2 unta peräkkäisinä öinä:
Ensin näin että menin taloon sisälle, etsin siellä huoneista missä tämä miesystäväni oikein asui ja asuiko yksin. Asunto oli sisältä täysin tummanpunainen,muistutti lähinnä "ilotaloa" kävelin sitä käytävää pitkin, avasin huoneiden ovia käytävän vasemman puolelta,katsoessani ketä siinä huoneessa asuu ja kenen kanssa, olisiko tämä huone miesystäväni huone, ei ollut, ensimmäisessä huoneessa jonka oven avasin,oli kaksi naista yhdessä, ajattelin, ettei se ainakaan tossa asu,noi ovat lesboja. Seuraavan oven avatessani ja katsoessani ketä siellä oli, sielläkin oli muistaakseni kaksi tai yksi naista,suljin oven, ettei sekään ollut oikea huone. Käytävän päässä oli mielestäni tyhjä huone, en sinne mennyt, vaan katsoin käytävän oikeanpuoleista ovea, jonka ovi oli mielestäni raollaan, se oli miesystäväni huone jossa hän asui yksin..kaikki huoneet olivat kuitenkin tummanpunaisia,myös käytävä, menin hänen huoneeseensa sisälle ja lähdimme yhdessä ulos sieltä talosta.
Ennen sitä menin wc:hen etsimään muovipussia jossa olivat tai olin jättänyt kenkäni( uudehkot lenkkarit) sinne lattialle tullessani taloon sisälle. En löytänyt niitä, joku oli ne varastanut tai ottanut ne sieltä.Halusin ne takaisin,koska olivat paremmat kulkea jalassa kuin ne jotka olivat minulla silloinkun lähdin ulos talosta miesystäväni kanssa, en tykännyt niistä kengistä jotenkin, naisten nahkasaappaat,ehkä eivät minun tyyliset sillain.
Ulos mennessämme siellä oli paljon lunta ja nämä kaikki neljä naista sieltä "ilotalosta" olivat ulkona talvivaatteet päällä laskemassa mäkeä iloisesti nauraen pienten lasten kanssa, semmoisesta lumihyppyristä pulkalla alas. Miesystäväni vaivautuneena tai jotenkin kiireesti esitteli minut näille kaikille, naisille, kättelin kaikki naiset ja sanoin nimeni. Liukumäessä oli yksi niistä naisista jolla olivat ne minun etsimäni hyvät valkoiset lenkkarini jalassa, sanoin hänelle,että haluan ne taksin, ne ovat minun, hän riisui ne jalastaan ja antoi ne minulle, laitoin ne sitten jalkaani.
Miesystävälläni oli tosi kiire päästä pois siitä paikasta ja tilanteesta muiden naisten seurasta. Hän lähti ajmaan punaisella autollaan kiireesti pois mukanaan entiset työkaverimme, avopari (ovat oikeastikin)mukanaan, jäin jotenkin pois siitä kyydistä tai en kerennyt mukaan siihen. Ihmettelin, että missäköhän olin ja kuinka täältä löydän pois jonnekkin. Lähdin kävelemään yksin lumista maastoa pitkin jonkun pienehkön harvan metsän läpi. Minulla oli reppu selässä, pullollaan jotain..ehkä vaatteita ?
Tulin tavallaan vihreälle maalle ja kävelin puisen, vaaleansiniharmaan kaarevan sillan yli jossa oli myös kaarevat kaiteet,sillan alla virtasi "isompi puro" ei iso joki, kävelin sillan yli ja ajattelin että mitenköhän täältä oikein löytä pois jonnekkin. Ylitettyäni sillan, käännyin heti oikealle,koska siinä kulki sellainen hiekkainen polku joen vartta pitkin jonnekkin,vuorenseinämän vieressä, vierestä. Kuljin, ajattelin, että kait tämä jonnekkin tulee, tulin sitten asfalttitielle jossa olikin jo asutustakin,ja siitä ilmeisesti olin menossa sitten "kotiini jotenkin ?" Tässä vaiheessa miesystäväni soitti minulle ja kysyi, että missä oikein olin ja mihin oikein olin jäänyt..
