Täällä on paljon puhuttu tuon motion comfort factorin puolesta, jotenka päätin vertailla muutamia veneitä.
HR-40
MCR = 33,75
FG-41
MCR = 33,48
Maestro-40
MCR = 31,21
IS-400
MCR = 25,1
Bavaria-40
MCR = 24,73
Mitä opimme tästä?
Joko emme mitään, tai sen, että is-400 on yhtä surkea purjehtia kuin bavaria, jos bavaria nyt on surkea purjehtia.
Tuota is-400 venettä on vaan niin kovin mainioksi maailmanmatkailuveneeksi, tuon luvun perusteella ei näin ole.
Onko tuo comforttiluku sitten ihan vaan hatusta tempaistu?
Luulisi että kun ero on 25 ja 34 välillä, on mukavuuskin täysin eri luokkaa.
HR-40
MCR = 33,75
FG-41
MCR = 33,48
Maestro-40
MCR = 31,21
IS-400
MCR = 25,1
Bavaria-40
MCR = 24,73
Mitä opimme tästä?
Joko emme mitään, tai sen, että is-400 on yhtä surkea purjehtia kuin bavaria, jos bavaria nyt on surkea purjehtia.
Tuota is-400 venettä on vaan niin kovin mainioksi maailmanmatkailuveneeksi, tuon luvun perusteella ei näin ole.
Onko tuo comforttiluku sitten ihan vaan hatusta tempaistu?
Luulisi että kun ero on 25 ja 34 välillä, on mukavuuskin täysin eri luokkaa.
Vastaukset 38
Vanhimmat
faktorilla veneitä, ei siitä juuri mitään kostu.
Lisätään muutama vene tuohon listaasi
First 40.7 MCF=23
Dufour 34 MCF=24
Bavaria 35 MCF=26.2
Hallberg Rassy 35 MCF = 29.2
Hallberg Rassy 34 MCF = 23.7
X-35, MCF = 24
X-332 MCF = 20
X-99 MCF = 16
Melges 24 MCF = 8
Ihan Ok veneitä, vaikka onkin matala MCF.
Riippuu ihan veneen käytöstä ja veneen muista ominaisuuksista, onko MCF:llä mitään merkitystä.
Motion comfort factoria valotettu oheisessa wb:n artikkelissa.
http://www.wb-sails.fi/suomi/newsArkisto/wbn_08/Purjehtimisenilo.pdf
Tajusin omistavani kaikinpuolin erinomaisen veneen. Kesää ja kovia kelejä odotellessa.
muistathan, että MCF ei kuvaa veneen merikelpoisuutta vaan yrittää kuvata sitä, kuinka vähän tai paljon kippari keikkuu veneessä. Veneen merikelpoisuus on ihan toinen juttu.
Kiitos!
aikoihin, peesaan Wikiä.
Tuolle Bavaria 40-veneelle. Tunnen sen hyvin (v. 2002). Veneen mitat ovat:
LOA = 41 ft
LWL = 37 ft
Beam= 12 ft
Displ= 9.4 t
Tehtaan ilmoittama tyhjäpaino on 8.3 t ja paino purjehdusvalmiina täysin tankein on 9.4 t.
Noista laskemalla MCF on 30.89
Veneiden valmistajien kotisivuilta.
IS-400 tiedot otettu venelehden jutusta.
Saahan bavarialle luvuksi vaikka 50 kun tarpeeksi lastaa kamaa matkalle, niin myös muihin.
on 26.29
"Saahan bavarialle luvuksi vaikka 50 kun tarpeeksi lastaa kamaa matkalle, niin myös muihin."
Niin saa, jos lastaa 8 t kamaa.
Minkään veneen MCF ei ole oikein, jos käyttää tyhjäpainoa laskussa tai liioittelee kuormaa. Pitää laskea veneen todellisella purjehduspainolla. Kuten tein.
Bavaria-40 mallista on monta hieman toisistaan poikkeavaa versiota eri vuosilta ja eri varustelulla, joka sekin vaikuttaa.
