Poika ei viihdy sylissä?

Tuossa telmimis- ikäkaudessa on ihan yleistä ettei hellyydenosoitukset oikein maistu. Mutta odotahan kun lapsi siitä hieman rauhoittuu, kun liikkuminen kaikkinensa on opittu täydellisesti.

Sama on muuten havaittavissa koiran ja kissanpennuillakin. Vasta vähän vanhempina osaavat arvostaa hellyyttä.

Ei tarvitse olla huolissaan, jos ei viihdy sylissä. Vilkkaat ja aktiiviset lapset turhautuvat paikallaan. Väsyneenä tai jos sattuu jotain kolhuja, niin tulevat sitten herkemmin hakemaan hellyyttä. Ehkä sitten kannattaa huolestua, jos lapsi on ihan kyvytön tunteisiin. Tärkeintä on, että on läsnä silloin kun lapsi itse sitä kaipaa. Syliin painostaminen saattaa ahdistaa lasta.

rakkautta muutenkin, ku ottamalla syliin. Voit istataa lattialle, ja yleensä kohta tuon ikänen lapsi tulee myös sinne viereen leikkimään tai syliin. Ota vaikka kasa kirjoja sinne lattialle viereen ja kun se poika sitten sinne tulee, niin voitte katsella kuvia kirjoista, tai rakenna legoilla, tee junarataa. Myös tuommoinen rauhallinen aika, yhdessäolo, tekeminen osoittaa rakkautta, välittämistä ja hyväksyntää.

Vaikka tämä onkin miestenpalsta, niin äitinä kirjoitan kuitenkin :). Meidän 3v tyttö on vilkas ja liikkuvainen, ei ole ikinä tahtonut olla sylissä kuin jos on väsynyt, kipeä tai satuttanut itsensä. Ollaan koetettu silloin olla lähellä kun hän on syliä kaivannut, väkisin jos koettaa sylitellä niin rimpuilee pois.

Eli ei siis huolta! Kaikki eivät halua syliin ja kuitenkin saavat läheisyyttä ja rakkautta ihan yhtä lailla. Meillä asia on hoidettu siten, että halitaan ja annetaan suukot poskille ja sanotaan "minä rakastan sinua", vaikka halit ei koskaan kestä sekuntia pidempää :D. ja leikitään ja ollaan muutoin lähellä ja yhdessä.

Ite lopetin kuulemma kaks vuotiaana syliin menemisen ja suukottelut ja voisin kutsua itteäni mitä sydämellisimmäks mieheks! Voi olla ikään liittyvää tai sit ihan vaa luonnekysymys. Rakkaus on paljon muutakin, ku sylissä oloa. Itellä kaks tytärtä, joista vanhempi (4v) ei enää oikee sylissä viihdy, mutta hänestä huomaa kyllä, et on rakastettu lapsi.

Ei hätää, ihan normaalia. Ei kaikkien tarvitse tykätä samoista asioista.

Itse olin huolissani, kun meillä tyttö meni aina yksin mököttämään omaan huoneeseen. Jos tuli itku tai hermostui jostain, läheisyyden antamisyritys vain pahensi kiukuttelua. Kesti ennen kuin tajusin, mikä toimii. Pitää olla vieressä puolen metrin päässä, mutta ei saa koskea ennen kuin suurin kiukku laantuu. Nyt 6-vuotiaana kestää jo paremmin läheisyyttä.

Tuntui tietysti pahalta, kun lapsi torjui vanhemman hellyyden osoitukset. Jostain luin, että jotkut lapset haluavat enemmän rauhaa kuin toiset. Uskon, että meidänkin lapsesta kasvaa ihan normaali aikuinen ihminen.

Mielestäni pahinta on, jos lapsi ei pääse syliin silloin kun haluaa. Vähemmän vaarallista on, jos vanhempi ei saa aina halutessaan lasta syliin.

Älä tee pojasta homoa.. ei sen paikka ole sylissä.