Seuraavana yönä näin unta taas miesystävästäni näin:
Hän käveli kadulla minun edelleä jossain pidemmällä kantaen todella isoa vauvan vaippapakkausta käsissään. Hän kääntyi katsomaan taakseen ja huomasi minut. Hän selitti että vie vaippapapakkausta hänen kaverilleen, kun oli pyytänyt tuomaan. Kiire hänellä oli silloinkin kävellä ja päästä jotenkin pois minun näkyvistä, etten näkisi minne hän menee sen vaippaussin kanssa. Jotenkin kuitenkin seurasin tai löysin sen asunnon mihin hän oli menossa ja se "asunto oli iso kuorma-auto, jossa hän asui jonkun vaalean naisen kanssa. Heillä oli kaksi pientä poikalasta yhdessä,noin vuoden ja kahdenvuoden ikäiset pojat, jotka niitä vaippoja tarvitsi. Sen kuorma-auton koppi oli heidän asunto ja sisustettu kuin "barbin" huone, kaikki aivan vaaleanpunaista ja pinkkiä, myös se kuorma-auto oli pinkki kokonaan. Ajattelin, että, ei hitto, voi helvetti, tohon sisustukseen ei miesystäväni ole saanut sanoa sanaakaan eikä mitenkään ole saanut vaikuttaa, ei sitten yhtään hänen tyylistään ja ei varmaan tykkää asua tollasessa värissä..
Ensin näin että menin taloon sisälle, etsin siellä huoneista missä tämä miesystäväni oikein asui ja asuiko yksin. Asunto oli sisältä täysin tummanpunainen,muistutti lähinnä "ilotaloa" kävelin sitä käytävää pitkin, avasin huoneiden ovia käytävän vasemman puolelta,katsoessani ketä siinä huoneessa asuu ja kenen kanssa, olisiko tämä huone miesystäväni huone, ei ollut, ensimmäisessä huoneessa jonka oven avasin,oli kaksi naista yhdessä, ajattelin, ettei se ainakaan tossa asu,noi ovat lesboja. Seuraavan oven avatessani ja katsoessani ketä siellä oli, sielläkin oli muistaakseni kaksi tai yksi naista,suljin oven, ettei sekään ollut oikea huone. Käytävän päässä oli mielestäni tyhjä huone, en sinne mennyt, vaan katsoin käytävän oikeanpuoleista ovea, jonka ovi oli mielestäni raollaan, se oli miesystäväni huone jossa hän asui yksin..kaikki huoneet olivat kuitenkin tummanpunaisia,myös käytävä, menin hänen huoneeseensa sisälle ja lähdimme yhdessä ulos sieltä talosta.
Ennen sitä menin wc:hen etsimään muovipussia jossa olivat tai olin jättänyt kenkäni( uudehkot lenkkarit) sinne lattialle tullessani taloon sisälle. En löytänyt niitä, joku oli ne varastanut tai ottanut ne sieltä.Halusin ne takaisin,koska olivat paremmat kulkea jalassa kuin ne jotka olivat minulla silloinkun lähdin ulos talosta miesystäväni kanssa, en tykännyt niistä kengistä jotenkin, naisten nahkasaappaat,ehkä eivät minun tyyliset sillain.
Ulos mennessämme siellä oli paljon lunta ja nämä kaikki neljä naista sieltä "ilotalosta" olivat ulkona talvivaatteet päällä laskemassa mäkeä iloisesti nauraen pienten lasten kanssa, semmoisesta lumihyppyristä pulkalla alas. Miesystäväni vaivautuneena tai jotenkin kiireesti esitteli minut näille kaikille, naisille, kättelin kaikki naiset ja sanoin nimeni. Liukumäessä oli yksi niistä naisista jolla olivat ne minun etsimäni hyvät valkoiset lenkkarini jalassa, sanoin hänelle,että haluan ne taksin, ne ovat minun, hän riisui ne jalastaan ja antoi ne minulle, laitoin ne sitten jalkaani.
Miesystävälläni oli tosi kiire päästä pois siitä paikasta ja tilanteesta muiden naisten seurasta. Hän lähti ajmaan punaisella autollaan kiireesti pois mukanaan entiset työkaverimme, avopari (ovat oikeastikin)mukanaan, jäin jotenkin pois siitä kyydistä tai en kerennyt mukaan siihen. Ihmettelin, että missäköhän olin ja kuinka täältä löydän pois jonnekkin. Lähdin kävelemään yksin lumista maastoa pitkin jonkun pienehkön harvan metsän läpi. Minulla oli reppu selässä, pullollaan jotain..ehkä vaatteita ?
