"Itsenäinen Suomi?
Virallinen Suomi juhlii itsenäisyyspäivää 6.12., vaikka ylin lainsäädäntövalta
on monin osin siirretty Suomesta Euroopan unionille. On siis ajankohtaista
kysyä, onko EU-Suomi itsenäinen vaiko ei.
Valtiollisen itsenäisyyden määritelmä on yleensä sisältänyt ainakin seuraavat
elementit: Itsenäisellä valtiolla on muista valtioista riippumaton
lainsäädäntövalta ja siihen perustuva itsenäinen tuomioistuinlaitos sekä oma
ulkopolitiikka. Tämän määritelmän mukaan EU:hun liitetty Suomi ei ole
itsenäinen valtio. EU:n lainsäädäntö on Suomen lakien yläpuolella, EU:n
tuomioistuimen päätökset sitovat myös Suomea ja Suomi on sitoutunut EU:n
ulkopolitiikkaan.
On esitetty käsitys, että itsenäisyyden merkitys on muuttunut. Jokaisella on
toki oikeus omaan tulkintaan käsitteiden – kuten itsenäisyyden – sisällöstä.
Valtiolliselle olemassa ololle ja yhteiskunnan kehitykselle perustavista
käsitteistä – kuten itsenäisyys ja demokratia - olisi kuitenkin löydettävä
jonkinlainen yhteisymmärrys. Muuten yhteiskunta hapuilee pimeässä.
Kysymys Suomen itsenäisyydestä on arka asia ainakin Suomen poliittiselle
eliitille. Se on vastuussa siitä, että EU-jäsenyys on toteutettu, vaikka
perustuslakimme mukaan Suomi on itsenäinen ja ylin valta Suomessa kuuluu Suomen
kansalle. Jotain asian arkuudesta kertoo se, että itsenäisyys-käsitteen sisältöä
ei Suomen valtiojohdon taholta ole viime vuosina juuri käsitelty. Mediassa
linnan kutsuilla käytettävistä alusvaatteista kirjoitetaan suurin otsikoin jo
ennen juhlia, mutta itsenäisyys-käsitteestä ei käydä avointa julkista
keskustelua. Siinä eräs ajan kuva.
Joskus Suomen sanotaan olevan itsenäinen, koska ellei se ole, myös Ranska ja
Saksa ja muut EU-maat ovat menettäneet itsenäisyytensä. Näin todella onkin
tapahtunut, mutta Suomi ja muut pienet EU-maat ovat aivan eri asemassa kuin
suuret EU:n jäsenet. Ranska, Saksa ja Britannia ovat itsenäisyydestään
luopumisen vastineeksi saaneet määräysvaltaa EU:ssa. Pienet jäsenmaat ovat
saaneet prosentin suuruusluokkaa olevan osuuden EU:n päätösvallasta. Kuten on
nähty, Suomen päätösvallalla EU:ssa ei ole käytännön merkitystä.
Suomalaiset eivät ole tottuneet päättämään omista asioistaan, arvioi taannoin
sveitsiläinen kommentaattori. Valitettavasti hän oli oikeassa. Alamaisuuden
perinne ja avoimen julkisen keskustelun puute ovat mahdollistaneet sen, että
Suomen itsenäisyys on menetetty ja sen, että monet suomalaiset eivät ole
menetystä vieläkään huomanneet.
Jotkut ehkä yhtyvät tunnetun suomalaisvaikuttajan määritelmään, että ”tämän
päivän itsenäisyys on kasvavaa riippuvuutta muista”. Luultavasti vain harvat
kuitenkin. Jos em. otetaan tosissaan, itsenäisyyden huippu on saavutettu, kun
mistään ei voida itse päättää.
Tulevaisuuden kannalta on lupaavaa, että suomalaisten suuri enemmistö haluaa,
että tärkeimmistä asioista päätetään Suomessa. Se tosiasia, että tämän suuren
enemmistön ääni ei tässä asiassa näy eikä kuulu julkisuudessa, kertoo
demokratian alennustilasta Suomessa.
On luultavaa, että Suomen jäsenyys EU:ssa tulee olemaan kohtuullisen lyhyt
välivaihe maamme historiassa. Oman itsenäisen päätösvallan merkitys pienelle
maalle kirkastuu, ellei ennemmin, niin viimeistään kriisien kautta.
Yhteiskuntakehityksessä on kyse ennen muuta siitä, keiden ehdoilla päätöksiä
tehdään. Yhtiövallan ehdoilla tehtävä päätöksenteko on osoittautunut
kestämättömäksi. Siitä ovat osoituksena sekä maailmanlaajuinen talouskriisi,
että monet meneillään olevat ympäristökriisit.
Pahenevien kansainvälisten ongelmien kestävä ratkaiseminen edellyttää sitä, että
päätöksiä tehdään ihmisen ja ympäristön ehdoilla. Tähän tarvitaan aitoa
demokratiaa ja demokratioiden yhteistyötä – ei enää yhtiövallan ja sen
käsikassaroiden, kuten EU:n sanelua.
Kansanvalta, demokratia vaatii puitteet toteutuakseen. Ne puitteet ovat
valtiollisessa itsenäisyydessä.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja"
lähde:
Antti Pesonen tiedoite 4.12.2008
Virallinen Suomi juhlii itsenäisyyspäivää 6.12., vaikka ylin lainsäädäntövalta
on monin osin siirretty Suomesta Euroopan unionille. On siis ajankohtaista
kysyä, onko EU-Suomi itsenäinen vaiko ei.
