....juups..mun ja minun koirani ongelma on seuraa
van laine....se vetää ihan turkasesti flksissä
lenkillä...enkä saa sitä millään kulkemaan ihan
pikkasen löysemmin...jotenkas mitenkäs nytte
pitäs tehä...ja oon yrittäny vähä kaikkee..mut ei
vara venettä kaada...ainakaan ihan heti...;)
van laine....se vetää ihan turkasesti flksissä
lenkillä...enkä saa sitä millään kulkemaan ihan
pikkasen löysemmin...jotenkas mitenkäs nytte
pitäs tehä...ja oon yrittäny vähä kaikkee..mut ei
vara venettä kaada...ainakaan ihan heti...;)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oletkos koittanut valjaita?
Munkin koiralla oli valjaat, mut ei se
kyllä mitää auttanu...
Mun koira oli ainakin ihan hulluna makupaloihin.
Mulla oli niitä aina taskuissa ja aina, kun
koirani oli kävellyt vähän matkaa vierelläni,
niin annoin sille makupalan.
Kyllä se aika hyvin oppi, mutta vetää vähän
vieläkin.
Voit myös juosta niinkauan kuin jaksat tai
koirasi jaksaa, niin se ei välttämättä vedä koko
loppumatkaa. Jos koirasi on suuri ei kannata edes
yrittää tätä tapaa.
Onnea sulle ja toivottavasti koirasi oppii
lenkkeilemään vetämättä.
Paras, ja ehdottomasti turvallisin ja
ystävällisin koulutustapa ja varsinkin vedonesto
tapa on kuonipanta, siis panta ei koppa. Pannassa
koira pystyy aukomaan suutaan, syömään ym... heti
kun koira vetää, kiskaise kevyesti koiran pää
itseesi päin ja katso sitä silmiin ja sano
tiukasti EI! Vetäminen kät tylsäksi kun koira ei
näe eteensä. Sama kun tulee toinen koira vastaan,
heti kun koira kiskaisee, tee sama. Kyllä
tyhmänkin koiran pitäisi oppia. On toiminut
loistavasti. Jos panta hankaa, hanki kohtaan
pieni pehmeästä nahasta tehty läppä.
kuonopannasta nyitä! Siinähän voi koiran niska
mennä sijoiltaan. Kuonopantaa käydetään
tasaisesti pidättäen, ja kun koira antaa periksi,
niin paine löysätään. Kuten ratsastaessa: ohjista
pidätetään kunnes hevonen hidastaa, jolloin
myödätään; pohkeella vaikutetaan kunnes hevonen
nopeuttaa tahtia, jolloin lakataan vaikuttamasta.
... teillä kenelläkään ollut koskaan vetävää
koiraa? Nimittäin nuo kaksi ohjetta oli jostain
aika syvältä. mont'eri oli oikeassa kuonopannan
käytössä. Tarkoituksena kuitenkaan ei ole rykiä
koiran niskoja nurin jatkuvilla "repimisillä".
Vetävän koiran kouluttamisiin on parikin
eri "koulutusmetodia". Toiset kannattavat pehmeää
linjaa, joka itsestäni on huonohko eikä tuota
tuloksia. Pehmeän linjan opeissa taluttaja
pyhähtyy aina kun koira vetää. Vasta kun koira
katsoo taluttajaa jatketaan matkaa. Kokeilkoot
ken tykkää...
"Perinteinen" koiranopetus oppi käyttää pakotetta
ja palkintoa. Elikkä eninnäkin fleksi pois. Jos
koira ei osaa kulkea tavallisessa hihnassa se ei
osaa kulkea fleksissäkään. Fleksi ei ole mikään
vetävän koiran "korjaava väline". Elikkä osta
tukeva nahkahihna sekä kuristuskaulapanta.
Pyydä että kauppias näyttää sinulle kuinka panta
laitetaan oikein päin koiran kaulaan. Tällä on
nimittäin suurikin merkitys kuinka ketju on
koiran kaulassa. Väärinpäin laitettuna ketju vain
kiristää mutta ei löysenny kun veto loppuu.
Sitten taskut täyteen namia ja lenkille.
Anna koiran ensin tehdä tarpeensa ja aloita
sitten koulutus.
Kun koira vetää huomauta ensin kevyemmällä
nykäisyllä että nyt riittää. Jos ei tehoa uusi
kovempi nykäisy. Tavoitteena on että vähintään se
kolmas nykäisy kertoo että NYT TODELLAKIN
RIITTÄÄ. Heti kun koira keventää vetoaan muista
kehua sitä. Jos se vielä kehujen aikana ottaa
sinuun katsekontaktin iske namia huuleen.
Muista yhdistää myös "kuristukseen" joka kerta
käsky: "EI" "EI VEDÄ" "HITAAMMIN" ihan mikä
tahansa sinusta tuntuu parhaimmalle tuohon
tilanteeseen, mutta käskyn tulee olla aina sama.
Itselläni käskynä on "NYT RIITTÄÄ". Se tulee
itselelni luonnollisimmin suusta ulos.
Treenailkaa näin muutama sata metriä.
