Itsenäisyyspäivän aaton tarina nyk. perhelainsäädännön puutteesta
Itse asiassa tämä tarina liittyy pari kysymystä alla olevaan "Voiko Mala fide mielessä tehtyyn manipulaatioon puuttua"..juridisin keinoin
Original kysymys löytyy sieltä,mutta täsäs se on kysytty nyt uudelleen ja peittelemättä..näin mahd. kysymys lienee itse asiassa uusi
I
Virheenkorjaus: Asiapaperi kuului minulle. Siinä on saajana mm vain ja ainoastaan minun nimeni.
II
Selvennän vielä muitakin asioita ...toiveena (alla liki koko keissi).
se, että joku vielä haluaisi/tai vaikka vain jaksaisi
antaa vielä kommentin,..ehkä näin oma asema hieman selkeytyisi.
To repeat: .toivottavasti siis joku silmäilisi läpi ja antaisi asiallisia vinkkejä
- juridisesta näkökumasta katsoen
- tai jos haluaa antaa hallinnollisen tipsin kuinka asiasta pääsee suhteita valvontaviranomiseen vaarantamatta eteenpäin..
.-.tai jos haluaa muutoin kommentoida/moralisoida
(Huom yritä hyppiä painovirhepaholaiset ohi..tekstinkorjaus ja uudellenajattelu..itse suosin first writing-priinsiippiä aitouden saäilyttämiseksi...uskokko?:))
-----------------------------
Käytännössä olen (toki sinällään varmastikin
sen perustelamattomammasta syystä) säilyttänyt
joitakin dokumentteja ja tavaroitani "läheisen" luona ("läheinen" tässä=vanhempani).
Kyseinen asiakirja oli nurinpäin pöydällä jossa minulla on ollut papereita ja myös muuta pientavaraa. (Tällä kertaa tavaraa oli myös tavanomaista enemmän ja tieto oli "läheisilläni" että kohta saavun uudelleen jokatapuaksessa noutamaan ja järjestämään tavaroitani.
Täysin faktoina tilanteen kuvaamiseksi...
(Toki hölmönä,mutta eräänlaisena psykolgisena kauppana oman näkökulmani mukaan..olen nimittäin havainnut että tietty yhteispeli "läheisteni" kanssa on mm. helpottanut itseäni saamaan käyttööni tälläistä "varastotilaa"..nyt sitten asian toki muutinkin)...Olen antanut joitakin asiapareita aiemmin läheisteni postitettavaksi
.Tällä asialla on kuitenkin pitkä perinne ja silloin seon aina tapahtunut niin että vien ko. dokumentit ja olen jättänyt ne postitettavaksi.
Lisäksi tietyllä tavalla "läheiseni" "varastotilaa" myöntäessään ovat oman tulkintani mukaan halunneet olla tietoisia asiaoistani, mm. tästä syystä
(toki tälläisessä hieman kompleksisessa tilanteessa)olen antanut heidän olla tietoisia
asioistani ja postin vastaanottaja on tarkastanut
vielä saamansa asiakirjat ja kysynyt mm. mitä ne ovat ennen kuin on ne postittanut.
Lisäksi ehkä voisi mainita että itselläni ja vastaanottajalla on kuitenkin kohtuullisen riittävä älykkyys ja tarkka huomiokyky ja molemmat toimineet kuitenkin monipuolisesti
mm. toimistotöissä.