Tulin tavallaan vihreälle maalle ja kävelin puisen, vaaleansiniharmaan kaarevan sillan yli jossa oli myös kaarevat kaiteet,sillan alla virtasi "isompi puro" ei iso joki, kävelin sillan yli ja ajattelin että mitenköhän täältä oikein löytä pois jonnekkin. Ylitettyäni sillan, käännyin heti oikealle,koska siinä kulki sellainen hiekkainen polku joen vartta pitkin jonnekkin,vuorenseinämän vieressä, vierestä. Kuljin, ajattelin, että kait tämä jonnekkin tulee, tulin sitten asfalttitielle jossa olikin jo asutustakin,ja siitä ilmeisesti olin menossa sitten "kotiini jotenkin ?" Tässä vaiheessa miesystäväni soitti minulle ja kysyi, että missä oikein olin ja mihin oikein olin jäänyt..
Seuraavana yönä näin unta taas miesystävästäni näin:
Hän käveli kadulla minun edelleä jossain pidemmällä kantaen todella isoa vauvan vaippapakkausta käsissään. Hän kääntyi katsomaan taakseen ja huomasi minut. Hän selitti että vie vaippapapakkausta hänen kaverilleen, kun oli pyytänyt tuomaan. Kiire hänellä oli silloinkin kävellä ja päästä jotenkin pois minun näkyvistä, etten näkisi minne hän menee sen vaippaussin kanssa. Jotenkin kuitenkin seurasin tai löysin sen asunnon mihin hän oli menossa ja se "asunto oli iso kuorma-auto, jossa hän asui jonkun vaalean naisen kanssa. Heillä oli kaksi pientä poikalasta yhdessä,noin vuoden ja kahdenvuoden ikäiset pojat, jotka niitä vaippoja tarvitsi. Sen kuorma-auton koppi oli heidän asunto ja sisustettu kuin "barbin" huone, kaikki aivan vaaleanpunaista ja pinkkiä, myös se kuorma-auto oli pinkki kokonaan. Ajattelin, että, ei hitto, voi helvetti, tohon sisustukseen ei miesystäväni ole saanut sanoa sanaakaan eikä mitenkään ole saanut vaikuttaa, ei sitten yhtään hänen tyylistään ja ei varmaan tykkää asua tollasessa värissä..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Näinköhän unennäkijä epäilee suhteen toimivuutta ko. mieheen....
Oikeastaan kaikki tapahtumat unissasi tukevat sitä saamaani tuntemusta, että et kertakaikkiaan sulata nykyistä tilaa suhteessanne, pidät miestä jotenkin epäluotettavana ja mies osoittaakin sen häviten autolla paikalta, esittelemällä vaivaantuneesti tuntemansa naisporukan, kulkemalla vauvanvaipat mukanaan (vauvat symboloivat uusia asioita, epäiletkö miehellä olevan toisen?) ja mies osoittautuu heikoksi kun on hyväksynyt pinkin värin ja ala-arvoisen asunnon, salannut lapset ja puolisonkin sinulta.
Minä en pysty tämän parempaan tulkintaan.
Kyllä sillä on vientiä naisten seurassa ja varmaan on myös joku toinenkin. Rehellisesti olisi voinut myöntää ja lopettaa vaikka minun kanssa, eikä "paeta" kadota aina jonnekkin kun olen kysellyt asiasta. On tämä suhde ollut tosi monimutkainen ja omituinenkin mielestäni, ei sillä pieniä lapsia täällä ole ja tämä vuosi on ollut hänen kanssaan jo minun puoleltanikin että ollakko vai eikö olla, kamalasti ei enään nähdä, soitella tai viestitellä, kait vähän odottelua kumpi sanoo sen, että ei toimi näin enään ja parempi lopettaa koko omituinen suhde, en tiedä miksi sitä on vain kumpikin tavallaan vetkuttanut. Onko se sitten helpompi vaan "kuivua" ajan kanssa pois..