Sanaton kaipaus huokaa
loskaisilla poluilla
tummien teiden
laitamilla
hiipuvan päivän kajossa
kohden illan synkeää
taivasta kohden,alla
huojuvien kuiskivien
puiden joita tuuli soittaa
väräjää tuulenkannel
helkähtää luonnon
sointuja
- mielikuviin -
häipyen hiljalleen
unhojen kirjoon
matkaajan sivustoihin
pimeyden ruhtinas
olkapäillään
punoo omaa seittiään
historian lehdilleen
saapuen askeltajan
ajantajuun:
- mielenmaisemaan -
matkalla pimeydestä
pilkottavaan kajoon.
Mutta missä koti
ja niin väsynyt
eksynyt taivaltaja
kohtaa yön kutsun...
- mutta missä koti ?
loskaisilla poluilla
tummien teiden
laitamilla
hiipuvan päivän kajossa
kohden illan synkeää
taivasta kohden,alla
huojuvien kuiskivien
puiden joita tuuli soittaa
väräjää tuulenkannel
helkähtää luonnon
sointuja
- mielikuviin -
häipyen hiljalleen
unhojen kirjoon
matkaajan sivustoihin
pimeyden ruhtinas
olkapäillään
punoo omaa seittiään
historian lehdilleen
saapuen askeltajan
ajantajuun:
- mielenmaisemaan -
matkalla pimeydestä
pilkottavaan kajoon.
Mutta missä koti
ja niin väsynyt
eksynyt taivaltaja
kohtaa yön kutsun...
- mutta missä koti ?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Home is where you heart is..koti on siellä missä sydän..
Oikeassa olet-siellä missä
viihtyy ja on hyvä olla.
runostasi ja sen puhtaasta tyylistä. Siinä on myös syvällistä pohdintaa. Tänne on alkanut nyt virrata yhä parempia runoja. kerppuli
Kommentoit puhtaasta tyylistäni,vaikka
tuota jo ehdin eilen pohtia,ettei nyt
mennyt ihan nappiin,vaikka työstin sitä.
Hyvä,ettei aivan harakoille
mennyt lämmitysaineiksi.
Hyvä myös,että runoihin olet
täällä perehtynyt...pitääpä
katsoa Galleriaasi,että mitä
sieltä löytyy Sinusta.
Kiitos Sinulle kommentistasi.
..sydänkin, ainakin mulla on näin : )
Olipas synkeän haikea tämä runosi. Kuitenkin kovin taitavasti kirjoitettu.
Kiitos tästä lukuhetkestä, niinkuin niistä muistakin, joita olen hyvien runojesi ääressä viettänyt : )
Ei ole ihmeitten aika ohitse,kun
tumman puhuvaan tekstiin näin
kauniisti kommentoit... älä ole
vain vieraskorea - huumoria.
Tuo oli eilen vain Pakko kirjoittaa,
sillä edellisessä piti olla vähän
tätä synkeää enemmän...jäi jotenkin
vaivaamaan ja siitä tämä.
Aivan tyytyväinen en ole,johtunee
puutteellisesta taidostani ja ehkä
myös nk.pakon työstämisestä...
vai olenko taas liian ankara
itseäni kohtaan,vaikka eräs taito
sekin on,että osaa arvioida omia
tekeleitään.
Sanasi lämmittävät minua kuin omien
runojesi sisäinen lämpö...Kiitos.
melankolisen runon rakennellut, riipaisee aivan sydänalasta tässä omassa keijukodissa istuvaa. Tässä ilmanalassa lämpimällä kodilla on uskomattoman suuri merkitys. Toivottavasti tällä ikäväntäyteisellä runolla ei ole totuuspohjaa... *värisyttää siipiään*
Juu - ja aivan pakon tarkoituksella,
jos vielä sitä synkistäisin ja
leikkisin olotilani kanssa lisää
- ettei tulisi vaan tavaksi.
Kyllä kaikinpuolin lämmin ja
turvallinen koti on koko tai
lähes - elämä - kaikilla
sitä ei ole nykypäivänäkään.
Tiedoksi - ei ole totuuspohjaa,sillä
ihan onnellinen olo,toisinaan pitää
muistuttaa omia pohjasakkaa hämmentäen
ehkä joskus on mukana pieni osa elämää.
Anna siipiesi levätä rauhassa
suojan kätköissä.
Kiitos kommentistasi ja oli
kiva näin taas tavata.
Aaamutähti kuiskaa sulle hiljaa:
Kotisi on siellä missä on sinun sydämesi
Tuulikannel soi: Elämä ohoi, tässä meillä
oiva matkalainen pian päänsä kallistaa
paikkaan, jossa auringon noustessa selvästi
hahmottuu: tie kotiin.
