Aapon suuri ja pysyvä ongelma on se, että Aapo ei kykene erottamaan toisistaan sitä mikä on kirjoitettu lakikirjaan ja sitä mitä oikea todellisuus lopulta on. Voihan se Aapo lainata tieliikennelaista halutessaan vaikka kohdan jossa sanktioidaan punaista päin ajaminen. Siitä saa n vuotta vankeutta... Juu, siellä on rangaistusmahdollisuus olemassa. Rangaistusmahdollisuus, eli mahdollisuus jättää myös tuomitsematta.
Käytännössä näen joka päivä punaista päin ajamista ilman, että ketään tuomitaan mihinkään rangaistukseen. Sepä siinä on, että laki ei ole todellisuutta määrittelevä tekijä. Ketään ei yksinkertaisesti kiinnosta aamukiireessä montako vuotta linnaa liikennerikoksesta voisi ehkä teoriassa tulla jos pahin toteutuisi oikeussalissa.
Kieltäähän se tekijänoikeuslainsäädäntö laittoman kopioimisenkin. No joo, käytännössä sitä voi tehdä ihan bisnestäkin laittomalla ohjelmakopiolla ilman, että jää välttämättä koskaan kiinni. Sitäpaitsi suurin osa netin käyttäjistä piratisoi joka tapauksessa jäämättä koskaan kiinni. Omalla koneellani ei taida olla juuri yhtäkään laillista lisenssiä mihinkään ohjelmaan. Enkä hanki kun kerran ilmaiseksi netistä saa mitä haluaa. Taas kerran laki on ristiriidassa todellisuuden ja tuomiokäytännön kanssa.
Aapo lähtee liikkeelle siitä, että tuomiokäytäntö on aina yhtä kuin ankarin mahdollinen rangaistus, joka voitaisiin langettaa kun oikeus katsoo, että raskauttavat asiainhaarat vallitsevat.
Tuomioistuin voi:
-jättää kokonaan tuomitsematta
-langettaa lievemmän tuomion
-langettaa ehdonalaisen tuomion
-langettaa syyllisyyden, mutta jättää rangaistukseen tuomitsematta siltikin
-langettaa maksimituomion josta tuomittu suorittaa puolet ja vapautetaan sitten
Sitten on vielä niinkin, että rikoshan ei mene automaattisesti edes tuomioistuimeen saakka. Syyttäjä harkitsee syyttämisen tarpeellisuuden melkoisen usein siten, että syytteen nostamiseen ei ole tarvetta. Yleisen syytteen alaisuuskaan ei vie automaattisesti raastupaan.
Joo, jostain rikoksesta voi saada maksimissaan vaikka 4 vuotta pyttyä. Silloin oikeudessa on tuomittu raskaimman mukaan, mikä on poikkeuksellista ylipäätään suomalaisessa oikeuskäytännössä. Tällaisessa tapauksessa ceissi menee poikkeuksetta ylempään oikeusasteeseen, joka kumoaa maksimituomion joka tapauksessa suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Se on harva tapaus, jossa maksimituomio jää voimaan.
Aapo ei sitäkään taida tietää, että koko valitusprosessin aikana tuomittu on vapaalla jalalla kunnes tuomiolla on lain voima. Laki kieltää pitämästä ketään vangittuna ilman laillisia perusteita. Keskeneräinen tuomiokäsittely ei ole laillinen syy pitää ketään vankilassa ilman erikseen laissa perusteltua syytä. Valitusprosessikin voi viedä vuosia.
Se kertoo lähinnä Aapon typeryydestä, että se mies tuijottaa yksinomaan lakiin ja vieläpä sen ankarimpaan mahdolliseen tulkintaan ja rangaistusmahdollisuuteen. Oikeusistuin ei tulkitse koskaan lakia ankarimman mukaan.
"voidaan tuomita se joka..." on laissa nimenomaan tuomioistuimelle harkintavaltaa jättävä tekijä. Tai sitten sama on kirjoitettu muotoon "on tuomittava vähintään... , mutta enintään..."
Laissa on myös määritelty milloin on jätettävä rangaistukseen tuomitsematta. Se lukee laissa yleensä muodossa "ei saa rangaistukseen tuomita tai älköön rangaistukseen tuomittako".
