Sellasina aikoina kun on tuntunu todella pahalta. Esim. koulukiusattuna ollessa ja rakkausasioissa pettyneenä olen ajatellu, että oon vaan sellanen kelvoton, geneettisesti virheellinen, säälittävä kitumaan jätetty elukka, jota voi kohdella miten vaan ja ettei kärsimyksellä oo mitään rajaa, koskaan oikeasti ollukaan. Nykyään olen ruvennu huomaamaan, että mukavia ja hyväntahtosiakin ihmisiä on, eikä kaikki oo pelkkää raakuutta. Neuvonkin teitä kiusattuja ja rakkaudessa pettyneitä olemaan sellasessa seurassa, jossa teitä arvostetaan sellasina ku ootte, koska silloin se kärsimys alkaa menettää merkitystään ja sen otteesta todella haluaa luopua.
Mietteitä
.s.
8666
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jokainen meistä tarvitsee hyväksyntää ja arvostusta joten kannattaa hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, joilta saa hyväksyntää.
Kelpaamattomaksi julistaminen on kova kohtalo ja sellaisten julistajien seurasta kannattaa hakeutua pois mahdollisimman pian.
loukkauksille ja elämä on liian lyhyt semmosten kanssa taistelemiseen.
Koulukiusaamisessa ei käsittääkseni ole kyse mistään riitelystä vaan toisen ihmisen alistamisesta ja mitätöimisestä eli se on ihan eri juttu kuin tavanomainen kahden tasa-arvoisen ihmisen välinen riitely jossa voi sitten loukata ja joutua vastaanottamaan loukkauksia mutta suhde ei siihen kaadu.
Sellainen suhde, joka päättyy ensimmäiseen riitaan, ei ollut mikään oikea suhde kuitenkaan.
Koulu- ja työpaikkakiusaaminen on ihan toisenlaista julmuutta, koska uhri ei voi paeta olosuhteita, on pakko kestää! Minusta se on kauheaa.
voi kyllä loukata ja mitätöidä oli sitten suhteessa tai ei. Toinen voi tietysti loukkaantua paljon helpommalla kuin joku toinen samasta asiasta. Se on vähän miltä kantilta sitä katsoo. Monimutkasta.
Miten muistelen, että joku oli tehnyt väitöskirjan lasten keskinäisistä loukkauksista. Lopputulos taisi olla, että loukkauksen vakavuus riippuu siitä kuka se sanoja on, eli oliko kyseessä oma kaveri vai vieras. Vaikka samasta loukkauksesta olisi kyse. Ovatkohan aikuiset tuossa asiassa yhtään toisenlaisia? Naiset ja miehet loukkaantuvat myös eri asioista, sen olen huomannut.
on ainakin paljon hankalampi selvittää. Olis mielenkiintosta lukea jostain lisää tuosta tutkimuksesta.
En ole lukenut sitä tutkimusta. Se on väitöskirja, joten ei siitä tavallinen ihminen mitään ymmärrä. Saako täällä sanoa nimiä?
On totta, että vieraiden kesken on hankalampi selvittää loukkauksia. Ehkä useimmat asiat kannattaa kuitenkin unohtaa, jos nyt ei mitään hirmuisen traagista ole sanonut.
se elämä tuo, hienoa että kaikesta huolimatta uskot parempaan ja uskot ihmisiin. Sulla on siis avain onnellisuuteen. Et ole luotu kärsimään, heitä painava tuskan viitta hartioilta ja hengitä syvään. Eikö olekin helpompaa?
Mukavia talvisia päiviä toivotan!