Asiaa voi täydentää lisäksi toki vain psykologisella johdattelulla
ja toki tämä on ihan naivismia, mutta molemmilla on kuitenkin melko runsas ymmärrys esim. tarkkuutta vaativista asioista esim. kumpainesellekin on tuttuja esim. sotilaskäsitteet ”marssijärjestys” ja ”radiohiljaisuus”
... moni yhteinen asia iäs-poika akselilla on uuden sukupolven edustajana liittynyt uskomattomankin naiviin ja idealistiseen käsitykseen ..sanotaan nyt näin ip-päivän aattona että suomen II maailmansodan sotahistoriaan ja siitä keskusteluihin(tetytsi ymmärrän etä tämä’ nyt on liiallista paskaa sinäsnä asiayhteyden osalta mutta esim. myöhemmällä iällä armeijan käytyäni valitessani arvovalintana siviilipalveluksen isäni tulkisti asiaa jonkinlaiseksi
häväsitykseksi ehkä häntäkohtaan sen perustella kuinka kohtuuttomia lausahduksia alkoi asiasta tulla vaikka toki asia tulee olla aikuisen oma valinta..epärealistista ja sulaa hulluutta kuvatakseen niin mm. isäni jätettyään asian arvostelun kuitenkin on heitellyt kommentteja että ”kumpa olisit käynyt sen armeijan vaan kunnolla”..vaikkei varusmiesajassani ole edes mitään huomauttamista objektiivisetsi ollut (eli tälläinen huumoripala tästä kapeasta ja todella kielätmättä järkyttävästä tai surkuhupaisesta nurkkapatriotistmista ja sen vastustamisesta normaalin kyllästymispisten jälkeen). Myös tietynlainen kilpailuasetelma on ollut isäni kanssa aina olemassa../(toki tämänkin asian yhteydessä varsinkin nyt on selvää että näistä on tullut
monia ikäviäkin ja pikkumaisuuteen/yksioikoisuuteenkin perustuvia seurauksia)
Tällä perusteella on täysin epäuskottavaa että ”läheinen” olisi lähettänyt asiakirjan
Kolmannelle osapuolelle asiasta niin epätietoisena että se olisi voinut olla tahatonta.
Toki seuraavat muutokset kun on olemassa (tämä nyt ihan tälläisenä faktisen elämän erittelyna poikkeavuuksien osalta) aiempaan toimintamalliin...
1. en ojenna hänelle käteen lähetettäviä asiapapereita
2. (en ole luonnollisesti myöskään läsnä ja en kerro osoitetta minne lähetetään)
3. asiakirja on muiden tavaroideni ja paperien vierellä
4. asiakirja on asetettu kääntöpuoli alaspäin (merkkinä siis että ei ole tarkoitettu luettavaksi) (rönsynä:olen uskonut että kunniotus on tuntunut olevan niin suurta että eivät lue papereitani ilman lupaa..näin viime vuosina aiemmin ovat lukeneet asiakirjoja ja tästä mm. aiemmin jo keskusteluja)
5. on tiedossa että tulen kuitenkin muuatman päivän päästä keräilemään tavaroitani ja paperetani
6. sillä välin kun en ole paikalla on välillämme tekstiviestintää kuten normaalisti
plus lisäksi isäni ollessa pedantti ja trakka yksityiskohtien kanssa eikä kuitenkana tällä elämänalueella harjaantumaton eikä myöskään yleensä aivan täösyin kyvytön yleiseen päättelyyn ja tomiessaan pitkän uransa aikana pääasiallisetsi esimiesasemassa
ei kyllä mene itselätni läpi että asiakirja n tomitetu kolmannell osapuolella tahattomasti.
Tähän vielä koosteena..että
Ts. Minulta ei kysytä
a) neuvoa tai ohjeistusta asiasta
b) lupaa viedä toisen henkilö (minun) asiaa eteenpäin
c) ei edes katsota asiaa jälkeenpäinkään muka tiedottamisen arvoiseksi
(tokihan olisi huomiotava että syttyy tällöin myös mahdollisuus että
Asianomistajalle ei jää riittävästiaikaa asian vaatiessakorjaamista..jne
[olisikin kiva jos olisi YLELLISETSI AIKAA JA vosi PALKKAA VASTAAN muotoilla näistä asioista paskantärkeitä lasueita...]
Ts. läheinen ei ja vielä viimeisenä silauksena vaikka muuten esim. viestliikennettä oli nromaalisti ja tälläkin välillä ei ”läheinen”
Ilmoita edes muuntekstiviesti yhtyedessä ennakkoon että’ on oma-aloitteistis t’lläisen asian tehnyt vaan asian joutuu huomaamaan paikanpäällä (jolloin tilanne vielä oman käsitykseni mukaan on historian perusteella odotttavissa olevan mahdollisesti tulenarka)
Kolmas osapuoli
Kolmas osapuoli on omalta osaltani minua valvova valvontaviranomainen.
