Äitini kertoi, että kun hän oli nuori ja asui pikkukaupungissa koiran kanssa kahdestaan, oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että koiria juoksi vapaana siellä sun täällä. Ei pahemmin keskikaupungilla, jossa ajeli paljon autoja,mutta taajamissa senkin edestä. Ja vihaisia koiria ei ollutkaan. Tai jos joku oli vähän vihainen, se vain uhkaili ja räksytteli lenkitettäville ja poistui pian paikalta omaan pihaansa. Ketään ei häirinnyt irtokoirat eivätkä ne käyneet kenenkään kimppuun. Ainoastaan silloin kun nartulla (äitini koira) oli juoksuaika, oli vähän vaikeuksia jos poikakoirat liimautuivat iholle lenkillä, mutta nekin sai hätisteltyä pois. Tai joskus poikakoiriat saattoivat laulaa yöllä serenadia kerrostalon alaovella odotellen juoksuista narttua aamu-ulkoilulle. Silloin tällöin tällainen innokas kosija pujahti postinkantajan mukana alaovesta rappukäytäväänkin, josta joku asukas sen sitten pöllyytti tiehensä. Ihmisilläkin oli selvästi luonnollisempi suhtautuminen koiriin. Ajat olivat ilmeisesti suvaitsevaisempia, kun irtokoirista ei tuon kummemmin vaahdottu. Ja mahtoiko moinen vapaus pitää koirien sosiaaliset käyttäytymistavat kunnossa, kun tappeluita ei tullut. Ei silloin kukaan paheksunut tai kummastellut irtokoiria. Koirat osasivat käyttäytyä ja välttivät konflikteja. Kiinnipidon myötä niistä on tullut epäsosiaalisia ja stressaantuneita remmirähjiä, isäntiä puolustavia, ihmisten kimppuun juoksevia yms. Kyllä ennen oli vaan paljon paremmin.
Minäkin haluaisin pitää koiraani vapaana ja toivoisin, että kaikki muut koirat voivat halutessaan juosta turvallisilla poluilla vapaana. Ei vaan mitään toivoakaan, kun oma koira on sellainen pussipiru, että se kaataisi mummot hyppimällä vasten, ärähtelisi kaikille lapsille ja vastaantuleville koirille. Mutta jos se ja kaikki muut maailman koirat olisi pennusta asti tottuneet hihnatta eloon, sekin voisi olla ihan toisenlainen. Kuka kumma meni keksimään koirille kaulapannat ja hihnat!
Minäkin haluaisin pitää koiraani vapaana ja toivoisin, että kaikki muut koirat voivat halutessaan juosta turvallisilla poluilla vapaana. Ei vaan mitään toivoakaan, kun oma koira on sellainen pussipiru, että se kaataisi mummot hyppimällä vasten, ärähtelisi kaikille lapsille ja vastaantuleville koirille. Mutta jos se ja kaikki muut maailman koirat olisi pennusta asti tottuneet hihnatta eloon, sekin voisi olla ihan toisenlainen. Kuka kumma meni keksimään koirille kaulapannat ja hihnat!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllä minä muistan selvästi ne kerrat kun sain juosta vihaisia irtokoiria karkuun noin 40 vuotta sitten... Naapurin vihainen kettuterrieri puri heti kun sai kiinni.
Eiköhän ennen vanhaan tuo koiramääräkin ollut huomattavasti pienempi... Roduissakaan ei ollut näitä aggressiivisia rotuja. Ei silloin nähty mitään rotikoita, molossirotuja, laumanvartijoita. Pystykorvat, ajokoirat ja siellä täällä jokunen sakemanni sekä näiden sekarotuiset jälkeläiset, sakemannejakaan harvoin irrallaan muuta kuin aidatuilla pihoilla.
Miltähän mahtaisi tuntua kun naapurin neljä rotikkaa, toisen naapurin kaukkari, kolmannen naapurin kymmenen sakemannia jne juoksisivat kaikki irrallaan?
kaikkia koiria kuin ruttoa.
Kerran oli juuri päässyt ovesta sisään ja naapurin koira oli tunkenu etupäänsä oven rakoon. Appi veti oven rivakasti kiinni ja koira ei sen jälkeen tullut riehumaan heidän pihalleen.
Ainakin tuolla Thaimaassa olen nähnyt kunnon koiratappeluita. Lähes kaikilla koirilla on arpia. Koirat myös purevat ja niitä pitää väistää suosiolla.
Jos koira pääsee matkoilla puremaan niin välittömästi lääkäriin rokotukseen. Vesikauhua on Aasiassa.
Mikään rotu ei ole agressiivinen. Minkään rodun ominaispiirteisiin ei kuulu agressiivisuus. Ihminen itse saa omalla käytöksellään ja opetuksella koirat käyttäytymään siten miten ne käyttäytyvät.
Myös kipu, sairaudet esim kavaimet aiheuttavat muutoksia koiran luonteeseen jolloin se herkemmin voi ärähtää, mutta mikään koira ei saa geeneihinsä syntyessään agressiivisuutta ja vihaisuutta.
muistot. Muistan ajan kun narttukoirat teljettiin pariksi-kolmeksi viikoksi navettaan juoksuaikana, eihän niiden kanssa voinut lähteä edes lenkille. Ja muistan sen kun uroskoirat tappelivat narttukoiran pihassa.
Ja kyllä varmasti agressiivisuus on jo perimässä.