Miten ihmeessä voi sanoa onko joku MFC oikea vai väärä. Pitäisi vain vertailla vertailukelpoisin arvoin laskettuja lukuja. Aivan se ja sama, onko paino tyhjäpaino vai varustellun veneen paino.
-luku on summittainen "musta tuntuu"-arvo, kuvaa kuitenkin jotenkin veneessä olon helppoutta merenkäynnissä. Ei vaan ota kaikkia siihen vaikuttavia tekijöitä huomioon.
Noita kertoimia on monenlaisia ja monet lähinnä hatusta temmattuja. Varsinkin nuo, joissa 1 luvulla yritetään sanoa mikä vene on parempi kuin joku toinen.
MCF:stä ainakin desimaalit kannattaa jättää pois. Isommat luvut voisi hyvin pyöristää lähimpään -5 tai -0 loppuiseen.
siis vaikka luku on 40, niin miten pyöristät lähimpään miinus 5 tai miinus 0 loppuiseen?
varsinkin tonnien lasti bavaan tai mihin tahansa saman kokoluokan kippoon. Pitäisi lastata vielä niin, ettei painopiste ja stabiliteetti muutu.
Se tahtookin oikeasti olla pulma veneissä, jossa vesilinjan alapuolella ei juurikaan ole tilaa.
Olet aivan oikeassa, että MCF tulisi laskea purjehdus- ja cruisingvarusteissa. Samoin pitäisi laskea myös veneen AVS (=angle of vanishing stability eli kallistuskulma, josta vene ei enää oikene). Sarjatuotantoveneistä, joilla on CE/A-luokitus, on AVS määritetty ilman varusteiden painoa.
Pitkälle reissulle tulee yllättävän paljon painoa varusteista (1-2 tonnia ei ole yllätys), joiden määrä ei riipu veneen tyypistä. Luulisi, että 2 tonnin lisäpaino vaikuttaa 8 tonnin veneeseen enemmän kuin 16 tonnin veneeseen.
Suo siellä vetelä täällä...
Taitaa olla aikansa elänyt tämäkin tunnusluku.
sitä, missä kohtaa veneen painopiste sijaitsee. Käytännössä tämä vaikuttaa paljon asiaan.
Esimerkki MCF:n ongelmista:
MCF on sama matala-/kevytköliselle ja syvä-/raskasköliselle veneelle, jos veneiden kokonaispainot ja LOA & LWL sekä leveys ovat samat.
Kyseinen lukuhan ilmaisee vain kuinka vene kelluu, ei kulkua mitenkään.
Minun veneessäni on vastaava luku 41,05.
Ja kun lasketaan, niinkuin joku valitti että lastattuna, on luku noin 50.
51 ja kun laskee lastattuna (kaljakorit yms. kun itse menen pussit täynnä) on luku 149!
Minulla hr 42
Eikö tulos ollut aika odotettu? Erot olivat kohtalaisen pieniä.
Mitä jos kokeilisit verrata toisiinsa vaikkapa jotain puhtaita raasereita ja puhtaita cruisereita (muitakin kuin HR40)?
"Hatusta tempaamisesta" saat lisätietoa vaikkapa Marchaj:n tunnetusta kirjasta "Seaworthiness, the forgotten factor", jos veneiden meriominaisuudet, mm. liikemukavuus "seakindness", kiinnostavat.
Motion comfort factorilla ei kannata verrata veneitä keskenään, ei edes samantyyppisiä. Minusta kaava on täyttä puppua. Samanlaisia kaavan tekeleitä pystyy kuka tahansa vähänkin matematiikkaan ja veneilyyn tutustunut kehittelemään muutamassa tunnissa. Siinä ei huomioida mitenkään veneen rikiä, tai vedenalaisia osia. Jokainen ymmärtää, että niiden vaikutus mukavuuteen on erittäin oleellista.
http://www.wb-sails.fi/suomi/newsArkisto/wbn_08/Purjehtimisenilo.pdf
lastatun kelluvan kontin comfortti?
