häpeä, leimaantumisen pelko/leimaajat

siinä noita ongelmia.
Ihmiset eivät vain ymmärrä sairautta.
Jos on joku sairaus, niin kukaan ei saa tietää siitä.
OK, mutta jos ei ymmärrä sairautta niin se on voi voi-
Jos on voimakas tunneihminen niin siinä voi olla ongelmia asioissa suhtautumisiin.
Pitäisi vain kylmästi ohittaa tuollaiset ihmiset.
Olla omissa oloissaan enimmälti.
Ei olla tekemisissä noiden kanssa.

Suurin ongelma on juuri se näissä tapauksissa kun ihmiset eivät ymmärrä toisen henkistä sairautta.
Fyysisen sairauden paremmin ymmärtää.
Saisivat hävetä kuin koirat tuollaiset ihmiset sanon minä.

Näen takana pahuutta.
Jos joku on työnarkomaani, takana voi olla myös sairaus hyvinkin.
Usein ihminen todetaan laiskaksi jos ei tee töitä.
Siinäpä onkin se virhe.
Nii-in, kunpa vain saisi edes jotain tehdyksi niin sekin on hyvä asia.
"Henkisesti halvaantunut" ihminen ei pysty.
Ei välttämättä edes itkekään vaikka haluaisi.
Kaikki tuntuu uskomattoman vaikealle vaikka on helppo asia kyseessä.
Öööh öhh??!
Mutta sen kanssa on tultava vain toimeen.
4261
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Mielestäni nämä leimaajat ja toisten mielenterveydestä vohkottavat tahot tuovat omalla tominnallaan esille sen oman sairautensa ja huonovointisuutensa. Se jos jokin on juuri sitä mitä ollaan puhuttu sairaudentunnottomuudesta ja sairauden kieltämisestä.

Toki ihmiset hakevat yhdistyksien ja yhdistäytymisen kautta jonkilaista tukea ja turvaa ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta vaikka sillä verukkaalla, että olemme sairaita, mutta meitä ei saa kohdella näin . Itse kaikesta huolimatta ihmettelen miten verovaroista maksettu julkinen terveydenhuoltokin sortuu ahdistelemaan. Kysehän oli mielenterveydestä ja mielenterveyden hoitamisesta ja ylläpitämisestä, ei ongelmien aiheuttamisesta.

Äänestä
  • häpeää jos menisivät mielenterveystoimistoon, on suurimpana ongelma juuri se että voi kun meidän suvussa on nyt tällainen mielenvikainen yksilö. voi että se on häpeällinen asia.
    Tuo on juuri se ongelma.
    Ja tätä kautta tapahtuu itsemurhia.
    Tiedän yhdenkin tapauksen.
    Toki voi olla että joku ei edes älyä hommata apua jos on niin pahasti ongelmia tai en tiedä.
    Mutta suurimmaksi ongelmaksi näen henkilön ylpeyden, korvien välin.

    jos asia on kertakaikkiaan niin vaikea niin eihän siitä tarvitse puhua toisille, pitää omana tietonaan kun käy siellä, niin ei ole ongelmaa mutta kysymys onkin siitä että mennäkö vai eikö mennä sinne ja mikä on ongelmana siinä.
    Kun minä menen mielenterveystoimistoon en tunne yhtään häpeää eikä olo ole vaivaantunut.

    Äänestä

  • juha82 kirjoitti:

    häpeää jos menisivät mielenterveystoimistoon, on suurimpana ongelma juuri se että voi kun meidän suvussa on nyt tällainen mielenvikainen yksilö. voi että se on häpeällinen asia.
    Tuo on juuri se ongelma.
    Ja tätä kautta tapahtuu itsemurhia.
    Tiedän yhdenkin tapauksen.
    Toki voi olla että joku ei edes älyä hommata apua jos on niin pahasti ongelmia tai en tiedä.
    Mutta suurimmaksi ongelmaksi näen henkilön ylpeyden, korvien välin.

    jos asia on kertakaikkiaan niin vaikea niin eihän siitä tarvitse puhua toisille, pitää omana tietonaan kun käy siellä, niin ei ole ongelmaa mutta kysymys onkin siitä että mennäkö vai eikö mennä sinne ja mikä on ongelmana siinä.
    Kun minä menen mielenterveystoimistoon en tunne yhtään häpeää eikä olo ole vaivaantunut.

    Itse pidän koko mielenterveystyötä täysin humppukina. Kukaan ei ole osoittanut hoitojen taikka mielenterveystoimistossa käyntien vaikutuksesta psyykkiseen hyvinvointiin. Toki sairaalaolosuhteissa jää esim. alkoholi pois kuvioista, mutta ne joilla alkoholi on ongelma, niin palaavat takaisin pullon viereen sairaalasta päästyään. Psyykkiseen huonovointisuuteen ei auta muu kuin ylös ulos ja lenkille.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


juha82 kirjoitti:

siinä noita ongelmia.
Ihmiset eivät vain ymmärrä sairautta.
Jos on joku sairaus, niin kukaan ei saa tietää siitä.
OK, mutta jos ei ymmärrä sairautta niin se on voi voi-
Jos on voimakas tunneihminen niin siinä voi olla ongelmia asioissa suhtautumisiin.
Pitäisi vain kylmästi ohittaa tuollaiset ihmiset.
Olla omissa oloissaan enimmälti.
Ei olla tekemisissä noiden kanssa.

Suurin ongelma on juuri se näissä tapauksissa kun ihmiset eivät ymmärrä toisen henkistä sairautta.
Fyysisen sairauden paremmin ymmärtää.
Saisivat hävetä kuin koirat tuollaiset ihmiset sanon minä.

Näen takana pahuutta.
Jos joku on työnarkomaani, takana voi olla myös sairaus hyvinkin.
Usein ihminen todetaan laiskaksi jos ei tee töitä.
Siinäpä onkin se virhe.
Nii-in, kunpa vain saisi edes jotain tehdyksi niin sekin on hyvä asia.
"Henkisesti halvaantunut" ihminen ei pysty.
Ei välttämättä edes itkekään vaikka haluaisi.
Kaikki tuntuu uskomattoman vaikealle vaikka on helppo asia kyseessä.
Öööh öhh??!
Mutta sen kanssa on tultava vain toimeen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu