mua on jo pitkään vaivannu se asia että mä saan
hirveesti ristiriitasta tietoa
dobermanneista.aion hankkia sellaisen kun muutan
omaan kämppään enkä aio vaihtaa rotua, sillä
haluan ehdottomasti palveluskoiran
harrastuskumppanikseni.
eli:monesti olen saanut sen kuvan että
dobermannit olisivat jotain aivan outoja koiria
joita voivat omistaa vain ansioituneet pk-
harrastajat, ja lähes ammattimaisesti koiria
harrastavat ihmiset, jotka tietävät koirista ja
niiden kouluttamisesta jokaisen yksityiskohdan.
pitääkö olla jokin ihmemies jotta voi omistaa
dobberin vai onko minulla väärä käsitys?
itselläni on ollut/on kolme koiraa jotka olen
kouluttanut.cockerspanieliuros(jouduttiin
lopettamaan n.10 vuotta
sitten),shetlanninlammaskoiranarttu ja
sekarotuinen narttu, jotka ovat minulle rakkaita.
mutta olenko edellen liian "kokematon"
dobermannin omistajaksi?vielä silloinkin kun olen
20-vuotias ja opiskelija.(aion muuten valmistua
käyttäytymistutkijaksi=))
kertokaa te joilla on kokemusta
dobbereista,millaisia otuksia ne todella ovat???
koska sellaisen vielä joskus hankin!varmasti.
hirveesti ristiriitasta tietoa
dobermanneista.aion hankkia sellaisen kun muutan
omaan kämppään enkä aio vaihtaa rotua, sillä
haluan ehdottomasti palveluskoiran
harrastuskumppanikseni.
eli:monesti olen saanut sen kuvan että
dobermannit olisivat jotain aivan outoja koiria
joita voivat omistaa vain ansioituneet pk-
harrastajat, ja lähes ammattimaisesti koiria
harrastavat ihmiset, jotka tietävät koirista ja
niiden kouluttamisesta jokaisen yksityiskohdan.
pitääkö olla jokin ihmemies jotta voi omistaa
dobberin vai onko minulla väärä käsitys?
itselläni on ollut/on kolme koiraa jotka olen
kouluttanut.cockerspanieliuros(jouduttiin
lopettamaan n.10 vuotta
sitten),shetlanninlammaskoiranarttu ja
sekarotuinen narttu, jotka ovat minulle rakkaita.
mutta olenko edellen liian "kokematon"
dobermannin omistajaksi?vielä silloinkin kun olen
20-vuotias ja opiskelija.(aion muuten valmistua
käyttäytymistutkijaksi=))
kertokaa te joilla on kokemusta
dobbereista,millaisia otuksia ne todella ovat???
koska sellaisen vielä joskus hankin!varmasti.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Otsikon osoitteesta löydät linkin dobberi-
yhdistyksen sivuille.
Näiltä sivuilta löytyy mm. tietoa dobermannin
koulutuksesta, nykyisestä luonteesta ja
harrastusmahdollisuuksista.
Dobermann-sivuilta löydät myös varmasti
kasvattajien ja harrastajien yhteystietoja, jotka
voivat kertoa kokemuksistaan ja antaa neuvoja
sinulle.
Nämä ihmiset osaavat varmasti kertoa paremmin
tästä rodusta, kuin esim. joku täällä
keskustelupalstalla satunnaisesti kirjoitteleva
tyyppi, joka osaa kyllä anonyyminä
kertoa "totuuden" tästä(kin) rodusta vaikkei
omaisi mitään henkilökohtaista kokemusta
dobermanneista.
kiitti vinkeistä paljon!
täytyykin käydä kattomassa...
Eivät nämä dobberit mitään ihmemiestä
tarvitse kouluttajakseen. Tarvitaan vain
päättäväisyyttä ja ahkeruutta. Mun
ensimmäinen oma koira on dobermanni
jonka hommasin 21-v kun muutin omaan
kotiin. Nyt ikää on 25 ja dobbereita on jo kaksi
kappaletta. Hyvä kasvattaja osaa antaa sulle
vinkkejä koulutuksesta ja koulutuksista. Ota
rohkeasti yhteyttä kasvattajiin niin eiköhän
sinunkin käyttötarpeisiin löydy sopiva pentu.
Koira tarvii hoitoa,huolenpitoa,rahaa ja
rakkautta....rotu kuin rotu...Omistajan täytyy
osata näyttää koiralle että hän on
isäntä....Dobermannit yrittävät ottaa isännän
roolin itsellensä ellei ole päättäväinen
omistaja.... Tsemppiä...!!!
Se on hassua, miten todella suhtaudutaan dobberin
ja esim. sakemannin hankintaan.
