Olen 1,5 v. taistellut paikastani uusperheessä.Yrittänyt saada läpi ehdotuksiani,huonolla menestyksellä;hiukan katkeroitunutkin.En koskaan enää muuta toisen kotiin, enkä toisen perheeseen.Olen todella helpottunut päätöksestäni.Miestä tulee ikävä, sen tiedän.Enää ei tarvitse punnita toisen kasvatusmenetelmiä, eikä kritisoida hänen lapsiaan tai ex-puolisoa. Olen vapaa kaikesta tuosta...Uskaltakaa tehdä päätös jos tuntuu että asiat ei muutu parempaan...
Päätöksen aika
Valopilkku
4418
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
lapsia tai ex-puolisoa? Miksi heidän olisi pitänyt alkaa elämään sinun säännöilläsi? Sinähän siihen "perheeseen" ulkopuolelta tulit. Kuule sitä saa oikeasti mitä tilaa,jos et hyväksy pakettia jonka sait, niin petaat kuin makaat. Onnea valitsemallesi tielle.
muussa on jotain pahasti pielessä, niin ei sitä kuulu seurata sivusta vaikka kyse olisikin toisen lapsista.
Itsekin tein saman ratkaisun kuin ap. Kun järkipuhe ei mene perille, niin se on tuskaa seurata vierestä kun asiat eivät muutu.
(esim. kurituskeinot, lasten eriarvoinen kohtelu (siis niitten sisarusten keskinäinen eriarvoisuus), rahankäyttö ym.)
olen minä muutamia asioita saanut puserrettua läpi esim.nukkumaan mennään aikasemmin ja vähemmällä huudolla kuin silloin kun tulin taloon
Saattaa tepsiä kun on tarpeeksi sinnikäs ja peräänantamaton. Itsekin taistelin kasvatusasioista peräti monta vuotta, mutta nyt luulen saaneeni toisenkin vihdoin ymmärtämään mistä on kysymys (ilman kasvatusneuvolaa, maalaisjärkeä käyttämällä): Ei siis ollut kysymys lasten eriarvoisesta kohtelusta tyyliin sun lapset ja mun lapset, vaan kaikkien tasapuolisesta kohtelusta vaatimusten suhteen ikäjakaumat huomioon ottaen liittyen nukkumaanmenoaikoihin, läksyjen tekoon, jälkien siivoamiseen jne.
Minäkin olin jo vähällä luovuttaa, mutta kun tarpeeksi uhkailin erolla, alkoi tapahtua. Paistaa se aurinko risukasaankin, ehkä...