Kiitos kauniista runostasi, surullisen haikeasta.
Luenpa tämän,ennenkuin annan hampaille
lääkettä jomotukseen,joka sijaitsee
aivosynapsien risteytyskohdassa.
Sydän kuin mielikin on siellä
missä kulkija saa levon ja elää.
Surullinen haikeus ehkä odattanee
sitä - junttausiskua - kohdalleen.
Kahville junttaamaan
poltetta päivään
- Kiitos kommentistasi.
...näin hienoa runollista aikaansaannosta...
Toivon antaneeni omalla runollani kipinän sinulle kirjoittaa kotiin liittyvän runon? Niin tai näin, ylität lopputuloksella tämän lukijan arvoasteikolla hyvän. Itseasiassa ollaan melko lähellä erinomaista. Onnittelut!
Mitä,oliko niinkin hyvä runoni,
jonka kanssa painin.
Luin tuossa päivällä itsekin
sen,eikä se hassumpi tainnut
ollakkaan.
Yritän välttää kyllä,etten vain
astu toisten varpaille.
Jos huomaan toisen samantapaisesta
kirjoittavan,niin teen omastani
sitten toisen oloisen.
Tämä oma oli kyllä jo pyörinyt
mielessäni jonkin aikaa.
Mutta kukapa tietää jos tuo
Sinun aiheesi oli taustalla,
joskin ei kyllä tehdessäni
omaani.
Kiitän kommentistasi nöyrästi
ja Toivotan hyviä pyhän hetkiä.
koti on siellä missä viihtyy
koti on siellä missä palaset kohdalleen kiinnittyy
ensin täytyy löytää
eripaikkoihin taivaltaa
kun paikka on oikea sen oivaltaa
Hyvin kerroit,juuri noin
se menee,johon voi
pultit itsessään kiinnittää.
Kodin arvo on mittaamaton
jos on sujut itsensä ja
maailmansa kanssa,sillä
kaikilla ei ole sitä rauhaa.
Kaikkea hyvää Sinulle
ja Kiitos.
on jo sanonut, siellä on koti missä sydämellä
on hyvä olla.
Tässä runossasi vaeltaa taas yksinäisyys, niin
kuin oli jossain aiemmassasikin tässä lähiaikoi-
na. Illassa vaeltava ihminen, joka etsii
paikkaansa - koskettavaa luettavaa. Mutta toivot-
tavasti kuitenkaan mieli ei ole niin surullinen
kuin runosi antaa ymmärtää.
Tuo on aika tärkeä pointti
täällä palstalla...
kun kirjoittaa ja kommentoi,
josta olen jo aiemminkin
sanonut.
Kun ei tiedä kirjoittajan
tarkoitusperiä ja ei saisi
ns.udella vaan ottaa
- runon runona.
Mutta ihan noin se ei kuitenkaan
täällä mene ja ymmärrän että se
tuottaa toisinaan vaikeutta
kommentoimiseenkin,ellei edes
pikkuisen tiedä.
Tämä piti tehdä "väkipakolla"ja
muutenkin haluan katsoa myös
runoissa sitä nurjaakin puolta.
Älä huoli ei perustu omakohtaiseen
elämääni millään muotoa.
Kiitos kommentistasi,oli kiva
lukea ja palautteellasi on
myös minulle merkitystä ja
pidän tietystä suoruudestasi,
sillä siinä on ryhdikkyyttä.
Hyviä pyhäpäiviä Sinulle
pikku pakkasen kera.
väsynyt, eksynyt vaeltaja kaipaa kotiin...
..etsii paikkaa,
maisemaa,
tunnetta,
jossa on suoja ja turva,
silloinkin,
kun elämä kolhii
ja kaikkiahan se kolhii
joskus
joka ottaa syliinsä,
kun haavoitumme
ja kaikkihan me haavoitumme
joskus
Ai että on hienoja ajatuksia ja kielikuvia runossasi!
Sinä hyvä lukijani löysit sen
sisällön joka oli tarkoitukseni
ja siksi tälläiseksi sen loin.
Astu mielihyvin tähän päivään
ja - Kiitos Sinulle.
täällä sitä
vaelletaan
kohti valoa,
kotia,
niin koskettavaa,
koskettavaa,
kuinka sä voit
rakas ystävä?
Kupliva Tigru tajoaa teetä
ja sympatiaa** :))
Huomenta tiikerin pesälle.
Koskettava on sanojesi
kulta,jonka suljen
sydämeeni.
Olemme kuin kaksi
lumihiutaletta
tuulissa.
Kiitos - ja päivääsi
hellä kosketus.