Koneellisen ilmanvaihton mainos on: "hyvä ilma erittäin matalalla energialla".
Se ei ole kuitenkin totta. Kyllä LTO koneella on helppo vaihtaa koko talon ilma 2 tunnin välein sääntojen mukaisesti.
Mikä kuitenkin ei ole sanottuu on se että jos ulkona on kylmä, tuloilma joka LTO lämmitele on hyvin kuiva huonelämpötilan suhteen. Hyvin kuiva ilma on erittäin huono hengityksille, nenälle ja iholle, voi suoran sanoa että tunkeutunut ilma ei tuntee niin huonosti.
No jos halua nostaa suht. kosteus oikealle tasolle (40% ) tarvitse pysyvästi toimiva voimakas kostutin ja se vie paljon energia.
Eli mitään ei tule ilmaiseksi, LTO tuo hyvän ilman no sen hinta ei ole matala jos sis. oikea kosteus.
Se ei ole kuitenkin totta. Kyllä LTO koneella on helppo vaihtaa koko talon ilma 2 tunnin välein sääntojen mukaisesti.
Mikä kuitenkin ei ole sanottuu on se että jos ulkona on kylmä, tuloilma joka LTO lämmitele on hyvin kuiva huonelämpötilan suhteen. Hyvin kuiva ilma on erittäin huono hengityksille, nenälle ja iholle, voi suoran sanoa että tunkeutunut ilma ei tuntee niin huonosti.
No jos halua nostaa suht. kosteus oikealle tasolle (40% ) tarvitse pysyvästi toimiva voimakas kostutin ja se vie paljon energia.
Eli mitään ei tule ilmaiseksi, LTO tuo hyvän ilman no sen hinta ei ole matala jos sis. oikea kosteus.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ja ongelmasi on.... se, että olet jostain etelämaalaisten julkaisusta lukenut, että ihminen kuivuu hengiltä, jos suhteellinen kosteus laskee alle 40 %?
40 % kosteuden ylläpitäminen on meidän ilmastossamme veren kaivamista omasta nenästään. Paitsi että sen aikaansaamiseksi pitää joko käyttää hemmetinmoinen määrä energiaa kostuttimiin tai tinkiä ilmanvaihdosta oikein kunnon "teipillä kaikki umpeen, ja hyvä (hometalo) tulee" -tyylillä, tai molempia. Ja pelivara menee esim. kylmäsiltojen, ilmavuotopaikkojen ja kaapintaustojen suhteen pieneksi, kun kastepiste huitelee 8 °C tienoilla.
Joku 25 % olisi paljon turvallisempi tavoite - ja myös energiataloudellisempi. Vaikkei se henki lähde edes kosteuden tippuessa alle 10 % ...
Tuolla lämmitys puolella on keskustelu sopivasta ilmankosteudesta. Liittyy varmaan siihen. On tunnettua mutta vähemmän puhuttua että ilmanvaihto aiheuttaa kuivumista talvella. Kuivuminen taas aiheuttaa oireita kuten nenän ja ihon kuivumista. Ei siinä henki lähde mutta ei ole mukavaa kaivaa verta nenästään aamulla.
Kyllä talon pitäisi kestää 30% kosteus mikä minusta on miellyttävän alaraja. Vahhemmissa taloissa kosteustasot ovat yli tuon kun ilmanvaihto on mitätöntä. Lattiamateriaalit lattialämmityksellä tuntuvat käpristyvän jo hieman ennen tuota.
Mitä energiatalouteen tulee niin asian voi laskea näin. 1litra vettä haihduttaminen vie 0,7kWh. Kostutuksena toimii myös pyykin kuivaus makuuhuoneessa.
(Kulutus riippuu hieman kostuttimen tyypistä kun osa tuottaa lämpöä ja osa ei. Sähkölämmitteisessä talossa sähkölämpö ei haittaa)
Tuolla toisessa keskustelussa mainitsin 16l/vrk kostutuksesta mikä on varmasti tuplat normaaliin nähden. Lasketaan 60 vuorokautta 16litraa kertaa 0,7kWh on 672kWh. Tuosta lämmöntalteenotto kerää osansa talteen kun vesi kondensoituu poistopuolella. Vastaavasti kovalla pakkasella kuutiokennon jäätyminen siirtyy kauemmaksi kun poistoilman energiasisältö on suurempi. "Hukka" on siis luokkaa 300-400kWh talvessa kostutuksen vuoksi kun vaihdetaan 100l/s ilmaa. Normaalitapauksessa puolet.
Kannattaako pennien kanssa näperrellä? onhan autoissakin ilmastointi vaikka se syö enemmän polttoainetta. Minä en ainakaan mukavuudesta tingi jos hyöty on liki mitätön. Pitää vain saada nuo kostutin kosteuskytkimen perään ja poissaoloilmanvaihto käyttöön niin on vielä mukavampi.
