Kerrotaan, että metsän tuotto pääomalle on luokkaa 1%. Ts. jos sijoitat 100000 € metsään saat vuodessa 1000 € rahaa, eikö se näin mene jos kaikki menee nappiin?
Sitten tietenkin tulee valtavat tappiot ja häviöt jos päästää jonkun tohelon pilaamaan oman metsän esim. kuusimetsän kesähakkuita tekemään eikö?
Em. tappio ei tietenkään tule nyt hallitsevalle sukupolvelle, joka raiskaa aikaisempien sukupolvien työn ja metsänhoidon. Tappio tulee kokonaisuutena 3 seuraavalle sukupolvelle.
Mitä mieltä olette vähän erilaisesta ajattelusta? Itse pyrin tekemään metsänhoitoa/hakkuuta siten, että hakkuusta ei aiheudu minkäänlaista riskiä metsälle. Noudatan seuraavia periaatteita:
- lahovaaraiset pois
- isot kaatovalmiit puut pois puolikasvuisten päältä
- jos kaikki kaatovalmiita jossakin kohdassa niin pieniä aukkoja alla ja lähistöllä oleva taimisto huomioiden
- jossakin kohdassa voi olla järkevää vedättää kehittyvää taimikkoa laajemmalle antamalla lisää valoa
- jätettävillä puulajeilla myötävaikutan ja ohjaan taimettumista
Viikonloppuisin talvisin olen vähän niinkuin harrastuksena hoitanut metsiäni em. periaattein.
Kevättalvella on sitten myytävää 100-150 m3 (5000-8000€) ja pääliskauppaa puuenergiaa 13000 öljylitran edestä (13000€).
Eikä em. 15000-20000 € rahatulos ole ihan siedettävä harrastuksesta tulleena? Se alkaa olla monen ammatin vuosiansion tasoa.
Ja se tulee muuten yllättävän pienen alueen talvikäsittelystä usein 0,5 - 1 ha.
Metsä säilyy terveenä ja monimuotoisena esim. ulkoisia uhkia vastaan kuten myrskyt, tuholaiset, ilmastomuutos yms. Työ on sitä myöten valmis kun kohdan jättää kasvamaan tuleviksi vuosiksi.
Työn jälki on muuten sellainen, että seuraavan kesän jälkeen ei enää huomaa mitään hakkujälkiä. Muutenkin metsä tuntuu ja näyttää normaalilta kasvatusmetsältä, jota voisi hakata lisää jos olisi tarvetta esim. rahalle tai rakennustarpeille.
Ajattelin vaan, että onko järkeä tehdä "metsäbisnestä" nykytavalla ajatellen. Pitää laittaa suuri raha kiinni metsään ja tuottoa ei juurikaan ole. Perintömetsien hakkuuta ei tässä laskelmassa oteta huomioon muuta kuin puoltamaan yllä kerrottua tapaa. Onhan aikaisemmilta sukupolvilta jäänyt metsiä raiskattavaksi nykymenetelmillä.
Kannattaisiko kuitenkin keskittyä vähän pienempiin aloihin ja hoitaa ne kunnolla ja kokonaisvaltaisesti?
Sitten tietenkin tulee valtavat tappiot ja häviöt jos päästää jonkun tohelon pilaamaan oman metsän esim. kuusimetsän kesähakkuita tekemään eikö?
Em. tappio ei tietenkään tule nyt hallitsevalle sukupolvelle, joka raiskaa aikaisempien sukupolvien työn ja metsänhoidon. Tappio tulee kokonaisuutena 3 seuraavalle sukupolvelle.
Mitä mieltä olette vähän erilaisesta ajattelusta? Itse pyrin tekemään metsänhoitoa/hakkuuta siten, että hakkuusta ei aiheudu minkäänlaista riskiä metsälle. Noudatan seuraavia periaatteita:
- lahovaaraiset pois
- isot kaatovalmiit puut pois puolikasvuisten päältä
- jos kaikki kaatovalmiita jossakin kohdassa niin pieniä aukkoja alla ja lähistöllä oleva taimisto huomioiden
- jossakin kohdassa voi olla järkevää vedättää kehittyvää taimikkoa laajemmalle antamalla lisää valoa
- jätettävillä puulajeilla myötävaikutan ja ohjaan taimettumista
Viikonloppuisin talvisin olen vähän niinkuin harrastuksena hoitanut metsiäni em. periaattein.
Kevättalvella on sitten myytävää 100-150 m3 (5000-8000€) ja pääliskauppaa puuenergiaa 13000 öljylitran edestä (13000€).
Eikä em. 15000-20000 € rahatulos ole ihan siedettävä harrastuksesta tulleena? Se alkaa olla monen ammatin vuosiansion tasoa.
Ja se tulee muuten yllättävän pienen alueen talvikäsittelystä usein 0,5 - 1 ha.
Metsä säilyy terveenä ja monimuotoisena esim. ulkoisia uhkia vastaan kuten myrskyt, tuholaiset, ilmastomuutos yms. Työ on sitä myöten valmis kun kohdan jättää kasvamaan tuleviksi vuosiksi.
Työn jälki on muuten sellainen, että seuraavan kesän jälkeen ei enää huomaa mitään hakkujälkiä. Muutenkin metsä tuntuu ja näyttää normaalilta kasvatusmetsältä, jota voisi hakata lisää jos olisi tarvetta esim. rahalle tai rakennustarpeille.
Ajattelin vaan, että onko järkeä tehdä "metsäbisnestä" nykytavalla ajatellen. Pitää laittaa suuri raha kiinni metsään ja tuottoa ei juurikaan ole. Perintömetsien hakkuuta ei tässä laskelmassa oteta huomioon muuta kuin puoltamaan yllä kerrottua tapaa. Onhan aikaisemmilta sukupolvilta jäänyt metsiä raiskattavaksi nykymenetelmillä.
Kannattaisiko kuitenkin keskittyä vähän pienempiin aloihin ja hoitaa ne kunnolla ja kokonaisvaltaisesti?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joensuussa Vihreän liiton valtuustoehdokkaana ollut Kiinalaissyntyisen Julian Lin koulutukseltaan metsänhoitaja/tilastotieteen tohtori,hänen erittäin perusteellinen kannanottonsa on luettavissa Pohjois-karjalassa ilmestyneessä sanomalehti Karjalaisen 25.10.2008 numerossa.
Vaihdoin puoluetta tämän luettuani.
Vaan metsäammattilaisten mielestä yläharsinta on metsän heikentämistä, huonokasvuiset puut jäävät jäljelle. Eikös yksi harsintaa puoltanut tutkija hyllytetty virastaan. Itse en uskalla enää harsia, etten joudu käräjille.
Yhden aukon olen hakkuuttanut. Nuono on uuden taimikon alkuunlähtö naapuriaukoissa, oma on uudempi. Hirvet popsii melkein kaiken sen vähän, mitä on alkuun lähtenyt.
Teollisuusmiehen laskelmat ovat varsin erikoisia. Me työläiset joudumme tyytymään paljon vaatimattomampiin tuottoihin.
Provosointiahan tuo teollisuusmiehen kirjoitus oli. Ei kai kukaan ottanut tosissaan. Ensin vetaistaan hatusta 1 % tuotto, sitten vastapainoksi ravistellaan hihasta oman menetelmän tuotto. Edes bruttomyynti ei voi olla keskimäärin noin isoa. Sitäpaitsi ei tavallinen metsänomistaja hakkauta koko metsäänsä kerralla sileäksi. Metsä on jaettava sopiviin lohkoihin, joiden kehitysvaihe on sellainen, että muutaman vuoden välein voi tehdä päätehakkuun, aina on taimikonhoitoa, harvennushakkuuta ja muuta työtä.
Tällaiset lohkot ovat normaalisti samoja kuin kuviot metsäsuunnitelmassa. Joskus voi hakata koko kuvion, joskus kaksi jne.
tuollaista aarniometsää,jossa ei ole käyty 80 vuoteen.
Että muka varovasti lahoja ja kaatovalmiita pienempien päältä pois... 150-200 mottia puolelta hehtaarilta ja polttopuuta 260 mottia.
Ei ihan pienellä rahalla lähde tuollanen metsäpalsta edes lähisukulaiselta.
Ja kyllä sen työnjäljen erottaa tulevat sukupolvetkin ,kun ikivanha metsä harsinnalla pantu pilalle.
Mutta provona ihan hyvä juttu