Hai ja folkkari ovat todellisia meriveneitä! Keikkuminen ”momenttivarsineen” oli ihan mielenkiintoista luettavaa, mutta oletus että kaikki veneet keikkuvat yhtäläisesti ei pidä paikkaansa ja siten ”momenttivarret” eivät kierry samassa kulmassa, joten ihmisiin kohdistuvat kiihtyvyydetkään eivät ole ihan noin yksiselitteisiä. Purjeiden osalta teksti tuntui järkevämmältä. Toivottavasti eivät ala WB:ssä suunnittelemaan purjeveneitä, vaan pysyvät omalla osaamisalueellaan.
artikkelille. Vaikka MC ei tyhjennä koko pajatsoa, lienee se isoin yksittäinen tekijä, joka yhdessä vaikkapa kolmen muun tärkeimmän faktorin kanssa antaa jo hyvän yleiskuvan veneen mukavuudesta. Artikkelin perusteella toivotan ao. pursimiehet heti suunnittelupöydän ääreen. Teksti oli kyllä eheän loogista kokonaisuutena ottaen.
Mukavuutta voidaan ”mitata” niinkin karkealla asialla kuin meritauti. Sen syntyminen perustuu sisäkorvan ns. vestibulaariseen järjestelmään jonka solut reagoivat eri suuntaisiin kiihtyvyyksiin, suoraan sivusuuntaiseen, ylös-alas-kiihtyvyyteen ja kierteiseen. Mitä enemmän kiihtyvyyksiä sitä epämukavammalta tuntuu ja sitä herkemmin meritauti syntyy. Veneen edestakainen rullaus ei aiheuta pahoinvointia, jos rullauskulma on alle 6 astetta (=vene voi olla kallistuneena kryssillä, mutta keikkuu 6 asteen sisällä). Edestakaisen rullauksen lisääntyessä 6-10 asteeseen miehistön suorituskyky alkaa laskea. Yli 10 asteen rullauksessa normaalitoiminnot kuten syöminen ja nukkuminen alkavat häiriintyä. Rullauskulman ylittäessä 30 astetta normaalitoiminnat käyvät mahdottomiksi ja meritaudin puhkeaminen on todennäköinen (mutta yksilöllinen). Merenkäynnissä vene ei pelkästään rullaa, se myös nyökkii jne. Mitä äkkinäisemmät liikkeet sitä suuremmat g-voimat ja niistä johtuvat vaikutukset sisäkorvaan.
Veneen liikkeet muuttuvat äkkinäisemmiksi, jos mastosta johtuva hitausmomentti vähenee. Jos masto menetetään kokonaan, keikkuminen pahenee ratkaisevasti. Mastoton vene on merenkäynnissä mahdollisimman epämukava, se myös menee ympäri helpommin kuin ennen maston menetystä.
Kevyt ja leveä vene rullaa rajummin kuin kapea ja painava. (Lähde: Marchaj)
Merikelpoisuuden kannalta on oleellista, että miehistön toimintakyky säilyy. Se säilyy paremmin, jos veneen liikkeet ovat mahdollisimman rauhalliset. Asia on aika oleellinen perhepurjehduksessa. Ehkä leveällä, kevyellä raaserilla ei kannata viedä perhettä pitkille avomerilegeille. Painava, suht.kapea matkavene on siihen tarkoitukseen todennäköisesti paljon mukavampi, vaikkakin hitaampi.
Et puhunut kölin vaikutuksesta juuri mitään. Nykyveneiden syvä ja painava bulbiköli vaimentaa rullauspurkimystä tehokkaammin kuin perinneveneiden matala köliranka.
Se keskustelun alkuperäinen aihe, MCF, ei huomioi esimerkiksi maston tai kölin vaikutusta mitenkään. Eikä yleensäkään hitausmomenttia, vain päämitat ja kokonaispainon.
MCF:n valossa vanhasta öljysäiliöstä tehty vene on paljon mukavampi kuin mikään S&S Swan tai perinnepursi.
Uskokoon MCF:n antamiin "totuuksiin" kuka haluaa. Moni uskoo, näitä hurmoshenkisiä yhden totuuden miehiä löytyy tältäkin palstalta useita.
on provokatiivista, kun yksi ainoa luku otetaan kehiin. Kannattais varmaankin miettiä mitä mitataan ja miksi mitataan eikä suoralta kädeltä ruveta esittämään Ted Breweriä hulluksi!
