hänen äänensä...
valtava värinä
sisälläni
taas itken
mutta onnesta
ja kiitollisuudesta
että saan vielä
tuntea
kaikki nämä tunteet
kokea värinät
antaa hänelle
itseni
ja minä riitän
tällaisena
rikkinäisenä
valtava värinä
sisälläni
taas itken
mutta onnesta
ja kiitollisuudesta
että saan vielä
tuntea
kaikki nämä tunteet
kokea värinät
antaa hänelle
itseni
ja minä riitän
tällaisena
rikkinäisenä
Vastaukset 17
Vanhimmat
sehän se just onkin
se ydin, että riittää
toiselle semmoisena kuin on,
yhdessä eheytyen~~
sä oot sit se täydellinen hänelle
ja hän sinulle,
loistavaa,
kiitos yörunostas Pups
tigrun yöhaleja~~
*hymyilee*
sydämellinen kiitos
ja lämmin halaus
...oikealle ja ainoalle rakkaudelle
kelpaa rikkinäisenäkin ja äkkiä
se sydämesi saviruukku on eheytynyt
ihmeellisestä rakkaudesta.
erikoinen on otsikko runossasi
ja pähkäilin sitä vähän
mutta sitten ajattelin ketjua;
ääni-tunne-mielihyvä-rakkaus
ja hei sehän tuntuu hyvältä,tuo ääni.
ompa hyvä ja lämpöinen kaunis runo!!!
hip hurraa hyvä upea pups!!!
Kieltämättä otsikko ei nyt vastaa sisältöä juurikaan...
Mutta se kertoo minulle sen, mikä sai nuo ajatukset liikkeelle ja minusta se riittää.
Sinun ajatteluketjusi on siis tavallaan täydellinen:-))
Saviruukusta tuli mieleen, että joskus olen kuullut hengellisen laulun aiheesta Viktor Klimenkon laulamana. Etsiskelin sitä aikani, mutta en löytänyt. Tyydymme siis Hallikaiseen...
Haluan jakaa kanssasi tämän laulun sanojen ajatuksia. Tiedän/luulen, että sinäkin tarvitset jonkun keräämään kanssasi sirpaleita...Ja toivon, että jonain päivänä hän saapuu.
Kiitos sanoistasi.
http://www.youtube.com/watch?v=StYg3nwogJk&feature=related
kuinka monta kertaa
olen tuntenut itseni
rikkinäiseksi
kuinka monta kertaa
hänen äänensä ehjäksi
minut tehnyt on
onnea on lukea
aamusella tunteista
kiitos pups
sinun palautteesi...
hienohienohieno!
Kiitos sanoistasi!
Mä olen huomannut vasta iäkkäämpänä, että ei lapsia haittaa ollenkaan vaikka nukke vähän repsottaa siltä ja täältä. Musta se on hyvin lohdullista.
Pupsille aamukahvia
(viereisessä taloyhtiössä alkoi putkiremontti...AAAK) :)
ja tekee huomioita...
minusta on merkillistä, että vaikka itse hyväksyy toisen ihmisen puutteellisuuden ja rikkonaisuuden, ei aina hyväksy niitä itsessään eikä saata ainakaan uskoa, että joku hyväksyisi niitä minussa...
Kaffetta?? Voi kiitos...
Niin ja kiitos hienosta palautteesta.
Ja putkirempat...ne kestää.....pitkään.....:-))
kun rakastaa,
riittää toiselle ihmiselle juuri omana itsenään.
Vaikka rikkinäisenäkin, mutta kelpaa aina.
Herkän kaunis runo tämä on pehmiä.
sepä se niin ihmeellistä onkin :-)
Pups ihmettelee pehmiyttään...ja kiittäääää!
Elämän arki ja pyhä
hyvinä kuin pahoina
päivinä
rikkinäisenä
ja ommeltuna taas
hetkeksi kokoon
ottamaan seuraavat
haasteet vastaan.
Ääni voi joskus olla
hyvinkin tärkeä
-väline-kumppania
valitessa... jokaisella
eri sointivärinsä...
kemiaa.
nimenomaan; ommeltuna, liimattuna, teipattuna, ihan miten vaan kokoon saatettuna...
Mutta ei siitä tule koskaan entisenlaista "ehjää".... Jäljet jäävät, arvet.
Mutta jokainen haava, jokainen arpi opettaa jotain.
Ja sitä paitsi, usein "korjattu" voi olla alkuperäistä vahvempi.
Mitäs minä nyt tällaisia...
Vain sanoistasi kiittää piti!
Ompeleiden jäljet voivat olla
hyvin moninaiset,kuten asian
ilmaisit...aivan asiaa
kirjoitit ja oikeutetusti.
Kiitetään vaan tässä
toisiamme.
Olen kyllä aiemminkin pitänyt runostasi, eri nimimerkillä kyllä. Mutta tämä - kumma juttu, kuinka naisen ja mehen kokemukset, tuntemukset, voivat joskus olla yhtäläisiä.
Itse olen joskus kirjoittanut runon "Rikkinäinen", silloin vielä nimimerkillä tem. Se ei kylläkään koskenut rakkausasioita.
Oma asiansa on vielä tuntea tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Se on kuin ihme.
Voi olla, että jos oikein syvälle kaivaudutaan ihmisten tunnemaailmaan, sieltä löytyy hyvinkin paljon samoja tai samanlaisia tuntemuksia huolimatta siitä onko kyseessä mies vai nainen.
En tiedä, mutta luulen, että voisi olla noin.
Kiitos sinulle palautteestasi!
...kiintymys ja tunne on runossasi...
Äärimmäisen vaiketa kuvata vahvaa verrattuna herkkään ja särkyneeseen. Sinä onnistuit hienosti. Oli vaikeuksia löytää oikeita sanoja kuvaamaan runosi aiheuttamia hyviä tuntemuksia. Minä pidin runostasi.
Sinun sanasi aiheuttavat hyviä tuntemuksia. Kiitos niistä. Olen iloinen, jos onnistuin välittämään noinkin paljon itsestäni tällä runolla. Kiitos.