ihmissuhteissa on huono juttu. Jos rakastaa aidosti, kelpaa sellaisenaan eikä tarvitse olla kympin vaatteet ja vartalo. Miksi ihmisten pitää olla niin pinnallisia ja turhamaisia? Aito rakkaus on jotain ihan muuta.
Vertailevuus
ja kilpailevuus
2388
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
vaan ihmiset asettavat kriteereitä sille mitä he voisivat rakastaa ja mitä tarpeita sen toisen tulee tyydyttää jotta voisi rakastaa.
Ihmiset nykyään ovat kyllä valmiita ottamaan mutta eivät valmiita antamaan.
Oma ja toisen sisäinen elämä on unohtumassa ja tilalle on tullut kaikenlainen pintakiilto ja "hurjat" kokemukset ja tuntemukset joilla sitä omaakin rakkautta arvioidaan.
Aito rakkaus on häviämässä.
pohdin usein itsekin. Joku ihmeen pakko rakastua koko ajan, aina ja uudestaan. Halutaan rakastua, mutta ei rakastaa. Seksistäkin on tehty niin suorituskeskeistä ja teknistä. Mitä sitten jos ei osaa kaikkia jippoja ja kippoja- eikö tärkeämpää ole se tunneside kahden ihmisen välillä, oikea intohimo.
Ihmisistä on tehty kertakäyttötavaraa. Aina on "tuotteessa" jotain vikaa, niin että sen voi heittää menemään ja hankkia uutta tilalle. Liian kiltti, liian ilkeä, liian lihava, liian laiha, riippuvat rinnat, kaljamaha, absolutisti, alkoholisti, liian fiksu, liian tyhmä.... Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Odotukset ovat korkeat. Halutaan näyttelyesinettä ihmisen sijaan. Ja kuka nyt persoonatonta näyttelyesinettä jaksaa kauaa rakastaa. Ja toisaalta kun näyttelyesineessä alkaa ilmetä omaa tahtoa, eikä se enää tee niin kuin minä haluaisin, on se vaihdettava mahdollisimman äkkiä uuteen.
Ja aika moni ihminen on mennyt mukaan tähän p-kaan. Ei kaikkia tietenkään voi rakastaa, mutta vielä vähemmän silloin, jos ei koskaan osata olla onnellisia siitä, mitä on, eikä siitä mitä voisi olla. Ja mikä ihmeen pakko ylipäätänsä on seurustella kaikkien tarjokkaiden kanssa? Eikö ensin pitäisi olla kemiaa ja sähköä kahden ihmisen välillä ennen kuin ruvetaan seurustelemaan.
"Oma ja toisen sisäinen elämä on unohtumassa ja tilalle on tullut kaikenlainen pintakiilto ja "hurjat" kokemukset ja tuntemukset joilla sitä omaakin rakkautta arvioidaan." Allekirjoitan tämän todellakin.