Asaikrijan merkitys on seuraava
1) Asiakirja joko osoittaa tai ainakin voi osoittaa tälle valvontaviranomaiselle sen, että
Saatan olla harkistemassa oikeuden kautta hakua valvontaviranoamisen tehtävän lakkauttamiseksi.
Tälläinen tiedonanto ko. Viranomaiselle asian ollessa täysin epävarma on vähintään tarpeetonta ja voisi myöhemmin vaikeuttaa saman asian etenemistä tai muuta kautta
Antaa aiheen tulkita että valvonta olisi juuri tarpeellinen
2) Lisäksi se antaa sellaisat tietoa, joka ei ole sinäsnä vakavuudeltaan luonnollisetsi rikos mutta jota voitaisiin näin halutessa tulkita
Virallisessa mielessä harkitsemattomaksi teoksi.
Toki näin itsenäisyyspäivän aaton ratoksi nin voi vielä kuata omaa ajattelun tyhmyyttä ja ehkä tarpeetnta huolta,mutta periaate kaikkien dokumenttien luottamuksellsiuudessa on omasta mielstni ollut se että kait asiaa voi vaikka näillä ”sotilashistoriallisilla” termeillä tietyllä tavalla verrata vaikka siihen että enne h-hetkeä tai mahdollisesti kassakaapissa pidettvän vaihtoejtosuunnitelman mukaan harkittavan operaation h-hetkeä OMAT JOUKOT..tomittavat rajan yli junalla uuden taistelussa vielä näkemättömän panssarivaunun vihollisen puolelle..seurauksina että asiaa ei voikuitenkana diplomaattisestiu ehkä enää korjata ja alkaa selittämän että ei täsäs nyt välttämättä mihinkään olla valmistelemassa..ja ainakana ei lakioperaatio ole enää tehokas kun vastustajalla on asiasta lipsahtanut tieto jo ennen kuin edes omalla puolelle vielä tiedetään aiiotaanko edes asiaa kehittää niin pitkälle että konfliktiin olisi tarvetta
..syntyy jopa sellainen ajatus omaan historiaan perustuen että HLAUAAKO ns. ”omat joukot” provosoida tilannetta ehkä osin alitajuisesti tiedostamata omia motiivejaan, jotta sitten poika saataisiin kriisiin, josta hän sitten joutusi politikoimaan pois..ja kaikki
Tämä tietysi on tareetonta ja epärealststa koska mistään hallintoongelmista ei voi todellisuudessa” politoikoida” ehjin nahoion pois
Koko juttu pelon ja vitutuksen ollessa ylimmillään, niin sanotaan että kun tässä anonyymiinä voi päästellä niin toinen ”läheien” on aina kommentoinut seuraava hokemaa
”isäsi tekee mitä tekee mutta sinä sitten kapinoit”...oman käsityksen mukaan mitään äin sikamaista ja hullua en ole kuullut.
Nimenomaan tälläisten ajatusten taqkia olen valinnut halaunkulkea keksitietä ja olla millän tavalla sekaantumatta tai edeskuvitteelmatta että halausin osallistua politiikkaan tms. Eihän sihen olisi edes kykyjä tai rehellistä kiinnostusta. Lisäkis haluan pitää hyvät välit valvontaviranomaiseen.
En nyt kuitenkana keksi miten asiaa voi edes pelastaa sillä tkihan itselläni voi olla ”kassakaapissa” vaihtoehtosuunnitelma asioiden hallinollisksi edistämiseksi omalta kannalta.mutta sehän ei trakoita sitä että aiokisin sitä käyttää. Toisaalta pelkään että valvontaviranomainen ei edes tajua sitä että asiaa ei välttämättä olla viemässä eteenpäin.
Tposaalta mitä enemmän asiasta puhuu niin sen enmmn se trapeetmasti tulis tapetille.
Onko vinkkejä?
Mieluummin asiallisia,kiitos.
(selvää lienee että tämä on kirjailtu ns. kuumassa vaiheessa ja ei ole eritistä tarvetta sitä ryhtyä objektiiviseksi ja asianmukaisksi muokkamaan)
PS. Sitten jos tätä asiaa joutuisi joskus ruotimaan niin en tiedä mikä merkitys on mm. sillä että aiemmilta vuosilta löytyy vastaavaa historiaa riittävästi jossa itse olen esim. ”yhteiskäyttöön” myönnetteyjn tilojen osalta mm halaunnut ehdttaa ja alustanut kohtuullista proseduuria josta syntyisi ennakiovuutta ja mm. sitä että asioista kon kohtuullisesti etukäten tiedotettaav eikä jåttä mahodllisuuksia ilmotusluonteisten asioiden esiintuloon. Tämä ja lukuisatksin samanlaiset ennakoivuuteen ja säännänmukaisuuteen ja sitenturvallisuuteen perustuvat oheijusyrtykset on aina mitätöty
(jos nyt vaikka ihan keikkinä niin esim. yllämainittuun ohjeistuideaan jossa 14 päivää ehodtetiin kohtuulliseksi ennakotiedottamiseksi ”yhteiskäytössä” olven tilojen oslata jne. Oli vastau tki jopa kirjallinen se kuului seuraavasti ”perhenjäsenten kesken ei monimutkaisa sääntöjä ole trapeen tehdä vaan asioista täytyy pystyä sopimanaa toki muutoinkin”
-> esimerkki siis älyn mittelökisasta jossa duaaliviestinnän hienuodet kehittyvät..lyhyessä asian valtotuksssa esim. ulkopuliselle voidaan aina esittää että asialla on ollut vilpitön ja hyvää trakoittava sekä myös hyvin harkittu phja..koska käytäntö on kuitenkin llut liki täösyin mielivaltaista..näkee tietysti asianomainen ”lapsi” tässä kohtaa punaista mitä paremmin tavallaan asia on virallisesti ”asianmuakistettu”
Surkuhupaisnta tietysi on se että periaatteessa virheenä on oma persoonallisuuspiirre tai sitten typerä hyväuskoisuus. Olen itse halunnut ja uskonut että vastapuolikin toivoo että ikävien kokemusten jäölkeen kuitenkin olsii terveelliset ja hyvät ihmsiuteet vaikka vähän muodllisemmatkin. Asia toimi pari vuotta mutta nyt huomaa että kyllä viimeinen pisara tuli. Itselleni onki sanottu että olen ollut likimain idiootti kaikissa ihissuhteissa kska aina vaan yrittää toivorikaasti ja optimistisetsi uudelleen yrittää. Ja vaika itsekin psykologiaa on joutunut lukemaan ja liimain hyväksynyt sen että ihmiset eivät varmasti muutu (parisuhteessa) mutta vanhempien osalta ttä asiaa ei jotenkin halunnut oppia aiemmin
Että jos ei muuta laista löydy niin uusi perhelaki jossa khtelais ja avoin tiedostu täystyisi asettaa normiksi vanhempien ja lasten välille, erilaiset valta ja omistus ja riipuvuusuhteet muutuvat todlla tarpeettmaksi ikäväksi kun ei mitään suunnannäyttäjää asian osalta ole..perheisäshän voi tapahtua mitä tahasna ikävää ja epätuottavaa asiaa vaikkapa tapaukissa jos vanhemmat kokevat olevansa ehdottmia aukotriteetteja mutta eivät tossiasillisetsi omaa o9keaa tai käyttökelpista ja tlabnteisiin sopivaa tietoa.
Tälläinen itsenäisyspäivän aatpn mietelmöä suomalaisesta ”perheestä”
Itse asiassa tämä tarina liittyy pari kysymystä alla olevaan "Voiko Mala fide mielessä tehtyyn manipulaatioon puuttua"..juridisin keinoin
Original kysymys löytyy sieltä,mutta täsäs se on kysytty nyt uudelleen ja peittelemättä..näin mahd. kysymys lienee itse asiassa uusi
I
Virheenkorjaus: Asiapaperi kuului minulle. Siinä on saajana mm vain ja ainoastaan minun nimeni.
II
Selvennän vielä muitakin asioita ...toiveena (alla liki koko keissi).
se, että joku vielä haluaisi/tai vaikka vain jaksaisi
antaa vielä kommentin,..ehkä näin oma asema hieman selkeytyisi.
To repeat: .toivottavasti siis joku silmäilisi läpi ja antaisi asiallisia vinkkejä
- juridisesta näkökumasta katsoen
- tai jos haluaa antaa hallinnollisen tipsin kuinka asiasta pääsee suhteita valvontaviranomiseen vaarantamatta eteenpäin..
.-.tai jos haluaa muutoin kommentoida/moralisoida
(Huom yritä hyppiä painovirhepaholaiset ohi..tekstinkorjaus ja uudellenajattelu..itse suosin first writing-priinsiippiä aitouden saäilyttämiseksi...uskokko?:))
-----------------------------
Käytännössä olen (toki sinällään varmastikin
sen perustelamattomammasta syystä) säilyttänyt
joitakin dokumentteja ja tavaroitani "läheisen" luona ("läheinen" tässä=vanhempani).
Kyseinen asiakirja oli nurinpäin pöydällä jossa minulla on ollut papereita ja myös muuta pientavaraa. (Tällä kertaa tavaraa oli myös tavanomaista enemmän ja tieto oli "läheisilläni" että kohta saavun uudelleen jokatapuaksessa noutamaan ja järjestämään tavaroitani.
Täysin faktoina tilanteen kuvaamiseksi...
(Toki hölmönä,mutta eräänlaisena psykolgisena kauppana oman näkökulmani mukaan..olen nimittäin havainnut että tietty yhteispeli "läheisteni" kanssa on mm. helpottanut itseäni saamaan käyttööni tälläistä "varastotilaa"..nyt sitten asian toki muutinkin)...Olen antanut joitakin asiapareita aiemmin läheisteni postitettavaksi
.Tällä asialla on kuitenkin pitkä perinne ja silloin seon aina tapahtunut niin että vien ko. dokumentit ja olen jättänyt ne postitettavaksi.
Lisäksi tietyllä tavalla "läheiseni" "varastotilaa" myöntäessään ovat oman tulkintani mukaan halunneet olla tietoisia asiaoistani, mm. tästä syystä
(toki tälläisessä hieman kompleksisessa tilanteessa)olen antanut heidän olla tietoisia
asioistani ja postin vastaanottaja on tarkastanut
vielä saamansa asiakirjat ja kysynyt mm. mitä ne ovat ennen kuin on ne postittanut.
Lisäksi ehkä voisi mainita että itselläni ja vastaanottajalla on kuitenkin kohtuullisen riittävä älykkyys ja tarkka huomiokyky ja molemmat toimineet kuitenkin monipuolisesti
mm. toimistotöissä.
Asiaa voi täydentää lisäksi toki vain psykologisella johdattelulla
ja toki tämä on ihan naivismia, mutta molemmilla on kuitenkin melko runsas ymmärrys esim. tarkkuutta vaativista asioista esim. kumpainesellekin on tuttuja esim. sotilaskäsitteet ”marssijärjestys” ja ”radiohiljaisuus”
... moni yhteinen asia iäs-poika akselilla on uuden sukupolven edustajana liittynyt uskomattomankin naiviin ja idealistiseen käsitykseen ..sanotaan nyt näin ip-päivän aattona että suomen II maailmansodan sotahistoriaan ja siitä keskusteluihin(tetytsi ymmärrän etä tämä’ nyt on liiallista paskaa sinäsnä asiayhteyden osalta mutta esim. myöhemmällä iällä armeijan käytyäni valitessani arvovalintana siviilipalveluksen isäni tulkisti asiaa jonkinlaiseksi
häväsitykseksi ehkä häntäkohtaan sen perustella kuinka kohtuuttomia lausahduksia alkoi asiasta tulla vaikka toki asia tulee olla aikuisen oma valinta..epärealistista ja sulaa hulluutta kuvatakseen niin mm. isäni jätettyään asian arvostelun kuitenkin on heitellyt kommentteja että ”kumpa olisit käynyt sen armeijan vaan kunnolla”..vaikkei varusmiesajassani ole edes mitään huomauttamista objektiivisetsi ollut (eli tälläinen huumoripala tästä kapeasta ja todella kielätmättä järkyttävästä tai surkuhupaisesta nurkkapatriotistmista ja sen vastustamisesta normaalin kyllästymispisten jälkeen). Myös tietynlainen kilpailuasetelma on ollut isäni kanssa aina olemassa../(toki tämänkin asian yhteydessä varsinkin nyt on selvää että näistä on tullut
monia ikäviäkin ja pikkumaisuuteen/yksioikoisuuteenkin perustuvia seurauksia)
Tällä perusteella on täysin epäuskottavaa että ”läheinen” olisi lähettänyt asiakirjan
Kolmannelle osapuolelle asiasta niin epätietoisena että se olisi voinut olla tahatonta.
Toki seuraavat muutokset kun on olemassa (tämä nyt ihan tälläisenä faktisen elämän erittelyna poikkeavuuksien osalta) aiempaan toimintamalliin...
1. en ojenna hänelle käteen lähetettäviä asiapapereita
2. (en ole luonnollisesti myöskään läsnä ja en kerro osoitetta minne lähetetään)
3. asiakirja on muiden tavaroideni ja paperien vierellä
4. asiakirja on asetettu kääntöpuoli alaspäin (merkkinä siis että ei ole tarkoitettu luettavaksi) (rönsynä:olen uskonut että kunniotus on tuntunut olevan niin suurta että eivät lue papereitani ilman lupaa..näin viime vuosina aiemmin ovat lukeneet asiakirjoja ja tästä mm. aiemmin jo keskusteluja)
5. on tiedossa että tulen kuitenkin muuatman päivän päästä keräilemään tavaroitani ja paperetani
6. sillä välin kun en ole paikalla on välillämme tekstiviestintää kuten normaalisti
plus lisäksi isäni ollessa pedantti ja trakka yksityiskohtien kanssa eikä kuitenkana tällä elämänalueella harjaantumaton eikä myöskään yleensä aivan täösyin kyvytön yleiseen päättelyyn ja tomiessaan pitkän uransa aikana pääasiallisetsi esimiesasemassa
ei kyllä mene itselätni läpi että asiakirja n tomitetu kolmannell osapuolella tahattomasti.
Tähän vielä koosteena..että
Ts. Minulta ei kysytä
a) neuvoa tai ohjeistusta asiasta
b) lupaa viedä toisen henkilö (minun) asiaa eteenpäin
c) ei edes katsota asiaa jälkeenpäinkään muka tiedottamisen arvoiseksi
(tokihan olisi huomiotava että syttyy tällöin myös mahdollisuus että
Asianomistajalle ei jää riittävästiaikaa asian vaatiessakorjaamista..jne
[olisikin kiva jos olisi YLELLISETSI AIKAA JA vosi PALKKAA VASTAAN muotoilla näistä asioista paskantärkeitä lasueita...]
Ts. läheinen ei ja vielä viimeisenä silauksena vaikka muuten esim. viestliikennettä oli nromaalisti ja tälläkin välillä ei ”läheinen”
Ilmoita edes muuntekstiviesti yhtyedessä ennakkoon että’ on oma-aloitteistis t’lläisen asian tehnyt vaan asian joutuu huomaamaan paikanpäällä (jolloin tilanne vielä oman käsitykseni mukaan on historian perusteella odotttavissa olevan mahdollisesti tulenarka)
Kolmas osapuoli
Kolmas osapuoli on omalta osaltani minua valvova valvontaviranomainen.