Tässä on hyvä esimerkki siitä mitä laissa lukee yksittäisen rikoslain luvun kohdalla:
Rl 3:6§ "jos joku suojellakseen itseään tahi toista taikka omaansa tai toisen omaisuutta aloitetulta tahi kohtapäätä uhkaavalta oikeudettomalta hyökkäykseltä on tehnyt teon, joka vaikka muuten on rangaistava, oli hyökkäyksen torjumiseksi välttämätöntä, älköön häntä tästä hätävarjelusta rangaistukseen tuomittako."
Aapo huomatkoon sen, että Rl.4:4:ssa sanotaan, että "joka vaikka muuten on rangaistava", jonka jälkeen laki puhuu vallinneesta olosuhteesta. Viimeinen lauseen osa kieltää tuomitsemisen ko. tilanteessa kokonaan.
Eli: henkilö a on tehnyt teon, joka on rangaistava.
mutta: olosuhteet ovat olleet tekoon oikeuttavat
jolloin tuomioistuinta sitoo rangaistuskielto, joka on lain mukaan ehdoton jos olosuhde oli kerran tekoon oikeuttava.
Lopputulos: väkivaltaisen, sinänsä tuomittavan teon tenyt henkilö kävelee oikeussalista vapauteen koska teko oli täysin oikeutettu ihan lain voimalla. Rikoslain 4. luvun momenttien mahdollistama maksimituomio ei toteudu.
Aapo lukisi samaa lakia näin:
RL 4:4:n 2 mom. tästä lain kohdasta Aapo tuijottaisi vain tuomioistuimen mahdollisuutta tuomita. Aapo jättäisi kokonaan huomioimatta mitä tuomiosta vapauttavia tekijöitä (nimenomaisesti olosuhdetekijöitä) sama rikoslain luku sisältää.
Ymmärtääkö joku mitä tarkoitan sillä, että Aapo lätkäisee aina vain mahdollisen maksimituomion ruutuun huomioimatta lainkaan mitä laki sanoo samankin lain luvun sisällä eri kohdissa ja momenteissa.
Aapon ajatusmalli tuomioistuinten tuomiokäytännöstä on suunnilleen se, että tuomioistuin toimii ankarimman lain tulkinnan sitomana ja hoitaa yhteiskunnallisen pelotteen virkaa. Aapon ajatusmallin mukainen tuomioistuin olisi kostoinstituutio, eikä tuomioistuin.
Aapon harrastama lain tulkinta on terroria eikä oikeutta.
Ei, lailla ei kuulu pelotella ketään, eikä varsinkaan uhkailla. Uhkailu lailla on moraalitonta.
Käytännössä näen joka päivä punaista päin ajamista ilman, että ketään tuomitaan mihinkään rangaistukseen. Sepä siinä on, että laki ei ole todellisuutta määrittelevä tekijä. Ketään ei yksinkertaisesti kiinnosta aamukiireessä montako vuotta linnaa liikennerikoksesta voisi ehkä teoriassa tulla jos pahin toteutuisi oikeussalissa.
Kieltäähän se tekijänoikeuslainsäädäntö laittoman kopioimisenkin. No joo, käytännössä sitä voi tehdä ihan bisnestäkin laittomalla ohjelmakopiolla ilman, että jää välttämättä koskaan kiinni. Sitäpaitsi suurin osa netin käyttäjistä piratisoi joka tapauksessa jäämättä koskaan kiinni. Omalla koneellani ei taida olla juuri yhtäkään laillista lisenssiä mihinkään ohjelmaan. Enkä hanki kun kerran ilmaiseksi netistä saa mitä haluaa. Taas kerran laki on ristiriidassa todellisuuden ja tuomiokäytännön kanssa.
Aapo lähtee liikkeelle siitä, että tuomiokäytäntö on aina yhtä kuin ankarin mahdollinen rangaistus, joka voitaisiin langettaa kun oikeus katsoo, että raskauttavat asiainhaarat vallitsevat.
Tuomioistuin voi:
-jättää kokonaan tuomitsematta
-langettaa lievemmän tuomion
-langettaa ehdonalaisen tuomion
-langettaa syyllisyyden, mutta jättää rangaistukseen tuomitsematta siltikin
-langettaa maksimituomion josta tuomittu suorittaa puolet ja vapautetaan sitten
Sitten on vielä niinkin, että rikoshan ei mene automaattisesti edes tuomioistuimeen saakka. Syyttäjä harkitsee syyttämisen tarpeellisuuden melkoisen usein siten, että syytteen nostamiseen ei ole tarvetta. Yleisen syytteen alaisuuskaan ei vie automaattisesti raastupaan.
