Olisko jollain apukeinoja, neuvoja? Esikoiseni käy kolmatta luokkaa. Hänellä on lukihäiriö ja lisäksi muitakin ongelmia mm. hahmotuksessa (nämä on tutkittuja asioita). Tämä kaikki vaikeuttaa hänen koulunkäyntiään eniten matematiikassa ja lukemisessa. Uuden kielen opiskelukin on vaikeaa tähän lisäksi. Koulussa onkin otettu nämä huomioon ja hän saa jonkinverran apua. Koetilanteet ovat vaikeita, eikä hän koskaan niistä saakaan 6 parempaa. Hän ei "viitsi" tehdä läksyjä, varsinkaan lukuläksyjä. Ymmärrän ettei lukeminen juuri innosta. Tuntuu että olen kaikkeni yrittänyt ja joudun nykyään pakottamaan läksyjen pariin :-( Onko siis jollain hyviä keinoja jolla saisin hänet, jos en innostumaan, niin ainakin tekemään suht mielellään pakolliset läksyt ja lukemaan kokeisiin? Useimmiten hän "unohtaa" juuri koe kirjat kouluun (uskon että koekirjat jäävät tahallaan, ettei tarvitse lukea). Autan häntä parhaani mukaan mutta tuntuu että hermoni menee "joka kerta" ja nalkutan aiheesta taukoamatta.
Itse tulen töistä n. 16:30. Meillä on sellainen sääntö että läksyt on tehtävä siihen mennessä ja kavereiden pitää lähteä kun minä tulen kotiin, koska silloin alkaa meidän oma aikamme. Läksyjä hän ei oikeastaan koskaan ole tehnyt ja kavereita on aina siinä vielä "notkumassa". Jos ilmoittaa tehneensä läksyt, pyydän saada näytille, on selitys: tein ne koulussa ja kirjat on siellä. Lukuläksyä tuskin on tullut luettua...
Pyydän ettei tähän vastattaisi että on erityiskouluja sun muuta koska nämä asiat on perusteellisesti selvitetty hänen kohdallaan ja asiantuntijoiden, opettajan ja meidän vanhempien kesken päätetty että hän jatkaa normaaliluokalla, mutta saa erityistä tukea.
Itse tulen töistä n. 16:30. Meillä on sellainen sääntö että läksyt on tehtävä siihen mennessä ja kavereiden pitää lähteä kun minä tulen kotiin, koska silloin alkaa meidän oma aikamme. Läksyjä hän ei oikeastaan koskaan ole tehnyt ja kavereita on aina siinä vielä "notkumassa". Jos ilmoittaa tehneensä läksyt, pyydän saada näytille, on selitys: tein ne koulussa ja kirjat on siellä. Lukuläksyä tuskin on tullut luettua...
Pyydän ettei tähän vastattaisi että on erityiskouluja sun muuta koska nämä asiat on perusteellisesti selvitetty hänen kohdallaan ja asiantuntijoiden, opettajan ja meidän vanhempien kesken päätetty että hän jatkaa normaaliluokalla, mutta saa erityistä tukea.
Vastaukset 21
Vanhimmat
tuohon,,,,,Itse tulen töistä n. 16:30. Meillä on sellainen sääntö että läksyt on tehtävä siihen mennessä ja kavereiden pitää lähteä kun minä tulen kotiin, koska silloin alkaa meidän oma aikamme.
Meillä on sääntö, ensin läksyt, eikä kukaan kaveri tule tänne notkumaan ennenkuin läksyt on tehty. Ja sitten painelevat maastoon, josta palattuaan alkaa meillä oma aika.
Lapsellasi ei selvästikkään ole käsitystä siitä miksi hän kouluja käy. Itselläni on lapsesikanssa saman tapainen tilanne. On lukihäiriö, oppimis- ja hahmotushäiriö matikassa ja lievä asperger. Koulussa en saanut mitään lisätukea, koska vaivojani ei tunnistettu ja oikein tunnettukaan silloin. Matikka, äidinkieli ja englanti olivat heikoimmat aineeni. Selvisin kouluista kuitenkin tupla puurtamisella päätyen yliopisto-opintoihin asti.
Lapseltasi puuttuu motivaatio ja usko itseensä. Niin pitkään kuin nämä puuttuvat ei ole paljon tehtävissä. Onko lapsellasi tulevaisuuden haaveammattia tai jotain kiinnostuksen kohdetta, josta hän erityisesti pitää? Hänelle voisi tehdä hyvää tavata joku samoista ongelmista kärsivä, joka on kuitenkin elämässään menestynyt ja joka voisi kertoa siitä mitä menestyminen on vaatinut. Nykylapsille tuntuu olevan vierasta se, että haluamiensa asioiden eteen saattaa tosiaan joutua puurtamaan! Itselläni oli tuleva "ura" mielessä jo kolmasluokkalaisena ja sitä lähdin määrätietoisesti tavoittelemaan. Tuolle uralle en tosin ihan päätynyt...
Ihan ensimmäiseksi lapsesi on saatava lukemaan, koska lukihäiriöisen lukemistaidon kehittäminen vaatii tuplasti lukemisen harjoittelua. Parasta olisi jos löytäisitte jonkin häntä kovasti kiinnostavan aiheen josta hän saisi tietoa vain lukemalla. Tai luette ääneen vaikka Harry Pottereita sivu tai kappale kerrallaan vuoron perään. Kerro lapsellesi että on tärkeintä, että hän ymmärtää mitä tekstissä sanotaan. Jokaisen sanan kirjoitusasuun ei tarvitse juuttua. Lukekaa erilaisia tekstejä lasta kiinnostavista asioista, jotta mekaaninen lukemisen taito kehittyisi. Lukihäiriöinen voi oppia lukemaan nopeasti ja näennäisen sujuvasti kun hän oppii arvaamaan ja skippaamaan epäselvät sanat. Niin pitkään kun lukihäiriöinen juuttuu jokaiseen hankalampaan sanaan on lukeminen tuskaa. Itse tunnistan hankalat sanat kuten kuvat ja joskus huomaan etten varsinaisesti koskaa lue kinkkistä sanaa. Kinkkisten sanojen oikea kirjoitusasu onkin minulle monesti yllätys.
Englannin opettelussa keskittyisin suulliseen puoleen mahdollisimman paljon. Pystyn puhumaan sujuvasti englantia ja työskentelemään englannisksi, vaikka en osaakkaan kirjoittaa sitä oikein. Ehdota että lapsesi voisi tehdä osan englannin kokeesta suullisesti.
Mitään taikatemppuja ei ole olemassa. Teillä tilanne on päässyt vähän turhan pitkälle. Alusta asti olisi pitänyt olla ehdoton sääntö, että läksyt on tehtävä. Nyt kun lapsenne on laistanut tehtävistään hän on pudonnut kelkasta koko ajan enemmän. Takaisin kyytiin hän ei pääse ellei hän sitä itse tahdo. Nyt hänet pitäisi saada tahtomaan .
Käyttäisin lapsesi myös älykkyys testissä tai vastaavassa, jotta tietäisin missä lapsen "todelliset" rajat menevät. Etten vanhempana vaatisi liikaa tai liian vähän. Luki- ja oppimishäiriöstä huolimatta lapsenne pitäisi pystyä pääsemään lähes yhtä hyvälle tasolle kuin saman älykkyystason omaava tavallinen lapsi. Hänen on vain opittava keinot siihen.
Vastailen mielellään jos haluat kysellä jotakin lisää.
Opeta lapsellesi loogisen päättelyn taito. Jos hän osaa päätellä hyvin ei tarvitse mekaanisesti osata asioita vaan hän voi johtaa havainnoista teorian. Ja toisinpäin: Riittää että hän osaa teorian ja hän pystyy siitä johtamaan havainnot helposti. Kokeisiin vastaaminen helpottuu radikaalisti kun nippeleitä ei tarvitse osata ulkoa. Ulkoa oppiminenhan on pojallenne vaikeaa.
Nykyinen peruskoulu ei opeta tätä riittävästi.
Opeta lapsellesi kymmensorimijärjestelmä ja Word:in käyttö. Lukihäiriöisen on vielä muitakin tärkeämpää osata kirjoittaa koneella sujuvasti.
miten tuota päättelytaitoa voi harjoitella? Wordin käyttöä ollaankin harjoiteltu ja kirjoittelee mesessä n. 2 kertaa viikossa yhden kaverinsa kanssa.
tuo asperger?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aspergerin_oireyhtymä
Itselläni ilmenee lähinnä kyvyttömyytenä ymmärtää toisten ihmisten käyttäytymistä oikein. Ystävystyminen on vaikeaa ja olen kiusaamiselle erittäin otollinen kohde. Saatan keskustella aiheista, joista muut eivät halua puhua, kysyn usein "sopimattomista" asioista enkä pysty hillitsemään itseäni keskustelussa ja odottamaan vuoroani jos saan jonkin idean.
En olisi ikinä selvinnyt elämässäni näin pitkälle jos en olisi osannut päättelyn taitoa. Päättelytaitoa kehität kysymällä lapselta sellaisia kysymyksiä joihin hän ei tiedä oikeaa vastausta. Ohjaat lisäkysymyksillä lapsesi hoksaamaan reitin oikean vastauksen luo. Biologia ja maantiede tarjoavat erityisen hyviä kohteita päättelyn harjoitteluun.
Otetaan esimerkki (joka ei alakoululaisille tosin vielä sovellu): Kysy mistä nälänhätä johtuu. Lapsi vastannee jotain ympäripyöreää. Kysy seuraavaksi miten ja mistä ruoka tulee? (viljelijät tuottaa, teollisuus valmistaa jne.) Mitä ruoan tuottamiseen tarvitaan? (työvoimaa, vettä, maata, auringon valoa, siemeniä, lannotteita, koneita, polttoainetta ja sähköä, sopivat sääolot, tehtaat, kylmiöt jne.) Mikä voi estää ruoan tuotannon onnistumisen? (käykää läpi em. kohdassa esitetyt tarvittavat asiat ja miten ne voisivat estyä. Miten väestömäärä vaikuttaa? Syöjiä enemmän kuin tuotantoa? jne.
Päättelytaitoisen ei tarvitse osata ulkoa luetella nälänhätien syitä vaan hän voi milloin tahansa kirjoittaa lähes täydellisen esseen aiheesta. Päättelemällä voi johtaa nälänhädän syiksi vaikkapa auringon valon estävän tulivuoritoiminnan tai meteoriitti iskun, maan kantokyvyn ylittävän väestönkasvun, taudit, sodat, suurkansalliset yhtiöt, heikon viljelyosaamisen, paikallisen energiapulan jne.
Opeta lapsesi käyttämään miellekarttoja kokeissa. Vielä hän on niihin aika nuori, mutta jo yläkoulussa niitä tarvitaan. Eli jos koekysymyksenä on vaikkapa Eläinten talvehtiminen tekee koululaisesi aiheesta päättelemällä miellekartan jonka avulla hän vastaa kokeeseen.
Matematiikan oppimisessa auttaa todella paljon, jos oppilaalla on käytettävissä suttupaperia, johon hän voi piirtää sanallisen tehtävän osat konkreettisina. Murtolukutehtävissä tämä tulee olemaan välttämätöntä.
Kaksi kertaa viikossa harjoittelu on liian vähän. Lapsen tulisi lukea joka päivä ja kirjoittaa joka päivä. Tylsien juttujen sijaan tietysti kivoja juttuja :)
Ehtiikö lapsesi lukea television tekstitykset?
hätäilee, eli jonkin sanan merkitys onkin jotain muuta eli siten koko lauseen merkitys tietenkin muuttuu, mutta pääasiassa kyllä lueskelee jo aika hyvin. Eri tilanteet laittavat hänet hätäilemään, jolloin "liitää" lauseiden yli ja ymmärtää ne miten ymmärtää. Hän ei kyllä oikeastaan katsele pahemmin tekstitettyjä ohjelmia. Ps. kyseessä on muuten tyttö :-)
Sori että luulin lastasi pojaksi. Lukihäiriöisistä suurin osa kun on poikia ja jotenkin puhuit lapsestasi kuin pojasta.
Useimpien lukihäiriöisten on pakko oppia tuohon liitämiseen ja harppomiseen. Olen itse kokenut ettei todellisessa elämässä jankkaavalle tarkalle lukemiselle ole aikaa. Huomaan ymmärtäväni tekstejä, lehtien otsikoita jne. väärin päivittäin mutta 99% kerroista älli sanoo että minun on täytynyt lukea väärin ja joko heti keksin mistä oikeasti on kysymys tai luen lauseen uudelleen. Mitä enemmän lapsesi tietää asioista ja ymmärtää maailmaa sen useammin hän rupeaa ymmärtämään tekstin oikein vaikka hän lukisi sen väärin. Tätä on vähän vaikea selittää.
Panosta siis mahdollisimman laajaan yleissivistykseen! Pari muuta lukihäiriöistä aikuista tuntevana voin todeta että vähän lukeva ja asioita seuraava lukihäiriöinen on pulassa etsiessään paikkaansa tässä yhteiskunnassa. Hyvä yleissivistys, laaja tietopohja ja hyvät wordin ja muiden atk ohjelmien käyttötaidot korjaavat lukihäiriöstä aiheutuvat ongelmat suurimmalta osin.
Tekstitysten lukeminen on erinomaista harjoitusta ja jos ohjelma on englanniksi tulee tehtyä "kielikylpyä" samalla.
Miten paljon lapsesi lukee kirjoja? Löytäisittekö jostain niin mielenkiintoisia ja houkuttelevia romaaneja, että lapsi lukihäiriöstään huolimatta kokisi niiden lukemisen nautinnolliseksi? Kirjojen sisältöä kannattaa miettiä. Perinteinen "lasten ja nuorten" kirja saattaa olla tuon ikäiselle auttamattoman lälly... Itse luin tuon ikäisenä lukivaikeuksista huolimatta 1000 sivua viikossa. Lukihäiriöisen on pakko harjoitella lukemista paljon, jotta siitä tulee riittävän sujuvaa. Usein vain käy niin että lukihäiriöinen lakkaa lukemasta ja oppi jää kokonaan saamatta. Muut oppivat lukemaan sujuvasti lähes ajattelematta.
Ei läksyjä voi tehdä, jos kaverit on kylässä tai tulossa kylään. Ei kannata edes yrittää.
Aloita sillä, että teet läksyt yhdessä lapsen kanssa alkuillasta. Onhan sekin "omaa aikaanne".
On olemassa paljon menetelmiä muistin parantamiseen ja opiskeluun. Esim kieliä, ja asioita yleensäkin, voi opetella kiinnittämällä kuvia ja tekstejä oviin, kaappeihin jne. Kylppärin oveen voi liimata kylppäriasioihin liittyviä kuvia ja sanoja vieraalla kielellä.
Kun sanasto karttuu, voi kuvia vaihtaa.
Minäkin kiinnitin huomiota tuohon "läksyt pitää olla tehty siihen mennessä, kun tulen, kaverit lähtevän samaan aikaan".
Ei lapselta voi vaatia, että hän kykenisi organisoimaan aikaansa niin hyvin, että nämä asiat sujuisivat. Lisäksi aikuisenkin on vaikea keskittyä työhön, jos kohta seuraa jotain kivaa eli kaverit. Lapsen on myös hankala häätää kaverit pois luotaan.
Lisäksi tähän asiaan vaikuttavat myös muiden lasten säännöt. Jos he tekevät läksyt vasta illalla kotona (mikä on yleistä), on lapsesi koulunjälkeisine läksyineen kummajainen.
Oletko myös riittävän kiinnostunut lapsesi koulusta? Se, että olet vain se, joka kysyy, onko läksyt tehty ei ehkä motivoi lasta, kun kysymiseen ei liity konkreettista oppikirjan/lapsen käsialan/ahkeruuden ihastelua.
Tee selkeä kokeilu siitä, että läksyt ovat nyt yhteinen asia illalla ja kerro siitä myös lapselle. Auta lastasi läksyissä myös konkreettisesti, jotta hän "luulee", että sinä teet ne puolesta (lapsesi vaikuttaa motivoitumattomalta), vaikka oikeasti vain viet hänen läksyjentekoaan konkreettisin johdattelevin kysymyksin eteenpäin. Ihastele kirjaa / vihon väritystä yms. Kehu kovasti. Silloin lapsesi haluaa toistekin saada sinulta kehuja, ja tehdä läksyt yhdess.
Jos kokeilu toimii, ehkä voisitte myös lapsen kaveriperheiden kanssa sopia niin, että iltapäivän koulun jälkeen leikkivät yhdessä ja illat käytetään kotona läksyihin.
Sovi myös opettajan kanssa, että hän tarkastaa päivän päätteeksi, että läksykirjat ovat menossa kotiin, samoin kuin ennen kokeita. Sen ei pitäisi olla vaikeaa, kun lapsesi nyt on jo jonkinlaisen erityisjärjestelyn alainen.
Kerro myös läksyjen yhdessätekokokeilusta opettajalle, jotta hän puhuu lapselle samaa kieltä: antaa koulussa myös ymmärtää, että läksyt ovat yhteinen asia / kokeeseen lukeminen tärkeää, joten tarkastan, että kirja tulee mukaan jne..
Muistan myös itse lapsuudestani, että pelkästään se, että vanhempani ostivat minulle kauniit erikoiskuvioiset vihot kouluun ikäviin oppiaineisiin koulun antamien tavallisten tilalle, sai minut suhtautumaan positiivisemmin kyseisiin aineisiin.. Nykyään opetan itse.
Ja mitä vieraan kielen opiskeluun tulee, monet ovat 9-vuotiaina liian kypsymättömiä vieraan kielen opiskeluun. Siinä ei yhtään auta se, että indoeurooppalaiset kielet ovat niin kaukana omastamme, ettei yhtäläisyyksiä juuri löydy. Sitä ei lapsi käsitä vaan käsittelee vierasta kieltä äidinkielensä kautta.
Lukihäiriöisten lasten on todettu hyötyvän yleisen kielitieteen opetuksesta ennen uuden vieraan kielen aloittamista. Se tarkoittaa vain sitä, että lapselle havainnollistetaan, miten esim. englanti eroaa suomesta: sanajärjestys eri, prepositiot, artikkelit a/the, ei partitiivia siis katson tainaa (se jälkimmäinen a) vaan sanotaan katson taina jne.. Pyydä englanninopettajalta pientä tukituntia pojallesi tai kerro em. asioista itse. Lisäksi jokaisen uuden asian kohdalla on jälleen muistutettava, että tämä menee ihan eri tavalla kuin suomen kielessä.
Kaikkea voi kokeilla. Toivottavasti asia ratkeaa!
Terv. suomen opettaja (ulkomaalaisille)
mukavasti on myös kiinnitetty huomiota tekemiini "virheisiin" joita voin pohtia. Tuotakaan en ole tullut ajatelleeksi että kavereiden lähettäminen pois voisi olla lapselle vaikeaa... Läksyjä tosiaan teemme yhdessä ja meiltä meneekin suuri osa illoistamme siihen, mutta joudun käymään "kovan taistelun" ennenkuin pääsemme itse asiaan. Olen myös yrittänyt muistaa kehua kun on ollut reipas ja muutakin. Kiitos ja laittakaa lisää jos mieleenne tulee.
Aineenopettaja antoikin jo todella hyviä vinkkejä.
Jos yhdessä koulussa katsottaisiin päivän päätyttyä, että tarvittavat kirjat ovat repussa.
Olisiko koetilanteessa mahdollista, että esim. avustaja tai opettaja lukisi lapselle nämä kysymykset erikseen (meillä käytetään juuri hahmotushäiriöisten/ lukihäiriöisten lasten kanssa ala-asteella)
Matematiikassa voisi olla vaikka lukusuoria tai palikoita käytettävänä, joilla lapselle voisi havainnollistaa tehtävän antoa enemmän.
Neuvottele opettajan kanssa?
Uskon myös paljon puhuttuun palkitsemiseen.
Jos koe menee hyvin, tai lapsi panostaa kokeeseen lukuun, on tiedossa mieluinen yllätys,
ihan pienikin asia riittää.
Mennään vaikka pizzeriaan? Ostetaan jokin mieluinen lelu? Saa viettää aikaa kaverin kanssa pidempään? -ihan mikä lasta itseään kiinnostaa.
Tsemppiä! :)
palkita myös hyvä ja ahkera yritys.
Tulos ei useinkaan ainakaan aluksi ole kovin hyvä, mutta jos lapsi innostuu jollakin konstilla, vaikka sitten palkkion houkuttelemana, tekemään lujasti töitä, se näkyy lopulta kyllä oppimisenakin.
Yritä löytää lapsesi vahvuusalueet ja antaa hänelle niiden kautta onnistumisen kokemuksia. Ne palkitsevat paremmin kuin mikään aineellinen.
Kiitos kaikille rakentavista vinkeistä! Pelkästään jo omalla asenteen muutoksella, kun jaksoin innostaa väsymättä itse, sain eilen tyttösen kanssa yhteistyössä luettua perjantaiseen kokeeseen muutaman sivun :-)
minun olohuoneen pöydällä.
kun tulen töistä koska hän
voi silloin pyytää apua jos
tarvitsee.
kaverit lähtee kun on läksyn
aika.
jos pääsee koulusta klo12 voi
olla ulkona mutta ennen 5on
ollut tehtynä.
meillä kävi kans niin että läksyjä
ei tullu tms.
soitin koululle ja tarkistin miten
läksyt tulee.
yksi ope ei oikeasti antanut paljon
läksyjä (5-6)luokalla
oli periaate että koulussa tehdään
suurin osa
mutta minä soitan aina koululle jos
alkaa olemaan ns.läksyttömiä päiviä
liikaa.toisaalta perjantaina ei tule
ikinä läksyjä sen tiedän itsekkin
ja siittä lukemisesta 3-luokkalainen
ei osaa lukea niin että ymmärtää mitä
lukee
mulla on nelosella ja hän lukee lauseen
kun kysyn siittä ei se muista ym.
kaikkein tärkeitä on olla itse mukana
läksyjen teko vaiheessa niin minä
olen aina tehnyt
johtuu varmaan siittä että olen
ammatiltani koulunkäyntiavustaja
Vain hyvin harva ei kolmanteen luokkaan mennessä ole oppinut ymmärtämään lukemaansa. Itse en tiedä kuin pari henkilöä, jotka eivät vielä tuossa vaiheessa ymmärtäneet kunnolla lukemaansa ja molemilla on paha lukihäiriö. Suosittelen hakemaan apua jos vielä neljännelläkään ei ymmärrä lukemaansa.
Hei,
oletko huomannut ,että netistä löytyy eriaineisiin harjoitteita,jotka tuovat vaihtelua oppimiseen? Samoin kaupasta löytyy Alkupolku niminen sarja,jossa on pelin muodossa harjoitteita mm.äidinkieleen,matematiikkaan ja englantiin.Nämä eivät varmasti ole ainut ratkaisu asioihin,mutta kuitenkin yksi erilainen tapa vaihdella harjoittelua. Voimia:)
sillä yhteisellä omalla ajalla:)niin ehkä jotain oppisikin..eli kaveriaika olisi siihen 16:30 asti ja sitten olisi se läksyjen vuoro
Oman lapseni kanssa teemme yhdessä ns. miellekartan. Luemme yhdessä (lähinnä minä) ääneen koealueen ja poimimme tekstistä ydinsanat/-lauseet jotka sitten kirjoitamme paperille. Esimerkiksi näin
Karhu
- suurpeto
- ravinto xxx
- paino xxx
- nukkuu talviunta, jne.
Näin luettava määrä vähenee huomattavasti ja asian ydin tulee helpommin ymmärrettäväksi. Kun lapsi on oppinut ydinsanat, luemme vielä tekstin yhdessä läpi. Näin lapsi saattaa jopa hahmottaa hieman isompiakin kokonaisuuksia tekstistä kun aihe on jo tuttu ja ymmärrettävämpi.
Tämä ei tietenkään toimi kaikissa aineissa, mutta meillä tämä käytäntö toimii ns. lukuaineissa (ylt, historia, uskonto jne.)