Asaikrijan merkitys on seuraava
1) Asiakirja joko osoittaa tai ainakin voi osoittaa tälle valvontaviranomaiselle sen, että
Saatan olla harkistemassa oikeuden kautta hakua valvontaviranoamisen tehtävän lakkauttamiseksi.
Tälläinen tiedonanto ko. Viranomaiselle asian ollessa täysin epävarma on vähintään tarpeetonta ja voisi myöhemmin vaikeuttaa saman asian etenemistä tai muuta kautta
Antaa aiheen tulkita että valvonta olisi juuri tarpeellinen
2) Lisäksi se antaa sellaisat tietoa, joka ei ole sinäsnä vakavuudeltaan luonnollisetsi rikos mutta jota voitaisiin näin halutessa tulkita
Virallisessa mielessä harkitsemattomaksi teoksi.
Toki näin itsenäisyyspäivän aaton ratoksi nin voi vielä kuata omaa ajattelun tyhmyyttä ja ehkä tarpeetnta huolta,mutta periaate kaikkien dokumenttien luottamuksellsiuudessa on omasta mielstni ollut se että kait asiaa voi vaikka näillä ”sotilashistoriallisilla” termeillä tietyllä tavalla verrata vaikka siihen että enne h-hetkeä tai mahdollisesti kassakaapissa pidettvän vaihtoejtosuunnitelman mukaan harkittavan operaation h-hetkeä OMAT JOUKOT..tomittavat rajan yli junalla uuden taistelussa vielä näkemättömän panssarivaunun vihollisen puolelle..seurauksina että asiaa ei voikuitenkana diplomaattisestiu ehkä enää korjata ja alkaa selittämän että ei täsäs nyt välttämättä mihinkään olla valmistelemassa..ja ainakana ei lakioperaatio ole enää tehokas kun vastustajalla on asiasta lipsahtanut tieto jo ennen kuin edes omalla puolelle vielä tiedetään aiiotaanko edes asiaa kehittää niin pitkälle että konfliktiin olisi tarvetta
..syntyy jopa sellainen ajatus omaan historiaan perustuen että HLAUAAKO ns. ”omat joukot” provosoida tilannetta ehkä osin alitajuisesti tiedostamata omia motiivejaan, jotta sitten poika saataisiin kriisiin, josta hän sitten joutusi politikoimaan pois..ja kaikki
Tämä tietysi on tareetonta ja epärealststa koska mistään hallintoongelmista ei voi todellisuudessa” politoikoida” ehjin nahoion pois
Koko juttu pelon ja vitutuksen ollessa ylimmillään, niin sanotaan että kun tässä anonyymiinä voi päästellä niin toinen ”läheien” on aina kommentoinut seuraava hokemaa
”isäsi tekee mitä tekee mutta sinä sitten kapinoit”...oman käsityksen mukaan mitään äin sikamaista ja hullua en ole kuullut.
Nimenomaan tälläisten ajatusten taqkia olen valinnut halaunkulkea keksitietä ja olla millän tavalla sekaantumatta tai edeskuvitteelmatta että halausin osallistua politiikkaan tms. Eihän sihen olisi edes kykyjä tai rehellistä kiinnostusta. Lisäkis haluan pitää hyvät välit valvontaviranomaiseen.
En nyt kuitenkana keksi miten asiaa voi edes pelastaa sillä tkihan itselläni voi olla ”kassakaapissa” vaihtoehtosuunnitelma asioiden hallinollisksi edistämiseksi omalta kannalta.mutta sehän ei trakoita sitä että aiokisin sitä käyttää. Toisaalta pelkään että valvontaviranomainen ei edes tajua sitä että asiaa ei välttämättä olla viemässä eteenpäin.
Tposaalta mitä enemmän asiasta puhuu niin sen enmmn se trapeetmasti tulis tapetille.
Onko vinkkejä?
Mieluummin asiallisia,kiitos.