Olet oikea että kosteus on byvin tärkeä ja riittävä taso on 40% lähellä. No miksi lisäkosteuksen tarve on vain 60 vuorokautta? 150 tai jopa 180 olisi todellinen määrä. Sitten lähestymme 2000kWh ja tule merkittävä lisäys sähkon vuosikulutusta.
Eli koneellinen ilmanvaihto vie kokonaisuudessa PALJON energia. LTO koneiden firmat mainostavat että laitteet ovat erittäin tehokkaita ja sähköa vähän kuluttavat (elektronisen ohjaus, EC moottorit jne). Se on vain puoli totta. Tottuus on että lisäkosteus vie paljon enemmän sähköä.
että pakkasi ei käytännössä ole kuin tuo 60vrk vuodessa ainakaan täällä etelässä?
Vaikka tällä hetkellä käytetään kuivainta pyykin kuivaamiseen, joten pyykin kuivaamisesta ei lisäkosteutta tule ja suihkun ovi pidetään kiinni, niin silti ilmankosteus on sisällä luokkaa 40-42%.
Itselläni on samaa kokoluokkaa oleva talo Kierolieron kanssa, mutta useimmilla talon koko on tuosta vain n. puolet, joten lisäkostuttamisen tarve on entistä pienempi.
Itsellä ilmankostutin kuluttaa vuoden aikana sähköä n. 20juuroa vuodessa. Toisille tämä on paljon, toisille ei.
Tuollaisen 2000kWh aikaansaaminen vaikuttaa jo aika trooppisen ilmaston hakemiselta. Tuolla määrällä haihduttaa yli kolme kuutiota vettä ilman, että siitä otettaisiin mitään talteen.
Näissä ilmanvaihtoasioissa on aina ollut kyse siitä, että säästää kun kytkee laitteen pois päältä. Näin osa porukasta tekee ja ovat tytyväisiä.
Ravistin hihasta tuon pari kuukautta. Kuukausi on sellaista aikaa että tarvitaan paljon kostutusta. Pari kuukautta lisäksi puolella teholla silloin tulee yhteensä 60vrk täydellä teholla laskettuna.
Katsoin tarkemmin noita kostuttimia. Toinen höyrystää 4l/vrk ja toinen enemmän ehkä 5l/16h. Noilla kahdella ei kuitenkaan saa aikaan 16l/vrk tehoa. Melko hyvin noilla on pärjätty. Itseäni häiritsee lähinnä se vesimäärä mikä pitää kostuttimiin kantaa. Pitäisi olla jokin puoliautomaattinen ja kohtuuhintainen systeemi iv-koneeseen. Pitäisi vielä kalibroida kosteusmittari 33% kosteuteen niin tietäisi tarkemmin mikä on huonekosteus. Nyt se on kalibroitu ruokasuolalla 75% kosteuteen ja epäilen että se näyttää väärin 40% kosteudessa.
Ei minua ole kiinnostanut edes laskea minkä verran energiankulutusta noista tulee. Kahdella kostuttimella ei kuitenkaan saa satasia poltettua vuodessa. Ulkolämpötilan pysyvyyskäyrästä voisi laskea oikean kostutustarpeen ja siten energiankulutuksenkin jos kiinnostaa. Pitäisi vaan tietää minkä verran asuminen tuo kosteutta tai olettaa sen olevan vaikka 10%.
Pistän tuohon alle millaiset prosenttiosuudet vuodesta on mitäkin lämpötilaa jyväskylässä (vuosi -79, parempiakin keskiarvokäyriä olisi olemassa, mutta tuolla ei lasketa ainakaan alakanttiin). Talvella ulkoilmankosteus on kuitenkin jatkuvasti 90-100%. Siitä voi katsoa esim. että -20 ja kylmemmät päivät on yhteesä 3,368% vuodesta. Tekee siis hieman yli 12 päivää yhteensä.
Siitä vaan kopioimaan exeliin. Vastaava löytyisi myös helsingin ja sodankylän lämpötiloista. En muista mistä muinoin löysin nuo.
