Minkälainen kapistus varaaja oikein on, varaa siis lämmittettyä vettä mutta vähän tarkemmin? Ja miksi iso varaaja on lämmityksessä parempi, pysyykö lämpöisenä kauemmin?
Varaaja
tietoa vähän
6691
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Varaajia on sähkötoimisia, jotka yleensä ovat pieniä (esim.300l), tätä tyyppiä käytetään sähkölämmitystaloissa lämpimän veden tuottoon ja varastointiin. Suuri koko olisi tässä vain haitaksi, koska lämmönhukkakin kuitenkin olisi suurempi (tosin hukkalämpökin on toki ainakin talviaikaan ihan kelpo lämpöä, eikä siis sähkötalossa mitään "hukkaa").
Isot energiavaraajat taas ovat tarpeen ainakin puulämmittäjillä, jotka voivat ison varaajan turvin lämmittää esim 3m3 vettä sen verran kuumaksi, ettei tarvitse käyttövettä lämmittää talviaikaan joka päivä. Eli kysymys on ensisijaisesti lämmittämisen helppoudesta. Öljy tuottaa lämmön niin nopsaan, ettei järjestelmä varaajaa kaipaa, vaan kattilan vesitila riittää hyvin. Pellettille varaajaa saattaa hyvinkin kannattaa harkita: välillä sammuvat poltintyypit eivät käynnisty kovin nopeasti, joten pienen vesitilan kattilat saattavat johtaa kylmiin suihkuihin. Toisaalta kitupolttoinen pellettipoltin sopivalla kattilalla toimii hyvin ilma varaajaakin. Sammuvan polttimen ja varaajan eduksi lasketaan myös se, että sytytysvastusta ei tarvitse käyttää niin usein->pienempi sähkökulutus, pidempään kestävä vastus ja tehokkaampi poltto kallistavat vaakaa siihen, että esim 1000 litran varaaja voi olla ihan järkevä lisä järjestelmään. Pelkällä pelletillä ajettaessa ei älyttömän kokoista varaajaa kannata hankkia tilavaatimuksenkaan takia, mutta jos lämmitetään välillä puulla, tilanne on taas toinen.
Toivottavasti selvitin asiaa edes hiukan. =)
esim 300litran varaajassa sitä kuumaa käyttövettä ton verran, vai ainoastaaan kuumaa vettä, jonka läpi käyttövesiputki menee samalla lämmiten?
Jos kyseessä on käyttöveden lämmitin/varaaja, niin silloin siellä on käyttövettä tuo 300l. Lähtevään kuumaan veteen sekoitetaan vettä käytettäessä tarvittaessa kylmää vettä sekaan. Sitten voi olla energiavaraaja, jossa on lämpöjohtovettä ja sieltä otetaan lämmin käyttövesi kierukan tai siirtimen kautta. Höyryjärjestelmissä käyttövesi on myöskin varaajassa ja höyry kulkee kierukan kautta lämmittäen käyttöveden.
Katso alkuun: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lämmitys ja http://www.y-energia.com/aurinkolampo/varaaja/varaaja.html
Varaaja siis varastoi nimensä mukaisesti energiaa. Sitä voidaan käyttää sekä lämmitykseen että lämpimään käyttöveteen. Esim. halvemmalla yösähköllä lämmitetään ja käytetään päivällä kalliimman sähkön aikaan.
1000L (1m3) varaajan kapasiteetti 50-asteen välillä: 50*4.18*1000L/3600 = 58.06 Kwh
Nyt se 2m3 varaaja riittää vuorokaudeksi 40 asteen välillä ja sain 93 kWh. Voiko yksi 200m3 asuttava tila viedä näin paljon?
Sähköllähän tuo tekisi 700kWh/viikko, 2800kwh/kk, 36 000 kWh vuosi käyttösähkö. Sähkölasku 40- 50 000 kWh.
Onneksi voi lämmittää puulla. Nyt tiedänkin miksi se tasauslasku oli viime keväänä niin iso. Lämmittelin sähköllä aika paljon.
Voi !
Itsellä n.150m2 ja menee siinä 70kwh /vrk nollan tuntumassa. Varaava yö-sähkö niin melkein kaikki yö-kulutus on lämmitykseen.
Ilmastoinnissa ei ole talteenottoa ja vain huippuimuri jatkuvasti 1/10:lla.