Valtiollisen itsenäisyyden määritelmä on yleensä sisältänyt ainakin seuraavat
elementit: Itsenäisellä valtiolla on muista valtioista riippumaton
lainsäädäntövalta ja siihen perustuva itsenäinen tuomioistuinlaitos sekä oma
ulkopolitiikka. Tämän määritelmän mukaan EU:hun liitetty Suomi ei ole
itsenäinen valtio. EU:n lainsäädäntö on Suomen lakien yläpuolella, EU:n
tuomioistuimen päätökset sitovat myös Suomea ja Suomi on sitoutunut EU:n
ulkopolitiikkaan.
On esitetty käsitys, että itsenäisyyden merkitys on muuttunut. Jokaisella on
toki oikeus omaan tulkintaan käsitteiden – kuten itsenäisyyden – sisällöstä.
Valtiolliselle olemassa ololle ja yhteiskunnan kehitykselle perustavista
käsitteistä – kuten itsenäisyys ja demokratia - olisi kuitenkin löydettävä
jonkinlainen yhteisymmärrys. Muuten yhteiskunta hapuilee pimeässä.
Kysymys Suomen itsenäisyydestä on arka asia ainakin Suomen poliittiselle
eliitille. Se on vastuussa siitä, että EU-jäsenyys on toteutettu, vaikka
perustuslakimme mukaan Suomi on itsenäinen ja ylin valta Suomessa kuuluu Suomen
kansalle. Jotain asian arkuudesta kertoo se, että itsenäisyys-käsitteen sisältöä
ei Suomen valtiojohdon taholta ole viime vuosina juuri käsitelty. Mediassa
linnan kutsuilla käytettävistä alusvaatteista kirjoitetaan suurin otsikoin jo
ennen juhlia, mutta itsenäisyys-käsitteestä ei käydä avointa julkista
keskustelua. Siinä eräs ajan kuva.
Joskus Suomen sanotaan olevan itsenäinen, koska ellei se ole, myös Ranska ja
Saksa ja muut EU-maat ovat menettäneet itsenäisyytensä. Näin todella onkin
tapahtunut, mutta Suomi ja muut pienet EU-maat ovat aivan eri asemassa kuin
suuret EU:n jäsenet. Ranska, Saksa ja Britannia ovat itsenäisyydestään
luopumisen vastineeksi saaneet määräysvaltaa EU:ssa. Pienet jäsenmaat ovat
saaneet prosentin suuruusluokkaa olevan osuuden EU:n päätösvallasta. Kuten on
nähty, Suomen päätösvallalla EU:ssa ei ole käytännön merkitystä.
Suomalaiset eivät ole tottuneet päättämään omista asioistaan, arvioi taannoin
sveitsiläinen kommentaattori. Valitettavasti hän oli oikeassa. Alamaisuuden
perinne ja avoimen julkisen keskustelun puute ovat mahdollistaneet sen, että
Suomen itsenäisyys on menetetty ja sen, että monet suomalaiset eivät ole
menetystä vieläkään huomanneet.
Jotkut ehkä yhtyvät tunnetun suomalaisvaikuttajan määritelmään, että ”tämän
päivän itsenäisyys on kasvavaa riippuvuutta muista”. Luultavasti vain harvat
kuitenkin. Jos em. otetaan tosissaan, itsenäisyyden huippu on saavutettu, kun
mistään ei voida itse päättää.
Tulevaisuuden kannalta on lupaavaa, että suomalaisten suuri enemmistö haluaa,
että tärkeimmistä asioista päätetään Suomessa. Se tosiasia, että tämän suuren
enemmistön ääni ei tässä asiassa näy eikä kuulu julkisuudessa, kertoo
demokratian alennustilasta Suomessa.
On luultavaa, että Suomen jäsenyys EU:ssa tulee olemaan kohtuullisen lyhyt
välivaihe maamme historiassa. Oman itsenäisen päätösvallan merkitys pienelle
maalle kirkastuu, ellei ennemmin, niin viimeistään kriisien kautta.
Yhteiskuntakehityksessä on kyse ennen muuta siitä, keiden ehdoilla päätöksiä
tehdään. Yhtiövallan ehdoilla tehtävä päätöksenteko on osoittautunut
kestämättömäksi. Siitä ovat osoituksena sekä maailmanlaajuinen talouskriisi,
että monet meneillään olevat ympäristökriisit.
Pahenevien kansainvälisten ongelmien kestävä ratkaiseminen edellyttää sitä, että
päätöksiä tehdään ihmisen ja ympäristön ehdoilla. Tähän tarvitaan aitoa
demokratiaa ja demokratioiden yhteistyötä – ei enää yhtiövallan ja sen
käsikassaroiden, kuten EU:n sanelua.
Kansanvalta, demokratia vaatii puitteet toteutuakseen. Ne puitteet ovat
valtiollisessa itsenäisyydessä.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja"
lähde:
Antti Pesonen tiedoite 4.12.2008
Vastaukset 2
Vanhimmat
suomea itsenäisenä maana,jonka itsenäisyyden aikanaan takasivat sotiemme veteraanit.Se että suomen valtio ei kohtele veteraaneja kuin pitäisi,on häpeä,joka pitäisi korjata pikimmiten.Heitä ei ole enää paljon jäljellä.Suomen oleminen mukana EU:ssa on taas toinen juttu.Emme voi eristäytyä ja kuvitella että pärjäämme yksin.Se on vanhanaikaista ajattelua.On totta että joissain asioissa olemme saaneet pettyä,mutta pitkässä juoksussa jäsenyys on oikea ratkaisu.
Tuli vain mieleen ne Kiitos paidat.
Niihin vain tänäpäivänä saisi todellakin listä hieman tekstiä:
Kiitos 1939-1945... Anteeksi 1995-2008.