Molemmat ovat palveluskoiria ja haluavat
miellyttää ja tehdä niinkuin ohjaaja käskee.
Senhän pitäisi kaiken järjen mukaan tehdä ne
HELPOMMIN koulutettaviksi roduiksi...
Kuitenkin täälläkin "isot" miehet ja 100 vuotta
koirien kanssa puljanneet ovat kelvollisia
ottamaan dobberin tai sakun....
Oma turilaani on saku, eikä ongelmia ole ollut.
Otin hauvani kun itse olin 20v. ja nyt on
seitsemän onnellista vuotta takana.
Kyllä esim. dobberin voi minun mielestäni ottaa
ekaksi koiraksi, kunhan tietää yleensä koirien
koulutuksesta ja käyttäytymisestä. Ja kun koiran
ottaa hyvältä ja luotettavalta kasvattajalta,
niin ongelmiinkin saa heti apua.
Onnea matkaan ja aurinkoista syksyä.
Mulla on ollu dobberi poika jo vuosia ( täytti
äskettäi 10 v.!!) ja hyvin on pärjätty!! Poika
nukkuu vieressä ja leikkii kuin pentu
pehmoleluilla ja palloilla..
En mä oo mikää ihmemies tai siis nainen ja koira
elää kuin koirat on aina eläny.. Dobbereita
pidetään vaan jonain "outona" rotuna siis jonkun
sortin hulluina, mutta normaali rakkaus ja
kasvatus toimii aivan samalla tavalla kuin
muihinkin koiriin!!
Liikuntaa dobberi vaan tarvitsee todella
paljon!!! Muuten on vaarana pitkästyminen ja sitä
kautta erilaiset ongelmat..
Ei muuta kuin rohkeasti kysymyksiä ja onnea
tulevaisuuteen!!
Mulle voi kirjoittaa osoitteeseen:
[email protected]
jos haluaa lisää kuulumisia meidän elämästä..
samaa mieltä kuin "nemo" !! Juuri tämä ihme
myytti näiden palvelusrotujen ympärillä. Mun eka
koira OLI vaikea, mutta kovalla TYÖLLÄ nyt ihana
rontti ja kyseessä on EI palveluskoira. Toinen
hännänheiluttajakin nyt jo on, sakemanni ja itse
helppous kouluttaa!! Joten ota vaan Dobermann!
Kyllä se kaikesta huolimatta on niin, että toiset
rodut ovat toisenlaisia kuin toiset. Ihailen
suuresti dobbereiden ulkonäköä, ja tunnen
muutaman ihan kivan tapauksen...mutta...
Tiedän ihan hyvin, että palveluskoirat eivät ole
oikea(oikeita) rotu minulle. Tai ylipäätään
meidän perheeseen. Ne vaativat jämäkämpää
luonteenlaatua kuin minä tai avomiehemme
omistamme. Lisäksi en pidä kaatosateella tai
paukkupakkasilla lenkkeilystä. Silloin tarvitsen
koiran, joka ei sekoa muutaman päivän sisällä
oloon. Olen oman rotuni löytänyt, ja iloinen
siitä.
Miksei dodderi sopisi ensimmäiseksi koiraksi
siinä kuin muutkin, mutta oikea koira oikealle
ihmiselle!
Minun ensimmäinen koirani on dobberi.
Koulutuksestakaan en tiennyt tuon taivaallista
kun koiran hankin, tiesin vain sen että tahdon
palveluskoiran jonka kanssa on hyvä harrastaa ja
paljon. Kyllähän tässä on paljon asioita näiden
parin vuoden aikana ihmetelty ja kummasteltu ja
erittäin paljon opittu asioita rodusta ja
koulutuksesta. Ja mitä enemmän opin ymmärtämään
dobberin sielunelämää(onko sitä edes toisinaan?:)
niin sitä varmempi olen siitä että dobberi on
ainakin minulle se ainoa ja oikea rotu. Dobberi
sopeutuu erinomaisesti lapsiperheisiin mutta
pelkäksi soffahauvaksi sitä ei kannata ottaa.
Eiköhän siihen tarkoitukseen sovellu joku toinen
rotu hieman paremmin. Dobberi vaatii päättäväisen
omistajan sillä (niinkuin monelle muullekkin
rodulle) dobberin täytyy saada tietää paikkansa
laumassa. Ja sehän kuuluu olla omistajan
alapuolella.
Suosittelen kuitenkin että ostat pennun
asiantuntevalta kasvattajalta. Näin vältyt
ostamasta sikaa säkissä. Vieraile sivuilla
www.saunalahti.fi/sdy. Sieltä löydät varmasti
sitä tietoa mitä tahdot!
Onnea pennun hankintaan!!