Miten vietätte isänpäivää?

isänpäivänä meillä on koko porukalla orpo olo. Isä on kuollut, molemmat isoisät ovat kuolleet, joten meillä käydään isänpäivänä haudoilla viemässä kortteja ja kynttilöitä. Jokunen vuosi sitten opettajat pakottivat poikani tekemään isänpäiväkortin koska se "kuuluu asiaan", Poika raukka oli suruissaan kun ei ollut kuitenkaan kenelle antaisi sen. Opettaja tiesi kyllä hyvin mikä on tilanne mutta ei välittänyt.
Silloin kun mieheni eli vietimme isänpäivää kotona koska papalle oli matkaa 400 km. Hänelle lähetimme kortin. Lahjan annoimme joko aikaisemmin tai myöhemmin käydessämme.

Minun vaimoni ilmoitti juuri hakevansa avioeron. Mitään syytä hän ei moiseen keksinyt.
Keksi Sinä jotain kivempaa. Sano, että rakastat! Ei mies muuta kaipaa.

Lähetän kortin ja odotan hyväksyntää,olen avioero lapsi

ex-vaimoni näet otti eron lokakuussa, ja
muutan pois isänpäivää edeltävänä lauantaina.
Lapset jäävät asumaan äidin luo; varmasti
tulee olemaan rattoisaa isänpäivänä purkaa
muuttolaatikoita yksin uudessa asunnossa..
lapsillekin takuulla tulossa ikimuistoinen
isänpäivä.

Itsellänikään ei ole ollut enää isää vuosiin koska hän kuoli minun ollessa pieni. Onnekseni minulla on hyvin tärkeä mies kummi jota olen oman isäni kuoltua muistanut isäinpäivänä. Ja vaikka olenkin jo aikuinen aion laittaa vielä tänäkin isäinpäivänä hänelle kortin.

Juhlikaa ihmeessä isoisien päivää, sehän on vain yksi päivä vuodessa, kun taas miehesi kanssa olet (kai) joka päivä? Sitäpaitsi jos papat ja vaarit ovat jo iäkkäitä niin eihän ole varmaa tuleeko enää tilaisuutta juhlia. Tehkää niin, että juhlitte ensin pappoja ja vaareja ja sitten vaikka toisena päivänä sun miestä! Tai päivällä vaarit, illalla miehesi. Isovanhempien merkkipäiviä ei pitäisi ikinä unohtaa!