Et kai sinäkin kuvittele, etteikö Ted Brewer olisi ymmärtänyt maston ja kölin vaikutuksia? Kysymys on varmaankin ollut siitä, miten mahdollisimman yksinkertaisella tavalla voisi verrata saman tyyppisten mastollisten ja kölillisten veneiden liikemukavuutta merenkäynnissä.
sitä vanhaa öljysäiliö-venettä ja muuttaa sen purjeveneeksi.
Hitsaan siihen kölin vanhasta tiekaiteen pätkästä ja laitan vanhan viemäriputken mastoksi. Veneen paino nousi nyt 1,5 tonniin...
... ja MCF nousi samalla, on jo 87.58 !!
Ei pärjää Swanit minun veneelle.
(LOA 10 ft, LWL 9 ft, Beam 4 ft, Displ. 1,5 t --> MCF = 87,58)
myös samalla turvallinen, kuten Anne C:stä. Kaksoispohja paksusta plootusta lisää MCF:ää merkittästi ja tekee samalla veneestä upoattoman.
Pelkäsin, että suuresta MCF:stä huolimatta vene saattaa pyörähtää ympäri.
Nyt se ei haittaa, kun vene on uppoamaton ja suuri MCF takaa mukavan matkanteon.
Ajattelin tehdä veneen Tielaitoksen peltisestä jalankulun alikulkutunnelin 10 m pitkästä peltikuoresta. Siihen vaan pellit päihin ja merelle.
LOA = 10 m
LWL = 10 m
Paino= 8 t
Motion Comfort Factor = 53.88 !!!
Mahtava vene!
Hiukan huolettaa sen pyöreä muoto. Pysyisköhän pystyssä vai kierähtääkö nurin?
vaikkapa täältä:
http://www.sailingusa.info/design_winds.htm#Heavy Seas
Ehkä keksisit kölittömiä ja mastottomia peltiputkiasi varten jonkun aivan oman arviointilukusi, vaikka pyörimismukavuuden aallokossa. Allaskokeet voit tehdä vaikka hernerokkapurkeilla kylpyammeessa.
Lukujesi vertailuun klassikko S&S veneen mitat:
LOA 13, B 3.6, LWL 10, Dspl 13 t (köli 6 tn)
Oma konstruktiosi on kölin ja takilan puuttumisen takia sittenkin aika kevyt!
Tuon S&S -veneen MCF 52.36 on melkein yhtä hyvä kuin mun peltiputkilo-purren MCF 53.86
Ai että tossa S&S veneessä meno olis melkein yhtä mukavaa kun Tielaitoksen peltiputkella seilatessa. Uskokoon kuka haluaa.
Meillä uusittiin öljysäiliö lujitemuoviseksi.
Ajattelin tehdä siitä vanhasta rautaisesta öljysäiliöstä veneen, leikkaan vaan sopivan aukon avotilaksi ja ei kun menoksi. Siinä on sopivan pyöreät päädyt keulaksi ja peräksi.
Pituus 3m / 10 ft
Vesilinja 9 ft
Leveys 4 ft
Paino 1 t
MCF = 58.39
Siitä tuli parempi vene kuin osasin edes haaveilla! Hakkaa mennen tullen S&S ja HR ja Najad ja muut vastaavat.
Tai no. Eihän MCF veneen hyvyyttä kuvaa vaan sitä kuinka mukava siinä on kovassa merenkäynnissä purjehtia. Siinä tuo minun öljysäiliö on ylivoimainen.
TÄYSIN PA ja haaveilet turhaan tuollaisista veneistä kun ei sulle ole rahaa edes siihen pieneen Bavaan!!! BUAHHAHHAHHEHHEHHEEEEEE!!!!
miksi sillä IS400sella kierretään niin paljon maailmaa ?
Kyllä siihen syynsä on.
Ei kai niitä kiertele kuin yksi tällä hetkellä, onko se paljon?
Oisko syy halpuus?
joka tällä hetkellä on reissussa?
Tässä 52 suomalaisen pallon ympäri purjehtineen lista:
http://www.venelehti.fi/satamat-ja-matkat/pallon-ympari/default.aspx