Pysähdy hetkeksi. Taputtele ja kiittele koiraa.
tarjoa sille runsaasti nameja. Sitten jatkatte
taas matkaa ja muistat joka kerta kun koira alkaa
vetämään komentaa sitä vetämästä. Et saa
kertaakaan lipsua. Kun koira taas lopettaa vedon
niin muistat kehua, ja jos se ottaa sinuun
katsekontaktin annat namin.
Välillä pidätte näitä "hellittelytaukoja" jolloin
muistat kiitellä koiraasi (kiittele vaikka se
olisi toiminut täysin päin vastoin kuin olisit
halunnut) Kiittelytuokioiden tarkoitus on tehdä
sinusta mielekkäämpi kuin ympäristöstä koiran
silmissä.
Tuloksia alkaa yleensä näkyä jo ensimmäisen
lenkin loppupuolella. Viimeistään parin
lenkkikerran jälkeen. Muista olla joka lenkillä
yhtä ehdoton vetämisessä. Koira ei ymmärrä miksi
tänään saa vetää, mutta huomenna ei.
Sitten kun koirasi tottelee sinua hyvin
tavallisessa hihnassa niin voitte jälleen kaivaa
sen fleksin esiin. Ei ennen.
Sitten valjaista. Valjaat eivät ole mikään
ratkaisu vetämiseen. Ne ovat hyvä ulkoiluväline
esim treenitilanteissa tai tilanteissa jossa
omistaja ei halua koiran kävelevän "niin käskyn
alla". Esim metsälenkeillä tms. Valjaista on
tullut tänä päivänä väärinkäytetty tavara. Niitä
käytetään juuri vetäville koirille ettei
aiheuteta koiralle niskakipuja. Tämä toiminta
taas on kuin lakaisisi roskat maton alle.
Siistitään näkyvää ilmiötä, mutta ei oikeastaan
puututa ongelmaan mitenkään. Koira vetää edelleen.
Kolmas hyvä keino on mennä koirakouluun.
Suosittelen sitä kaikille koiranomistajille.
Vaikkakin itsestään tuntuisi että olen jo
täysinoppinut ja kyllä minä koirani osaan
kouluttaa niin sinne vaan. Kukaan ei ole koskaan
täysinoppinut, eivät edes kouluttajat itse. hekin
käyvät opiskelemassa koirankoulutusta...
Koirakoululla on myös monia muita positiivisia
vaikutuksia kuin itse oppiminen (oppiminenhan
varsinaisesti tapahtuu muualla kuin siellä).
Koirakoulussa koirasi oppii sosiaallisia taitoja,
stressinsietokykyä, laumakäyttäytymistä jne. ¨
Ja sinä saat paljon hyviä vinkkejä koirasi
kouluttamiseen, löydät ehkä lenkkikavereita ja
uusia ystäviä harrastuksen parista.
Koiraharrastuksesta tulee jälleen rikkaampaa ja
mukavampaa.
Koiraharrastushan ei ole vain sitä, että omistaa
koiran. Se on vain se "urheilunvälinen".
Harrastaminen pitää sitten rakentaa siihen
ympärille. Jos omistaa koiran mutta ei tee sen
kanssa mitään on kuin omistaisi rullaluistimet
mutta ei ole koskaan opetellut luistelemaan...
Löytyiskö mullekin joku hyvä kikka millä sais
meidän ongelman kitkettyä pois? Munkin koira
vetää muttei koko ajan. Koirani on super
kiinnostunut toisista koirista ja kun sellainen
sattuu vastaan tulemaan niin ei taatusti mitkään
valtakunnan herkut kiinnosta sillon vaan sit
mennään ja aletaan riehumaan jos ei päästä
tutustumaan. Tosi rassaavaa kun saa koko ajan
olla varuillaan millon taas saa kätensä
sijoiltaan jos toisia koiria sattuu
näköetäisyydelle tulemaan.
tuo oli aikalaisen asiaviesti....;)ööö...koira
(minun koira) kyllä kulkee tavallisessa lyhyessä
narussa oikein nätisti..ja käymme koirakoulussa
(suosittelen muuten muillekkin
lämpimästi..;))....ehkä sitten pitää vain koettaa
sitä pannan vaihtoo...kiitos vinkistä!!=)
Toisten koirien kohtaaminen onkin monesti se
lenkkeilyn "ongelmakohta". :)
Samat jutut sulle kuin edellisessäkin viestissä
annoin. Koira tukevaan hihnaan ja taskut täyteen
namia. (mielummin nami kuin lempilelu, joka
sinänsä olisi melkein yhtä hyvä asia kuin namit,
mutta lelu nostaa taas koiran "vireystasoa"
vastaavasti kun namit rauhoittavat koiraa).
Kun olette lenkillä niin tarkkaile itse
aktiivisesti ympäristöä. Pyri huomaamaan
vastaantulevat koirat ennen koiraasi. Kun näet
että nyt sieltä tulee vieras koira niin pysähdy.
