Teen jatkuvasti niin uskomattomia törttäyksiä, että olen alkanut harkita lukita itseni kotiin, enkä koskaan enää sanoa sanaakaan kenellekään. Pitäisi olla joku neuvonantaja, jolta kysyä apua ennen kuin sanoo mitään ihmisille. Tänään olin niin avuton, että kysyin korteilta (Freecell), pitäisikö minun lähettää joulukortti turhalle haaveelleni. "Ei!", sanoivat kortit. Kysyin uudestaan, taas tuli kielto. En sitten lähettänyt. Voi turkales.
En pysty enää itsenäiseen
ajatteluun
10574
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä me sinua autetaan parhaan kykymme mukaan. Siis et nyt sitten laittanut korttia vai. Niinkö päätit?
Entäs jos jossitellaan vähäsen:
Mitäs jos se toinen laittaa sulle kortin, sitten tuo oli väärä valinta. Sinua kaduttaa, ettet itse lähettänyt.
Jos lähetät kortin ja hän ei lähetä sulle korttia, asialla ei ole merkitystä. vai onko.
suunnittelin nuo kortit itse ja painatutin ne muualla, ja niitä suunnitellessani juuri hän oli mielessäni. Jos olisin lähettänyt hänellekin yhden, hän olisi arvannut, miten paljon hän on minulle merkinnyt tänä vuonna. Mutta kortit kielsivät:(
Enkä osaa itse ajatella.
Ehkä hän olisi pitänyt sitä outona, jos alkaisin korteilla (kortilla) pommittaa. Ehkä oli hyvä, etten lähettänyt.
Minusta yksi kortti tai yksi viesti tai yksi puhelinsoitto on ihan ok, ei se mitään pommittamista ole. En usko, että hän olisi pahastunut asiasta. Tosin, eihän sitä koskaan tiedä. Kun en tiedä tapaustanne niin ei voi ottaa muuten asiaan kantaa.
Normaalitilanteessa ihminen ilahtuu joulukortista, mutta vaikea se on tietysti tietää mitä hän siitä ajattelisi.
toisaalta jos nyt jätän joulukortin lähettämättä niin sekin on huono.. kun jotenkin pitäisi ilmaista "olet edelleen mulle rakas" "välitän susta tapahtui mitä tahansa" "toivottavasti joulusi on hyvä".
Ja mitä jos se toinen saakin raivokohtauksen. Voihan hitsi mikä pulma. ;)
No mutta entäs jos hän ilahtuu suuresti.
Minä ainakin ilahtuisin, jos saisin kortin. Yleensä ihmiset pitävät korteista.
Ajattele, jos hän lähettää sinulle kortin. Sitä et voi tietää etukäteen. Sitten sinua kaduttaisi, että itse et lähettänyt.
Sellainen olisi ikävää.
Miksi hän raivostuisi, en usko. Miksi niin epäilet?
keneltä se on,
pistää miettimään. Jos hän arvaa keneltä se on niin sitten hänellä on vielä tunteita?
Ei vastaaja varmaan raivostuisi, mutta saattaisi pitää minua kummallisena, jopa kiusallisena, ja ajatella, että olen lapsellinen, kun jahtaan häntä kortein. On epätodennäköistä, että häneltä tulisi kortti. Jos tulisi, sitten tietysti katuisin, etten omaani lähettänyt. Mutta kyllä se nyt taitaa jäädä postittamatta - se on pienempi riski kuin sen lähettäminen, luulisin. Vaikka kortti onkin vaan kortti.
Tuossa yhdessä viestissä olit (tai joku muu) kirjoittanut että jos vastaanottaja saa raivokohtauksen.
Se oli sinun valintasi ja mitäpä sitä suremaan. Meni miten meni.
Heh, joku muukin harrastanut tuota korteilta kysymistä :) punainen kyllä, musta ei :) Itse joskus kyllä käyttänyt ihan oikeaa korttipakkaa :D
vastaus on kyllä, jos voitan pelin; ei, jos häviän. Testaan joskus kysymällä saman kysymyksen useaan kertaan, ja aina ne vaan mokomat antavat saman vastauksen, yleensä. Mutta enempi on alkanut tulla myönteisiä vastauksia - pelikykyni on kai paranemassa:)