Elikkä itsekin harkitsen lääkikseen hakemista siinä armeijan jälkeen. Mietin vain, että kuinka suurta roolia kemia ja fysiikka esittävät opinnoissa? En lukiossa lukenut kumpaakaan pakollista oppimäärää enempää. Sain molemmista yhdeksikön. Pystyykö näillä tiedoilla aloittamaan vahvasti lääkiksessä, jos panostaa siellä näihin aineisiin rutkasti. Onko mahdollisuuksia tajuta pääsykoekirjaa vain pakollisten kurssien tietojen avulla? Motivaatiota kyllä löytyy!
Kemia ja Fysiikka
this_and_that
91364
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Juu, en tiedä itse lääkiksessä opiskelusta, mutta hakemisesta kyllä kokemusta, ja voin sanoa, että kyllä nuo laajat oppimäärät molemmista, sekä kemiasta että fysiikasta, ovat tarpeen jo pelkästään sihen, että ymmärtää sitä pääsykoekirjaa. Kurkkaahan pääsykoekirjaan, niin huomaat mitä tarkoitan...:D
Elikkä
Elikkä
Elikkä
Elikkä
Elikkä
Elikkä
Elikkä
Elikkä
Elikkä
Elikkä
Elikkä
Elikkä
Elikkä
Eli itseäni kiinnostaisi tälläinen asia, että onko fysiikkaa mahdollista ymmärtää jos ei ole opiskellut pitkää matikkaa? Törmäsin tälläiseen väitteeseen, että pitkää fysiikkaa on mahdoton ymmärtää jos on lukenut lyhyttä matikkaa, koska lyhyt matikka ei kuulemma anna minkäänlaisia tarvittavia eväitä siihen.. Onko tämä väite totta?!
Ei tarvitse pitkää matikkaa yhtään mihinkään pitkässä fysiikassa: Vektorit ovat helppoja ymmärtää ilmankin. Logaritmit ja kaavojen (1. asteen yhtälön) pyörittelyt tuttuja lyhyestä matikasta. :)
Kokeile tehdä vanhoja pääsykokeita, niin etköhän tiedä, mitä siihen vaaditaan.
Sisäänpäässeen voin sanoa, että kokeessa pisteet tulee kemiasta ja fysiikasta (bilsasta saa todella nihkeesti pisteitä ja yleensä kysymyksiä on muutenkin vähemmän). Laske paljon ja vielä vähän.
Opiskeluissa ei fysiikkaa juuri tarvitse, kemiaakin vain sen mitä biokemian ymmärtäminen vaatii. Biologia tulee tärkeämmäksi, mutta tietenkään se ei vielä auta pääsykokeessa.
Nythän on niin, että pääsykokeessa olevat laskutehtävät on pystyttävä ratkaisemaan pelkästään pääsykoekirjassa esitetyn informaation ja kaavojen avulla. Mikäli osoittautuu, esim. jonkun tehtävän kohdalla, että tämä ei ole mahdollista, niin ei muuta kuin kokeen jälkeen oikeustieteellisen tavoin vaan valitus eteenpäin. Ennenhän edellytettiin lukion fysiikan ja kemian tiedot, mutta Galenoksen tultua pääsykoekirjaksi tätä vaatimusta ei enää ole.
valituksen varaan en sisäänpääsyä jättäisi. Sen kautta pääsee hyvin harva jos kukaan. Eipä viime vuoden kokeen tilastomatikkaakaan misään Galenoksessa ole, mutta pääsykoetehtävä silti oli.
Sanotaanko karkeasti näin, että jos osaat kaiken Galenoksesta, on ihan sama vaikka muutama tehtävä kokeesta jääkin osaamatta. Sisään voi päästä silti. Nimimerkillä sisällä, mutta nollat mm. tuosta tilastotehtävästä.
siinä oli?
Joo, en tarkoittanutkaan valitustietä minään etukäteen valittuna sisäänpääsystrategiana, mutta jos kokeessa selvästi osoittautuu, että esim. joku kemian tai fysiikan alaan kuuluva lasku ei olisi mahdollinen pelkästään kirjan tiedoilla, niin valituksesta pitäisi ilman muuta seurata, että tuo laskutehtävä mitätöidään kaikilta, jolloin etu tulee itselle, koska tehtävän mahdollisesti osanneetkin henkilöt menettävät pisteensä. Oikeusturva on nykyään niin kattava, että näin tulisi tapahtumaan.
On sitten eri asia, jos kyseessä on joku "yleiseen tietoon" perustuva asia. Ei siellä Galenoksessa myöskään opeteta yhteen eikä vahennyslaskua, mutta ne taidot voidaan katsoa omaksutun jo jossain muualla. Tästä syystä suhtaudun hieman varovaisesti siihen mainitsemaasi "tilastomatematiikkatehtävään" (vaikka en ole tehtävää nähnyt). Ettei nyt ollut vaan kysymys jostain keskiarvojen, prosenttilaskujen tai muiden vastaavien yleistietoihin perustuvien tietojen hallinnasta, vai pitikö esimerkiksi laskea esimerkiksi jotain normaalijakautumia, joiden ei voida katsoa kuuluvan siinä mielessä yleissivistykseen.