Laita koira tiensivun vaikka istumaan ja ala
tarjoilemaan sille namia ja pälätä sille minkä
kerkeät. Ole innostava ja muista kehua aina kun
koira katsoo sinuun. Voit ensimmäisinä kertoina
seistä koiran edessä niin että näköyhteys
tulevaan koiraan on mahdollisimman pieni. Älä
itse kiinnitä huomiota vastaantulevaan koiraan
vaan ole 100% kiinnostunut omasta koirastasi. Ja
jos koirasi yrittää mennä toisen koiran perään
niin kiellä ja koita houkutella taas
koirasi "itsellesi" namin voimalla.
Ensimmäisinä lenkkikertoina namia menee TODELLA
PALJON. Lenkille ei siis sovi lähteä vatsa
täysinäisenä vaan mielummin niin että koiralla on
hieman jopa nälkä. Tämä nostaa koiran
motivaatiota kuunnella sinua.
Kun toinen koira voi ohittaa teidät rauhassa niin
että seisot koirasi edessä niin sitten tulee
vasta seuraava vaihe. Pysähtykää taas tien sivuun
ja tarjoilkaa nameja. Mutta nyt niin että koirasi
näkee tulevan koiran. Pyri jatkuvasti pitämään
koirasi mielenkiinto sinussa. Jos se pyrkii
katsomaan vieraaseen koiraan katkaise sen
katsekontakti taas houkuttelemalla se katsomaan
sinua. Älä säästele kehuja. Alkuun ei tarvitse
torua koiraa ollenkaan näissä harjoituksissa. Jos
koirasi lipsuu niin etsi silloin syy itsestäsi.
Miten minä voisin olla mielenkiintoisempi koirani
silmissä? Namit pitää olla todella herkkua esim
lihapullan tai nakin paloja yms.
Sitten kun taas tämä vaihe sujuu hyvin niin ei
vieläkään nousta siitä pientareelta pois vaan
odotetaan edelleen vastaantulevia koiria
paikallaan. Mutta nyt koiran namitusta
vähennetään ja pyritään vain juttelemalla saamaan
koira kuuntelemaan sinua.
Kun tämä sujuu niin lähetään liikkeelle ja
pyritään kohtaamaan ne kaverit liikeessä. Kulje
ensin vastaantulevia koira vastaan niin että
koira on sinun ja pientareen välissä. Kehu
kokoajan koiraasi kun se tekee oikein. Taas
muistat kiinnittää koiraasi sen 100% huomiosi.
Älä välitä vaikka naapurit pitäisi sinua outona
kun pälätät koirallesi... :) Voit myös antaa
nameja liikkeessäkin esim näyttämällä ett'
nyrkkisi sisällä on namia ja sitä kannattaa
seurata. Nyrkistä välillä pitää "pudota
armonpaljoja" seuraajalle...
Kun taas tämä sujuu niin voit asteittain taas
vähentää puheesi määrää ja namien määrää... jne.
Ja koirakouluun kans siitä. Siellä on juuri hyvä
harjoitella näitä "miten minä olisin
mielenkiintoisempi koirani silmissä kuin nuo
muut" harjoituksia...
Kiitos tosi paljon hyvistä neuvoista. Pitääpä
ottaa toi käytäntöön ja tehostan opettelua vielä
naksuttimella niin eiköhän tosta hurjapäästä ihan
eläjä viel tule :) Maltillisuus vaan kaverilla on
nolla, mut jospa sekin tässä samalla paranee edes
hiukan.
Itsekin opintiellä vielä olen, ja tällaista olen
havainnut. Pelkkä nykäisy ei riitä vetämisen
loppumiseksi. Olen nähnyt paljon ohjaajia jotka
nykivät hihnaa kuin ruohonleikkurin starttiremmiä
ja koira ponnahtaa aina takaisin hihnan päähän.
Itse en tässä kohdassa lisää nykäisyn voimaa,
vaan opetan koiralle, että jos vauhti on liian
kova, niin suunta vaihtuu. En siis kulje vetävän
koiran perässä, vaan laitan sen kulkemaan minun
perässäni. Yhdistän nykäisyn käännökseen, niin
että koira oppii, että jos hihnan pää tulee
vastaan, niin siitä ei sitten pääse eteenpäin
vaan on tultava taluttajaan päin.
Tällainen idea lyhykäisyydessään.
Jotain hellempää voisi keksiä.. Kuristuspantaa on
perseestä! Vaikka omistan sellainen, mutta en
edes "uskalla" käyttää sitä koirallani. Paljon
aikoinaan sai kuristus panta kehuja, pettymyksen
ja pahan mielen se meille tuotti. Voi koiruus
parkoja, kuvittele vaan itsellesi sellainen
remmi..
Kärsivällisyyttä vaativa, yksinkertainen mutta
toimiva menetelmä on yksinkertaisesti pysähtyä
heti kun koira vetää, joka kerta. Vaikka
etenemisvauhti olisi 10 metriä/ puoli tuntia.
Kyllä tyhmempikin koira tajuaa idean. Fleksi
veks ensin tietty, varaa paljon aikaa ja hamstraa
kärsivällisyyttä, tuloksia pitäisi tulla, eikä
kukaan kuristu! Hermo menee kyllä, monesti, mutta
mieluummin omistajan hermot kun koiran niskat..