Tunsin koiran joka jo pentuna oli arka ja agressiivinen. Se oli kuitenkin hyvällä, harrastavalla omistajalla, mutta sitten kerran vaan sattui vahinko, koira pääsi puremaan naapurin lasta ja se jouduttiin lopettamaan.
ei ehkä kannata juosta pakoon sillä vain yllytit metsästysviettisen koiran jahtiin. Ja koira on nopea joten vähemmän riskiä olisit ottanut neutraalilla maalla kun olisit vain seissyt hievahtamatta vahvaa energiaa viestittäen. Koirakin kun oli pieni rotuinen.
itselläni hyviä muistoja..ja säännöt oli muutenkin vapaampaa yleisiin paikkoihin pystyi menemään koiran kanssa nyt on kieltoja joka paikassa.
Aika kultaa muistoja. Maailma oli silloin erilainen siinä määrin että kaikkea oli vähemmän ja koiria kulki enempi irrallaan mm. odottaen emäntää kaupasta. Koiranpuremia tästä huolimatta sattui suhteessa ihan yhtä paljon kuin nykyään.
Turha haikailla aikojen perään joita ei ole elänyt vaan totuttautua siihen että tämä on tätä aikaa koiran ja omistajan osalta. Jos kaikki koirat juoksisivat irrallaan ei tuonne ulos uskaltaisi kuin korkeintaan jonkin hevirodun kanssa eikä senkään.
Paras ottaa hattu oikeaan käteen ja opetella koiran kanssa eloa tähän päivään ei niin kuin ennen oli ollut. Mennyt on mennyttä ja maailma on muuttunut. Koirakin on joutunut muuttumaan kaiken mukana. Näkisin että koiran stressijenga alkaa saavuttamaan huippuansa ajatellen mihin kaikkeen sen täytyy venyä.
Selitä 7-vuotiaalle penskalle että älä juokse vaan seiso nyt siinä paikallaan vaan... 7-vuotias penska "neutraalilla maalla vahvaa energiaa viestittäen"... Heh... Koira sitäpaitsi vihasi lapsia. Pienirotuinen koirakin on aika iso seitsenvuotiaan mielestä.
PS. Olen koiraihminen ja kannatan kiinnipitopakkoa.
Korjataan sen verran että on rotuja jotka ovat taipuvaisempia aggressiiviseen käytökseen kuin muut eli rotu itsessään ei ole aggressiivinen. On koiria, jotka saavat geeneihinsä aggressiivisuutta.
mielenkiintoinen tutkimus: http://www.koiranjalostus.fi/kultsu_aggressio.htm
ja vielä:
http://www.animalbehavioronline.com/dogaggression.html
Googlettamalla löydät varmaan lisää itsekin.
Koirat kun ennenmuinoin kylän raittia kulkivat vapaina, niin ei niistä ensimmäinenkään ensimmäistäkään ihmistä uhkaillut, ei taatusti. Keskenäänkin muodostivat laumahierarkian alta aikayksikön, tappelut olivat tosi harvinaisia. Toki joskus nuoret ukot vähän uhittelivat toisilleen. Tekevät niin nytkin, ihan ihimislaumassakin.
Paskapuhetta on jotta irrallaan kulkevat koirat olisivat ihimisiä hätyytelleet. Vapaus ja vastuu (lue: koville kokemuksille altistuminen) opettaa koirankin hyville tavoille, nöyräksi lauman säännöille. Hyvä olisi ihimisenkin moiseen jo nuoresta oppia. Tarvisimme vähemmän ammattihuoltajia nuorisolle. Ja vähemmän laitoshoitopaikkoja. Ja vankiloita. Ja niin edelleen.
Kultaa kultaa -nimimerkin kirjootuksessa totta on ainakin, että koiran stressijenga alkaa saavuttamaan huippunsa. Vaan ei siksi, että sen täytyy yhä enenevässä määrin käyttää omaa harkintaansa, arviointikykyään yms. Stressi tulee siitä, että laumaa johtaa niin kovin usein huono (ihmis)johtaja olemattomilla taidoilla.
Tämä on tätä aikaa. Ihan totta. Järjestäytyneen laumatoiminnan lopun alkua. Naruun vain kaikki ja liekaan, sekä telkien taakse. Ojennukseen ja hyvään ? järjestykseen. Mitäs sitten? Kun kaikki on kahlittu?
Hattu oikeaan käteen -ratkaisu? Hehheh. Katselehan hieman oikeaa kättäsi pidemmälle, jos pystyt sinne asti näkemään.
pitänyt sanoa naapurille että koira pitäisi olla kiinni ja mukulalle että juokseminen saa metsästyskoiran jahtaamaan ja oliko se oikeesti edes vihainen..terriereillä on taipumus ottaa liikkuva kohde kiinni sen enempiä vihatunteita. Tutun terrieri rakasti puntissa roikkumista..
mutta mikäli oli vihainen puremajälki vaati sitten varmaan tikkejä..?
OIS KIVAA OMISTAA JOSKUS KOIRA
MUSTA OIS IHANAA OMISTAA KOIRA.KOIRIA JA KÄYDÄ KOIRANAYTTELYISSA AINA FORSSAA.LAHTEA.TURKUA.HÄMEENLINNAA.TAMPERETTA.LAHTEA.MIKKELIÄ.
KOTKAA.MYÖTEN JA FORSSASSA USEASTI 77 12-89 KERTAA