(selvää lienee että tämä on kirjailtu ns. kuumassa vaiheessa ja ei ole eritistä tarvetta sitä ryhtyä objektiiviseksi ja asianmukaisksi muokkamaan)
PS. Sitten jos tätä asiaa joutuisi joskus ruotimaan niin en tiedä mikä merkitys on mm. sillä että aiemmilta vuosilta löytyy vastaavaa historiaa riittävästi jossa itse olen esim. ”yhteiskäyttöön” myönnetteyjn tilojen osalta mm halaunnut ehdttaa ja alustanut kohtuullista proseduuria josta syntyisi ennakiovuutta ja mm. sitä että asioista kon kohtuullisesti etukäten tiedotettaav eikä jåttä mahodllisuuksia ilmotusluonteisten asioiden esiintuloon. Tämä ja lukuisatksin samanlaiset ennakoivuuteen ja säännänmukaisuuteen ja sitenturvallisuuteen perustuvat oheijusyrtykset on aina mitätöty
(jos nyt vaikka ihan keikkinä niin esim. yllämainittuun ohjeistuideaan jossa 14 päivää ehodtetiin kohtuulliseksi ennakotiedottamiseksi ”yhteiskäytössä” olven tilojen oslata jne. Oli vastau tki jopa kirjallinen se kuului seuraavasti ”perhenjäsenten kesken ei monimutkaisa sääntöjä ole trapeen tehdä vaan asioista täytyy pystyä sopimanaa toki muutoinkin”
-> esimerkki siis älyn mittelökisasta jossa duaaliviestinnän hienuodet kehittyvät..lyhyessä asian valtotuksssa esim. ulkopuliselle voidaan aina esittää että asialla on ollut vilpitön ja hyvää trakoittava sekä myös hyvin harkittu phja..koska käytäntö on kuitenkin llut liki täösyin mielivaltaista..näkee tietysti asianomainen ”lapsi” tässä kohtaa punaista mitä paremmin tavallaan asia on virallisesti ”asianmuakistettu”
Surkuhupaisnta tietysi on se että periaatteessa virheenä on oma persoonallisuuspiirre tai sitten typerä hyväuskoisuus. Olen itse halunnut ja uskonut että vastapuolikin toivoo että ikävien kokemusten jäölkeen kuitenkin olsii terveelliset ja hyvät ihmsiuteet vaikka vähän muodllisemmatkin. Asia toimi pari vuotta mutta nyt huomaa että kyllä viimeinen pisara tuli. Itselleni onki sanottu että olen ollut likimain idiootti kaikissa ihissuhteissa kska aina vaan yrittää toivorikaasti ja optimistisetsi uudelleen yrittää. Ja vaika itsekin psykologiaa on joutunut lukemaan ja liimain hyväksynyt sen että ihmiset eivät varmasti muutu (parisuhteessa) mutta vanhempien osalta ttä asiaa ei jotenkin halunnut oppia aiemmin
Että jos ei muuta laista löydy niin uusi perhelaki jossa khtelais ja avoin tiedostu täystyisi asettaa normiksi vanhempien ja lasten välille, erilaiset valta ja omistus ja riipuvuusuhteet muutuvat todlla tarpeettmaksi ikäväksi kun ei mitään suunnannäyttäjää asian osalta ole..perheisäshän voi tapahtua mitä tahasna ikävää ja epätuottavaa asiaa vaikkapa tapaukissa jos vanhemmat kokevat olevansa ehdottmia aukotriteetteja mutta eivät tossiasillisetsi omaa o9keaa tai käyttökelpista ja tlabnteisiin sopivaa tietoa.
Tälläinen itsenäisyspäivän aatpn mietelmöä suomalaisesta ”perheestä”
Vastaukset 2
Vanhimmat
eräässä kohtaa lukee
"ei ole vajavuudeltaan luonnollisesti rikos"
tulisi lukea " ei ole rikos"
(asian kanssa ei ole mitään tekemistä rikoksen kanssa vaan on normaali taloudellinen transaktio sopijapuolten kesken)
Ei jaksa lukea noin pitkää epistolaa.