-41 0,000 %
-40 0,000 %
-39 0,000 %
-38 0,000 %
-37 0,000 %
-36 0,000 %
-35 0,000 %
-34 0,057 %
-33 0,023 %
-32 0,011 %
-31 0,080 %
-30 0,092 %
-29 0,114 %
-28 0,171 %
-27 0,205 %
-26 0,149 %
-25 0,308 %
-24 0,343 %
-23 0,422 %
-22 0,457 %
-21 0,479 %
-20 0,457 %
-19 0,616 %
-18 0,765 %
-17 0,982 %
-16 1,232 %
-15 0,777 %
-14 0,662 %
-13 0,662 %
-12 0,616 %
-11 0,770 %
-10 1,500 %
-9 1,370 %
-8 1,190 %
-7 1,450 %
-6 1,750 %
-5 2,190 %
-4 3,010 %
-3 3,380 %
-2 2,810 %
-1 3,830 %
0 5,250 %
1 7,290 %
2 4,740 %
3 3,820 %
4 2,920 %
5 2,440 %
6 2,680 %
7 1,880 %
8 2,010 %
9 2,410 %
10 2,510 %
11 2,860 %
12 2,650 %
13 2,870 %
14 3,480 %
15 3,050 %
16 2,900 %
17 2,380 %
18 2,170 %
19 1,660 %
20 1,450 %
21 1,170 %
22 0,870 %
23 0,610 %
24 0,350 %
25 0,340 %
26 0,170 %
27 0,090 %
28 0,050 %
Jos sinulla on talven aikana 40-42% kosteus sisällä, toimiko iv kone aina? Mikä on ilmanvaihtotaso (sääntojen mukan joka 2 tunti koko ilma pitäisi vaihtaa)? Onko talo tivis?
kovilla pakkasilla. Tuo on alin luku mitä on ollut. Tuohon menee kun yksi tuollainen Ufox on kostuttamassa. Täyttäminen on kuitenkin sen verran huomiota tarvitsevaa, että käyttö nyt on kuitenkin enemmän, tai vähemmän satunnaista.
Talo on tiivis kivisine yläpohjineen. En ole ilmavuotolukua vaivautunut mittaamaan.
Ilmanvaihtomäärä on 110 l/s, eli ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa ja kuutioita on 800.
Ylhäällä kirjoitin, että _tällä_ hetkellä on 40-42%. Tällä hetkellä ulko +5, sisä +22 ja kosteus 42%.
Tuota kosteutta on helppo nostaa ilman ilmankostuttajaakin kun jättää suihkun jälkeen oven auki ja sama pätee KHH:n oveen. Näillä keleillä pysyvät vielä kiinni, pakkasilla pidän auki.
Mulla oli kolme mittaria samassa kosteudessa. Niiden lukemat olivat 38%, 45% ja 54%. Luulisin että oikea kosteus oli noin 50% silloin. Kaikki näyttävät 100% kun ne kääritään pyyhkeeseen ja 75% ruokasuolan avulla.
Yritä noilla sitten mitata... Tämä voi osaltaan selittää ristiriitaisia kokemuksia 40% ilmankosteuden ylläpidosta. Pitäisi kalibroida mittari 33% kosteuteen magnesiumkloridilla niin osaisin itsekin sanoa kosteuden edes 5% tarkkuudella.
Luulisi, että kosteus olisi helppo mitata, mutta mittarit todellakin näyttävät mitä sattuu. Olen "jouhi" mittarit (kaksi) sekä pyyhkeellä, että suolaliuoksella kalibroinut ja ne näyttävät saman suuntaisia heittoja kuin antamasi.
Omistin myös laadukkaan, eli suomeksi kalliin, muistaakseni Philips merkkisen, elektroniikkaihmeen, jolla heitin vesilintua. Syynä oli se, että se näytti aivan eri lukuja kuin nämä perinteiset ja peräti väärään suuntaan. Tämän vääryyden päättelin raksan aikoihin kun lämmintä oli hieman yli 20 astetta ja tämä näytti 85%, kun juuri kalibroimani kaksi mittaria näyttivät 65% ja 69%.
Viimeksi ostin Biltemasta muutaman juuron maksavan mittarin aivan uteliaisuudesta ja se näyttää yllättävän samanlaisia lukuja kuin nämä perinteisetkin, ainoastaan reagoi nopeammin, kun sen kiikuttaa eri tiloihin.
Tämä mittarikysymys on varsin hyvä, koska ainakin itse suhtaudun varsin skeptisesti muiden antamiin arvoihin. Itsekkään en tiedä onko omani oikea, mutta veikkaan, että oikea arvo asettuisi noiden kahden perinteisen mittarin väliin. Kalibrointi on kuitenkin aika työläs operaatio ja se pitäisi tehdä säännöllisesti. Joitakin muitakin tapoja kalibrointiin olen joskus ajatellut, mutta on jäänyt haaveiluksi.
On sanottu että pyörivä kenno LTO (esim. Enervent)palautta osa jäteilman kosteudesta takaisin tuloilman. Onko joku tietä kuinka iso sen palautus on? Ehkä sitten kostutinta ei tarvitse???
vastaus.
Asiasta on aikaisemmissa keskusteluissa mainittu useampaan otteeseen. Muistaakseni tuo palautuva määrä ei ole kovin kummoinen, eli ei riitä nostamaan kosteustasoa kovemmilla pakkasilla optimaaliselle tasolle.
Etsivä löytää...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000011512567
Löytyisikö muita? Mihin kaavaan tuo perustuu? Tuleeko palautusmäärä ihan suoraan siitä kun kastepiste tulee vastaan?