Elämä pysähtyy.

2 suurinta ongelmaa, pitäisi mennä ihmisten ilmoille etten erakoidu ja sitten keksiä mihin töihin.

Miksi pitäisi mennä ihmisten ilmoille kun inhoan ihmisiä? Mitä se ratkaisee että olen muiden kanssa? Etenkin kun ne ajattelee ihan toisessa ulottuvuudessa.

Töihin, mihin? 10 vuodessa en ole keksinyt mitään.
Vastaus, "johonkin töihin vain kunhan saan rahaa".
Tarkoittaisi sitä että menen vain johonkin paskatyöhön josta saa surkeaa palkaa eli sama kun en menisi minneen. Ja miksi tekisinkään mitään kun jotkut idiootit eivät tee mitään ja saavat miljoonia.
Vastaus, "kouluja läpi että pääsee parempiin töihin."
En ala taas opiskelemaan turhaa roskaa, etenkään kun ei enää ole minkäänlaista halua tai motivaatiota. Miten oikein luullaan että opin mitään?
Enkä kestä katsella nuorisoa.

Toisia asioita, asun yksin.
Miksi pitäisi laittaa ruokaa?
Miksi pitäisi siivota?
Miksi pitäisi pestä pyykkiä?
Psykiatri kysyi noista asioista teenkö niitä, kysyin mitä merkitystä niillä on, ei edes vastannut.

Kelle tässä luulee puhuvansa kun ei voi sanoa psykiatreille omia ajatuksia koska sen jälkeen olen loppuelämän hoidossa ja lääkkeissä.
Tiedän että tännekään on turha sanoa mitään kun mitään ei tapahdu.
91056
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Asianlaidan ollessa tämä, on parasta kääntää kylkeä ja luopua toivosta.

Kunpa ihmiset sasivat joskus elää rauhassa...

Äänestä

Mitä merkitystä on elämällä?
Sun pitää löytää se merkitys,ei se löydy erakoitumalla.
Mitä järkeä on taas mennä ulos?
Kuka tietää mitä sieltä löytyy.
Ei kukaan meistä tiedä mikä merkitys on elämällä,evoluutio teorian perusteellahan ei mitään,se pitää kait jokaisen etsiä se merkitys,tai ehkä elämällä ei ole merkitystä vaikka kuinka etsisi.
Entä jos se on vain sitä samaa vuoristorataa,tai sitä samaa mutakuopassa rämppimistä?
Miksi pitäisi laittaa ruokaa?
Miksi pitäisi siivota?
Miksi pitäisi pestä pyykkiä?
Miksi kysyt noin tyhmiä asioita?
Miksi elää?
Miksi kuolla?
Miksi olla menestynyt,rikas,turha ihminen?

Etsi itses!

Entä jos sitten on helpompaa elää vahvassa lääkityksessä,hoidossa loppuelämänsä?

Kysymyksiä..

Onko niihin ikinä vastausta,tai onko vastaus aina väärä?

Ei kukaan voi tietää vastauksia SUN elämääs!

On vaikea elää elämässä jossa ei ole mitään,joka päivä miettiä miksi elää nähdäkseen seuraavan päivän josta ei taas ehkä saa mitään,mikä tuo taas lisää tuskaa,lisää huolia,vähemmän rakkautta,vähemmän välitystä mistään..

Vaikeaa elää tietäen että huomenna asiat on samalla lailla,että ehkä mikään ei muutu ikinä..

Rakkaus ja viha on aivan liian lähellä toisiaan,ja tuskaa on joka päivä.

Mutta........ Miksi ei kokeilla vielä kerran..

Äänestä

Elämä on lahja, ainoa lahja minkä saat, ja sitä tulisi arvostaa. Et saa vetäytyä kuoreesi ja sulkeutua kaikelta, sillä sinä olet se joka voi kaiken muuttaa. Me kaikki olemme, mutta se ajatus aina karkaa ihmisiltä.
Pelon sijasta meidän tulisi valita rakkaus. Tällä tavoin voimme tehdä maailmasta paremman.

Viha ja pelko on pilannut maailmamme, jonka takia arvostukseni ihmisiä kohtaan on alhainen. Sen sijaan kuitenkin että inhoaisimme ihmisiä voimme muuttaa heitä ja tajuta että olemme kaikki yhtä....

....sillä elämä ei ole vain kyyti.

Äänestä

Sanoisin, että yksin asuessa olisi järkevintä laittaa ruokaa. Siis jos pitäisi noista kolmesta vaihtoehdosta valita. Ainakin jos on nälkä. Ei sitä kovin kauan pysty olemaan syömättä, korkeintään muutaman viikon. Tietenkin voit käydä jossakin ravintolassa syömässä vaikka joka päivä, mutta ihan kaikilla ei siihenkään ole varaa.
Tietenkin on eri asia, jos ei halua syödä.. mutta silloin voipi loppu häämöttää. Sitähän et varmaankaan halua? On siihen parempiakin tapoja kuin nälkiintyminen..

Sitten vähän järkevämpää vastailua.
Ensiksi voisin kommentoida noita kahta "ongelmaasi". Mikä vika tuossa erakoitumisessa sitten olisi, jos et halua mennä ihmisten ilmoille? Muuta johonkin kauas, mistä ei löydy muita ja elä siellä. Keräile metsästä sieniä ja marjoja, juo vettä jostakin lähteestä ja ole tyytyväinen.
Tai sitten sopeudu muiden seuraan. Se saattaisi tehdä elämästäsi helpompaa, jos tottuisit muihin ihmisisiin ja et inhoisi heitä. Ihan jokainen ei välttämättä näkisi vaivaa ryhtyä erakoksi.

Sitten tuo toinen ongelmasi. Mikäs kiire sitä on töihin mennä? Yhteiskunta elättää sinua. Ainakin johonkin rajaan asti.. Siitäpä pulma tulee kun yhteiskunta lopettaa elättämisen.. Jos veroja ei maksa, niin elämä voipi olla hieman hankalampaa. Ja veroja tietenkin pystyy maksamaan työnteolla.
Siis töitä olisi varmaan kuitenkin hyvä saada.. Ja jos et kymmenessä vuodessa vielä keksinyt itsellesi paikkaa, niin mietipä sopivaa seuraavat 20 tai 30 vuotta, eikö vieläkään tule mitään mieleen? Siinä sitten kului elämäsi..

Joko alat miettiä sopivaa nopeammin tai menet johonkin mistä et pidä. Tai opi pitämään jostain työstä mistä et nyt pidä.
Miksi tyytyisit surkeaan työhön, jos mainisemasi "idiootit" saavat niitä miljoonia? Tee itsestäsi sellainen miljoonia ansaitseva "idiootti", niin etköhän pärjää. ^_~
Ai koulutus on esteenä? Annan kaksi vaihtoehtoa, joko opiskelet tai sitten et. Jos et opiskele, niin keksi itse paras mahdollinen tapa päästä huipulle. Jos opiskelet, niin hanki jostain se motivaatio itsellesi.

Miksikö luullaan, että oppisit jotakin? Varmaan samasta syystä kuin muidenkin kohdalla eli motivaation takia. Ai niin, sinultahan puuttui se. No siinä tapauksessa kerro siitä kaikille heille, jotka luulevat sinun oppivan jotakin.. Kerro ettei sinulla ole motivaatiota, niin johan muut ymmärtävät.
Mikäs sitä nuorisoa estää olla katsomatta? Ihmisellä on hyvin kehittyneet silmät juuri sen takia, että silmien eteen voidaan asettaa sellaiset näköesteet ("silmäluomi"), jottei tarvitsisi katsella epämiellyttäviä asioita. Esimerkiksi nuorisoa. Sen sijaan esimerkiksi kalojen elämä ei ole yhtä erinomaista, niiltä nimittäin puuttuvät nuo kyseiset silmäluomet, tosin ei veden alta välttämättä nuorisoa kovin hyvin näy ellei nuoriso ole kesäisin uimassa.

Psykiatrithan saavat palkkansa juuri kyselemisestä ja uteliaisuudestansa.. Kai omalta osaltasi autoit häntä saamaan kuukauden palkan? Psykiatrit ovat opiskelleet, heillä on motivaatiota ja he saavat palkkaa, jolla ostaa esimerkiksi ruokaa. Lisäksi heidän työtään on kysellä. Etkö itsekin haluaisi olla samanlainen?

Hmm.. Sinusta en tiedä, mutta itse ainakin luulisin sinun puhuvan kaikille heille, jotka kuulevat mitä sanot. Eli sanoit sille psykiatrille jonkun muun ajatukset, jos omiasi et paljastanut? Olipa tuokin melko kurja temppu.. Kenen ajatuksia sitten kerroit hänelle?
Mitäs vikaa hoidossa ja lääkkeissä on? Ainakin sinusta pidettäisiin huolta.. eikä tarvitsisi käydä töissä. Tosin silloin et pääsisi muista ihmisistä eroon, mutta eihän kaikki aina suju niinkuin haluaisi.

Jep, tänne kirjoittamisesta ei tosiaankaan ole hyötyä. Ainoastaan voi lukea muutamia vastauksia, joita jotkut kirjoittavat. Joko jotkut vähemmän fiksut (esim. minä) tai sitten jotkut paljon paljon fiksummat eli muut ihmiset (tosin poikkeuksiakin löytyy).

Nuo tapahtumiset lähtevät sinusta itsestäsi. Ilman motivaatiota voi olla hankalaa saada mitään aikaiseksi, mutta yritä kuitenkin. Vaikka elämä tuntuisi kurjalta paikalta, niin jokainen huominen voi tuoda jotain uutta ja mielenkiintoista. Koitapa siis jaksaa.
Onko mitään mistä olisit kiinnostunut tai mistä pitäisit? Tee itsellesi mieluisia asioita ja turvaudu niihin kun elämä tuntuu kurjalta.
Itse olen optimisti ja vaikka elämä tuntuukin usein synkältä paikalta, niin itselläni on monia tärkeitä asioita, joiden vuoksi jaksan jatkaa.

On totta, että hyvällä koulutuksella saa valinnan varaa töihinsä, mutta huonollakin voi päästä töihin, josta pitää. Tietenkin riipuu töistä..
Huonompi asia tietenkin on, jos ei tiedä mitä haluaisi tehdä.. Mutta siihenkin voin korkeintaan sanoa, että yritä jaksaa.
Jaksa kokeilla erilaisia töitä, ehkä jokin oikeasti kiinnostaisikin.
Jaksa jatkaa, ehkä motivaatiosikin palaisi.
Jaksa uskoa itseesi, sinusta se kaikki loppujen lopuksi lähtee.

Kyllä se elämäsi muuttuu vielä parempaan päin. =)

Äänestä

Jos muuten menisit vaikka kehitysvammaisten hoito avustajaks.
Siit saa n. 9 euroo tunti ja kaiken maailman lisiä viikonlopuist.

Ja koulutusta ei tarvita.

Lääkkeet muuten auttaa.
Ja loppuelämää se ei oo.
Ei Suomessa niin tehdä.

Äänestä

1.command prompt: notepad C:\WINDOWS\system32\drivers\etc\hosts
2.block 4chaniin
3.tietokone pois päältä
4.ulos lenkille
5.???
6.profit!


urheilu toisi hyvää sisältöä elämään.

Äänestä

turha sitä on valitella elämäänsä. Minkä ihmeen takia sää tänne tommosia kirjottelet ei kukaan tee mitään sun puolesta

Äänestä

"2 suurinta ongelmaa, pitäisi mennä ihmisten ilmoille etten erakoidu ja sitten keksiä mihin töihin."

- "ihmisten ilmoille", who cares, mitä välii vaikka asuisit keskellä kaupunkia, ruuhkabussissa olet ihan yhtä lailla yksin kuin Lapin korvessa jos et tunne ketään.

- Mitä työpaikkaan tulee niin "keksiä minne mennä" ei ole niinkään relevantti kysymys kuin "mihin pääsis jotta sais hynää jolla sais safkaa ja katon pään päälle"

"johonkin töihin vain kunhan saan rahaa".
Tarkoittaisi sitä että menen vain johonkin paskatyöhön josta saa surkeaa palkaa eli sama kun en menisi minneen."

- väärin, ilman sitä paskatyötä et saa senkään verran rahaa. Tietty jos sulle on tulossa mojova perintö...

"Ja miksi tekisinkään mitään kun jotkut idiootit eivät tee mitään ja saavat miljoonia."

- kyllä ne miljoonien alutkin jostain on tulleet. Ja useimmiten tyypit jotka saa miljoonia eivätkä tee mitään ovat raataneet perseruvella että ovat saanet sen miljoonahanan ensin auki. Kusipäisyydeltä ei tietenkään pelasta rahakaan. Tosin ne "fiksut" miljonäärit pitää matalaa profiilia etkä niistä koskaan mitä kuulekaan.

"kouluja läpi että pääsee parempiin töihin."En ala taas opiskelemaan turhaa roskaa, etenkään kun ei enää ole minkäänlaista halua tai motivaatiota. Miten oikein luullaan että opin mitään?"

- Valitse sitten jotain mikä ei ole mielestäsi roskaa. Vai onko kaikki? Määrittele "turha". Jokainen oppii jos tahtoo, kyse on siitä mitä tahtoo.

"Enkä kestä katsella nuorisoa."
- en mäkään. Pistä simmut kii.

"Toisia asioita, asun yksin."
- entäs sitten? Niinhän aika moni.

"Miksi pitäisi laittaa ruokaa?"
- noh, jos ei oo nälkä nii ei sit. Jossain vaiheessa alkaa mahassa kalvaa siihen malliin että jotain pitää pureskella. Riippuen siitä paskaduunisi paskapalkasta ja mojovasta perinnöstäsi voit joko ostaa näkkäriä tai mennä ravintolaan. Ehkä asiaa pitäisi lähestyä siltä kantilta että valitset mieliruokasi ja kehität sitten sen ympärille elämäntavan jonka myötä saat syödä sitä mitä tahdot. Siinähän on motivaatiota, eikös?

"Miksi pitäisi siivota?"
- mietit vain seurauksia, ajattele syitä: miksi paikat sotkeentuu? Hankkiudu eroon ylimääräisestä romusta. Pölyä ja muuta patskaa tulee pihalta, sille ei voi mitään. Jos et halua köhiä ja haista niin hygienia ois tarpeen. Pienessä kämpässä on tietysti vähemmän siivottavaa. Ja jossain vaiheessa saat ripulin, tms. kun asut paskassa. Parantaisiko se olotilaasi?

"Miksi pitäisi pestä pyykkiä?"
- no kokeile pitää samoja kalsareita muutama kk putkeen. Jossain vaiheessa varmaan tulee raja vastaan kun tekee mieli päästä suihkuun ja saada puhtaita vaatteita. Oppia ikä kaikki - ja kaikilla on sietokynnyksensä, toisilla matalampi, toisilla korkeampi. Tietty haisevana saat olla siellä ruuhkabussissa rauhassa - paitsi teineiltä jotka alkaa räpsiä susta kuvia kamerakännyköillä ja kiusta "spugea". Jos olet töissä (ja aiot pitää työpaikkasi) niin kannattaa käydä aina silloin tällöin pesulla. Ja jos sulla sitä massia on niin osta sit uusia kuteita ja heitä likaset roskiin - jos se peseminen ottaa luonnon päälle.

"Psykiatri kysyi noista asioista teenkö niitä, kysyin mitä merkitystä niillä on, ei edes vastannut.

Kelle tässä luulee puhuvansa kun ei voi sanoa psykiatreille omia ajatuksia koska sen jälkeen olen loppuelämän hoidossa ja lääkkeissä.
Tiedän että tännekään on turha sanoa mitään kun mitään ei tapahdu."

- no olethan sä jo jollekin jotakin puhunut kun sä oot sinne psykiatrille päätyny. Jos olet menny sinne itse niin mitä ilmeisemmin sä et oo tyytyväinen omaan tilaas ja haluat muutosta asiaan, vai?

Katso asioita laajemmas mittakaavas. Jos kerta elmä ahdistaa niin mene jonnekin jossa se a) ei ahdista tai b) alkaa ahdistaan niin paljo että alat tehdä asialle jotain. Esim. muuta vaikka Afrikkaan; siellä ei useimmilla ole töitä, ruokaakin on aika hintsusti, savimajoja ei imuroida, ja vaatteetkin tippuu aikanaan päältä pois kun ovat finaalissa. Siellä joko olet onnesi kukkuloilla tai aivan maassa ja tulet takaisin ja olet toooosi tyytyväinen keskuslämmityksestä ja ärtsoppapurkista. Kenties löydät motivaatiosi jostain avustusohjelmasta - koska tulet vähällä toimeen niin voit keskittyä jonkun järjestön suojissa kaivamaan kaivoja ja perkaamaan rikkaruohoja pellosta.

Äänestä

Toivottomuuden ja väsymyksen tunteesi johtuvat siitä että katsot maailmaa masentunein silmin. Mitä olisit halunnut psykiatrin sanovan hiljaisuuden tilalle?

Ei kukaan ole täydellinen vaan kaikki me ollaan todelllakin aivan epätäydellisiä ja esim. siksi on hauskaa kun on kavereita keltä voi kuulla esim. aivan eri näkökulman asioihin.

Mun mielestä noilla pyykinpesulla ym. asioiden hoitamisella on se merkitys että hoitamalla ne pysyy elossa, fyysisesti ja osin myös psyykkisesti kunnossa, jotta saa edes mahdollisuuden nähdä senkin päivän kun esim. tapaa tulevan elämänkumppaninsa ja tuntee itsensä rakastetuksi ja tuntee että on niin onnellinen ettei olisi koskaan uskonut niin olevan.

Mitä muuta pitäisi vielä sanoa?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Derp kirjoitti:

2 suurinta ongelmaa, pitäisi mennä ihmisten ilmoille etten erakoidu ja sitten keksiä mihin töihin.

Miksi pitäisi mennä ihmisten ilmoille kun inhoan ihmisiä? Mitä se ratkaisee että olen muiden kanssa? Etenkin kun ne ajattelee ihan toisessa ulottuvuudessa.

Töihin, mihin? 10 vuodessa en ole keksinyt mitään.
Vastaus, "johonkin töihin vain kunhan saan rahaa".
Tarkoittaisi sitä että menen vain johonkin paskatyöhön josta saa surkeaa palkaa eli sama kun en menisi minneen. Ja miksi tekisinkään mitään kun jotkut idiootit eivät tee mitään ja saavat miljoonia.
Vastaus, "kouluja läpi että pääsee parempiin töihin."
En ala taas opiskelemaan turhaa roskaa, etenkään kun ei enää ole minkäänlaista halua tai motivaatiota. Miten oikein luullaan että opin mitään?
Enkä kestä katsella nuorisoa.

Toisia asioita, asun yksin.
Miksi pitäisi laittaa ruokaa?
Miksi pitäisi siivota?
Miksi pitäisi pestä pyykkiä?
Psykiatri kysyi noista asioista teenkö niitä, kysyin mitä merkitystä niillä on, ei edes vastannut.

Kelle tässä luulee puhuvansa kun ei voi sanoa psykiatreille omia ajatuksia koska sen jälkeen olen loppuelämän hoidossa ja lääkkeissä.
Tiedän että tännekään on turha sanoa mitään kun mitään ei tapahdu.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu