minuun..
Mitäs tässäkin nyt tekis? En ole itsekään vielä rakastunut, kun en ole ollut varma mitä hän tuntee. No joo, eihän me olla vielä edes tavattukaan. Mutta kun hän pelkää nyt tavatakin, kun jos se sitten saa hänet tuntemaan enemmän.. Tiedän kyllä, että liittyy tämä pelko siihen kun hän oli kerran rakastunut naiseen, jonka perässä muutti muualle ja sai huonomman työn yms. ja loppujen lopuksi tuo nainen ei sitten halunnutkaan vakiintua hänen kanssaan. Eli aiemmasta pettymyksestä tämä pelko nyt johtuu.
Ihan kuin ei muutenkin olisi hankalaa löytää ihmistä, josta oikeasti tykkää. Ja nyt sitten kaatuu (ehkä?) siihen, jos ei toinen uskalla luottaa. Ja mä tiedän, että mä voisin rakastua häneen, juuri minun tyyppiäni, sekä ulkoisesti että persoonaltaan. Ja jos nyt sanon ulkoisesti mun tyyppiä niin en puhu mistään mallityypistä joka on täysin fit. Vaan ihan miehekäs ja minulle vetoavat kasvot, jotka välttämättä ei muita miellytä, mutta mua miellyttää.
Mitä ihmettä tässä nyt tekisi? Annanko periksi vai onko jotain tehtävissä? Jos jollain on ideoita niin pliis kertokaa. Itsellä on tuhat kysymystä päässä eikä tiedä mitä ajattelis.. :(
Mitäs tässäkin nyt tekis? En ole itsekään vielä rakastunut, kun en ole ollut varma mitä hän tuntee. No joo, eihän me olla vielä edes tavattukaan. Mutta kun hän pelkää nyt tavatakin, kun jos se sitten saa hänet tuntemaan enemmän.. Tiedän kyllä, että liittyy tämä pelko siihen kun hän oli kerran rakastunut naiseen, jonka perässä muutti muualle ja sai huonomman työn yms. ja loppujen lopuksi tuo nainen ei sitten halunnutkaan vakiintua hänen kanssaan. Eli aiemmasta pettymyksestä tämä pelko nyt johtuu.
Ihan kuin ei muutenkin olisi hankalaa löytää ihmistä, josta oikeasti tykkää. Ja nyt sitten kaatuu (ehkä?) siihen, jos ei toinen uskalla luottaa. Ja mä tiedän, että mä voisin rakastua häneen, juuri minun tyyppiäni, sekä ulkoisesti että persoonaltaan. Ja jos nyt sanon ulkoisesti mun tyyppiä niin en puhu mistään mallityypistä joka on täysin fit. Vaan ihan miehekäs ja minulle vetoavat kasvot, jotka välttämättä ei muita miellytä, mutta mua miellyttää.
Mitä ihmettä tässä nyt tekisi? Annanko periksi vai onko jotain tehtävissä? Jos jollain on ideoita niin pliis kertokaa. Itsellä on tuhat kysymystä päässä eikä tiedä mitä ajattelis.. :(
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei kukaan ehtinyt auttaa mua.. Mutta selvitin itse pääni ja vastasin hänelle aika kivalla meilillä. Hän itse pyysi mua vastaamaan. Ja katsellaan nyt mitä hän sitten haluaa. Ei sitä jaksa ajatella. Muutenkin on elämässä niin paljon huolia, ettei tästä nyt jaksa sellaista ottaa. Kaikki varmaan menee kuten pitääkin mennä.. :)
mulla vähän sama tilanne. Paitsi, että mulla on itseltä aivan jalat menneet alta. Miehelle tuli paniikkireaktio, ja kyllähän se kirpaisee, kun tietää, ettei hän uskalla luottaa muhun. Ei siinä voi sen enempää, kuin olla hätyyttelemättä, luottaa ja toivoa parasta. Koittaa elää elämäänsä keksien jotakin muuta ajateltavaa ja sulkea tunteensa johonkin piiloon. Pitää vain olla kärsivällinen ja antaa ajan kuljettaa, jos niikseen tulee. Toivo voittaa pelon, jos sille antaa luvan.
Kyllä se vaan on ohi tämä juttu, joka oli mahdollinen muttei enää. Hän vastasi mulle ja vastasin vielä uudelleen, mutta en enää samalla tavalla kuin ennen. No, ei vaan ollut mulle tarkoitettu. Ehkä jotain parempaa on sitten vielä tulossa. :)
Toivottavasti sinä saat sen mitä toivotkin. Mutta pidäthän silmät auki, ettei jotain vielä parempaa meni ohitse. :)