,sytytyspuolien hajoaminen,takaovien johtosarjojen hajoaminen,etujarruletkujen halkeamat,hanskalokeronkannen jääminen käteen,ilmamassamittarin hajoaminen.
Niin mites se suu nyt pannaan?
Lähinnähän nuo uusien autojen takuut on aika lailla haista paska-tasolla. Mikä ihmeen takuu sellainen on, joka edellyttää säännöllisiä huoltoja OMALLA KUSTANNUKSELLA. Eihän tuollaisella autolla ole mitään takuuta, käytännössä tuo huoltovälikin on niin lyhyt että ainakin mun alalla (elektronikka) jo pelkkä huollon takuu kattaisi seuraavaan huoltoon asti, jos saman kaavan mukaan lasketaan. Markkinointia kaikki, asiakkaalle yhtä tyhjän kanssa. Tuntuu aika koomiselta, kun itse ajalen muutamalla yli kymmenen vuotta vanhalla ranskalaisella, jotka huollan itse halvemmalla, kuin mitä maksaisi takuun ylläpitäminen uudessa autossa. Oli sitten euro tai japsi.
Asia on siis niin, että kopioimalla japanilainen on saavuttanut luotettavuutensa? Nykytilastojen mukaan euroopalainen auto on melko ongelmallinen, monestakin syystä. Ikävää on se, että japsiautoa on pakko tehdä Euroopassa, ja euroopalaiseen tapaan-laatu putoaa.
Se on harmi, että eurooppalaiseen tapaan laatu putoaa, kun japanilaisia valmistetaan euroopassa.
Mutta se on tosiasia, että japanilaiset ovat laadukkaampia kuin eurooppalaiset.
Erityisen huonoja ovat italialaiset ja ranskalaiset autot.
Näkyyhän se jo tilastoissakin. TM julkaisi jokin aika sitten ne ADAC:in vikatilastot ja muistaakseni keskiluokkaisissa autoissa neljä (vai oliko se peräti viisi) luotettavinta autoa oli japanilaisia. Vasta sen jälkeen tuli saksalainen auto.
Että silleen.
Jos heikoimmaksi ADAC:issa osoittautuneesta mallista 4 prosenttia jätti tielle ja parhaasta runsas 1, niin luotettavuusero on 3 prosenttiyksikköä. Käytännössä ero on häviävän pieni, mikä ymmärrettävää onkin: niin tiukkaan kilpaillulla alalla kuin autonvalmistus ei suuria eroja voi olla.
Että silleepäs.
Luemme ilmeisesti ihan eritavalla taulukoita... jos toytoalla oli vikoja 5 autossa niin vastaavasti rellulla noin 40 autossa... suhdeluku on mielestäni aivan erilainen, mutta oli miten oli, ranskalaiset voisivat pysyä mainioissa viineissään!
sillä on kuka komponentin on alunperin kehittänyt? Samsung menestyy varsin kohtuullisesti puhelinmarkkinoilla samalla strategialla, antaa muiden tuoda uutuudet markkinoille ja valitsee niistä käyttäjien suosimat ominaisuudet omiin laitteisiinsa.
Kuluttaja saakin itse valita, haluaako tukea 'luovaa tuotekehittelyä' suuremmalla ongelmariskillä ja hinnalla vai sijoittaako roponsa kestävämpään (ja edullisempaan) tuotteeseen.