Nyt ei minulla ainakaan järki ja tunteet kävele lainkaan käsikädessä! On niin sekava olo, etten tiedä miten olisin.
Nyt kirpaisee ja kovin, mutta pakko se on myöntää; Olen armottoman ihastunut ystäväni mieheen!
Jokin aika sitten sen tajusin. Ensin en myöntänyt sitä edes itselleni, mutta nyt se on pakko myöntää. En pidä tästä olosta ollenkaan, koska en koskaan voisi kuvitella että MINULLE käy näin. En koskaan voisi tehdä mitään, mikä satuttaisi ystävääni. Siksi olen yrittänyt väkipakolla latistaa ja kieltää tunteitani, joita tunnen hänen miestään kohtaan. Olen huomannut, että kartan vierailuja heidän luonaan koska enää en pysty kohtaamaan tätä miestä.
Pahinta tässä on kuitenkin se, että jollain tavalla tunnen, etten ole tunteitteni kanssa yksin... Se hieman vaivautunut ilmapiiri välillämme ja ne pitkät lämpimät katseet kyseiseltä mieheltä kertovat enemmän kuin tuhat sanaa...
Apua, mitä minä teen? Pystyykö tunteita tappamaan, jos oikein kovasti yrittää???
Nyt kirpaisee ja kovin, mutta pakko se on myöntää; Olen armottoman ihastunut ystäväni mieheen!
Jokin aika sitten sen tajusin. Ensin en myöntänyt sitä edes itselleni, mutta nyt se on pakko myöntää. En pidä tästä olosta ollenkaan, koska en koskaan voisi kuvitella että MINULLE käy näin. En koskaan voisi tehdä mitään, mikä satuttaisi ystävääni. Siksi olen yrittänyt väkipakolla latistaa ja kieltää tunteitani, joita tunnen hänen miestään kohtaan. Olen huomannut, että kartan vierailuja heidän luonaan koska enää en pysty kohtaamaan tätä miestä.
Pahinta tässä on kuitenkin se, että jollain tavalla tunnen, etten ole tunteitteni kanssa yksin... Se hieman vaivautunut ilmapiiri välillämme ja ne pitkät lämpimät katseet kyseiseltä mieheltä kertovat enemmän kuin tuhat sanaa...
Apua, mitä minä teen? Pystyykö tunteita tappamaan, jos oikein kovasti yrittää???
Vastaukset 3
Vanhimmat
tajuaisit, että ne tunteen , siis rakastumisen ovat vain kemiallinen asia, joka ei perustu ollenkaan rakkauteen. Miehiltä sen huomaa kaikkein selvimmin , kun kovinkin rakastuneen oloisena iltasella vannovat, mutta aamulla kaikki on poissa.
Mulle on tehty kamalin temppu minkä ystävä tehdä saattaa: vei mieheni. Tuntui että maailma romahtaa koska menetin samalla 2 läheistä ihmistäni. Vieläkään en luota ystäviini enää sen jälkeen 100 prosenttisesti. En olisi parhaasta ystävästäni uskonut. Heillä kesti "suhde" muutaman kuukauden jonka jälkeen mies aneli takasin- en todellakaan ottanut ja sen jälkeen "ystävä" itki ystävyyttäni takas. Ei kiitos.
Ihastuminen tuntuu varmasti vielä kiihottavammalta ja ihanammalta kun mie son niin kielletty ja kelpaa ystävällesikin. Mutta jätä asia siihen, vai oletko valmis menettää ystäväsi?Koska sen tulet menettämään ja koskaan et anteeksi saa.
Maailma on miehiä pullollaan, samasta ei tarvitse taistella.
Ystäville ei tehdä tuollaisia "temppuja". Ihastus menee ajastaan ohi-ei siitä sen enempää kantsi numeroa tehdä. Kannattaa katsastaa miehiä vapailta markkinoilta.