Joo, jostain rikoksesta voi saada maksimissaan vaikka 4 vuotta pyttyä. Silloin oikeudessa on tuomittu raskaimman mukaan, mikä on poikkeuksellista ylipäätään suomalaisessa oikeuskäytännössä. Tällaisessa tapauksessa ceissi menee poikkeuksetta ylempään oikeusasteeseen, joka kumoaa maksimituomion joka tapauksessa suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Se on harva tapaus, jossa maksimituomio jää voimaan.
Aapo ei sitäkään taida tietää, että koko valitusprosessin aikana tuomittu on vapaalla jalalla kunnes tuomiolla on lain voima. Laki kieltää pitämästä ketään vangittuna ilman laillisia perusteita. Keskeneräinen tuomiokäsittely ei ole laillinen syy pitää ketään vankilassa ilman erikseen laissa perusteltua syytä. Valitusprosessikin voi viedä vuosia.
Se kertoo lähinnä Aapon typeryydestä, että se mies tuijottaa yksinomaan lakiin ja vieläpä sen ankarimpaan mahdolliseen tulkintaan ja rangaistusmahdollisuuteen. Oikeusistuin ei tulkitse koskaan lakia ankarimman mukaan.
"voidaan tuomita se joka..." on laissa nimenomaan tuomioistuimelle harkintavaltaa jättävä tekijä. Tai sitten sama on kirjoitettu muotoon "on tuomittava vähintään... , mutta enintään..."
Laissa on myös määritelty milloin on jätettävä rangaistukseen tuomitsematta. Se lukee laissa yleensä muodossa "ei saa rangaistukseen tuomita tai älköön rangaistukseen tuomittako".
Tässä on hyvä esimerkki siitä mitä laissa lukee yksittäisen rikoslain luvun kohdalla:
Rl 3:6§ "jos joku suojellakseen itseään tahi toista taikka omaansa tai toisen omaisuutta aloitetulta tahi kohtapäätä uhkaavalta oikeudettomalta hyökkäykseltä on tehnyt teon, joka vaikka muuten on rangaistava, oli hyökkäyksen torjumiseksi välttämätöntä, älköön häntä tästä hätävarjelusta rangaistukseen tuomittako."
Aapo huomatkoon sen, että Rl.4:4:ssa sanotaan, että "joka vaikka muuten on rangaistava", jonka jälkeen laki puhuu vallinneesta olosuhteesta. Viimeinen lauseen osa kieltää tuomitsemisen ko. tilanteessa kokonaan.
Eli: henkilö a on tehnyt teon, joka on rangaistava.
mutta: olosuhteet ovat olleet tekoon oikeuttavat
jolloin tuomioistuinta sitoo rangaistuskielto, joka on lain mukaan ehdoton jos olosuhde oli kerran tekoon oikeuttava.
Lopputulos: väkivaltaisen, sinänsä tuomittavan teon tenyt henkilö kävelee oikeussalista vapauteen koska teko oli täysin oikeutettu ihan lain voimalla. Rikoslain 4. luvun momenttien mahdollistama maksimituomio ei toteudu.
Aapo lukisi samaa lakia näin:
RL 4:4:n 2 mom. tästä lain kohdasta Aapo tuijottaisi vain tuomioistuimen mahdollisuutta tuomita. Aapo jättäisi kokonaan huomioimatta mitä tuomiosta vapauttavia tekijöitä (nimenomaisesti olosuhdetekijöitä) sama rikoslain luku sisältää.
Ymmärtääkö joku mitä tarkoitan sillä, että Aapo lätkäisee aina vain mahdollisen maksimituomion ruutuun huomioimatta lainkaan mitä laki sanoo samankin lain luvun sisällä eri kohdissa ja momenteissa.
Aapon ajatusmalli tuomioistuinten tuomiokäytännöstä on suunnilleen se, että tuomioistuin toimii ankarimman lain tulkinnan sitomana ja hoitaa yhteiskunnallisen pelotteen virkaa. Aapon ajatusmallin mukainen tuomioistuin olisi kostoinstituutio, eikä tuomioistuin.
Aapon harrastama lain tulkinta on terroria eikä oikeutta.
Ei, lailla ei kuulu pelotella ketään, eikä varsinkaan uhkailla. Uhkailu lailla on moraalitonta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
varastaisi autosi ja kaikki kapineesi. Olisihan se käytännön mukaista vaikka ei olekaan lain mukaista.
Sinun ja Aapon väliset asiat ei kylläkään kuulu tälle palstalle. Mikähän käytäntö tässä mahtaa olla?