Kelan lääkärit voi kyseinalaistaa toisen lääkärin lausunnot? Eikö lääkäreissä löydy vastarintaa,siksi että asetetaan heidän arvio potilaan työkyvyttömyydestä kyseenalaiseksi? oletteko te s...tnan lällyjä?
Miten on mahdollista
että.
333286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Oma lääkäri edustaa hoitolääketiedettä ja kelan lääkärit katsoo työkykyä VAKUUTUSlääketieteen kannalta. ERi asioita siis osittain.
Muutenhan kaikki pääsis eläkkeelle/päivärahoille
hylkyprosentin ollessa nolla. Ja tällöin
jokaisen veroja pitäis korottaa noin 5%.
Että silleen.
Huijaaks noi vak.yhtiot sit vuostasolla sellaset 10 miljardii euroo. Toi 5 rossaahan tekee sen verran.
lääkärin allekirjoitus ja mikä on hänen virkavastuu päätöksestä?
Lääkärien näkökulmat ovat kovasti erilaisia. Vastaanottava lääkäri lähtee siitä, että hänen luokseen hakeutuva potilas on sairas ja hänen tarkoituksensa on tulla terveeksi. Tältä pohjalta lääkäri lähtee siitä, että potilas puhuu aina ja vain totta, esittää kaikki hänen sairauteen vaikuttavat asiainhaarat oikeiden tuntemustensa mukaan ja että hän pyrkii myös elämäntavoissaan siihen, että sairaus paranee. Tästä lähtee vastaanottava lääkäri. Hän ei myöskään koe olevansa Kansaneläkelaitoksen lääkäriasiantuntija, vaan katsoo tehtävänsä olevan edistää potilaansa terveyttä ja subjektiivisesti siihen myötävaikuttavia tarpeita.
Tämä ei aina kuvasta oikeata tilannetta. Yhä useammin lääkärin vastaanotolle saapuu henkilöitä, joiden pääasiallinen tarkoitus on saada sairaudestaan lääkärintodistus jonkin etuuden saamiseksi, sairauspoissaolon mahdollistamiseksi, ajokortin tms. luvan tai oikeuden saamiseksi. Joissakin tapauksissa potilaan rehellisyys käy tässä koetukselle. Esim. sairauden hoidon edellyttämiä elämäntapamuutoksia ei saada aikaseksi. Valitettavasti hylkysairauksien diagnoosit keskittyvät sairauksiin, joita on vaikea kliinisesti todeta ja toteaminen perustuu pitkäaikaiseen kehitykseen.
Kukaan ei kummeksu sitä, että hoitava lääkäri voi todistaa henkilön kyvyttömäksi tekemään tavanomaista työtään näkemättä laisinkaan hänen työpaikkaansa ja sitä työtä, mitä potilas tosiasiallisesti siellä tekee. Lääkärin todistus perustuu yksinomaisesti potilaalta saatuun selostukseen työtehtävistään ja työolosuhteistaan. "Esim. tapaus, jossa nuohooja haki eläkettä huimausta satunnaisesti aiheuttavan sairauden perusteella. Osoittautui, että hän oli vuosia toiminut nuohousliikkeen välinevaraston hoitajana ja huoltajana jo vuosia eikä siis työtä haittaavaa sairautta ollut." Jos työpaikalla on oma työterveyslääkäri, hänellä saattaa olla parempi käsitys asiasta ja hän voi jossakin määrin vaikuttaa myös työolosuhteisiin.
Kansaneläkelaitoksella on potilaasta huomattavan monipuoliset historiatiedot. Se voi mm. seurata minkälaisia sairauksia henkilö on sairastanut, mistä syystä hänelle on työpoissaoloja kertynyt ja keiden kaikkien lääkereiden asiakkaana hän on ollut. Myös lääkityksesta Kelalla on kattavat tiedot. Kelalla on myös laaja-alainen tietämys siitä, mitkä tunnusmerkit yleisessti hyväksyttävällä tavalla näyttävät toteen pysyvän sairauden ja sen yhteyden työkyvyttömyyteen. Hoitavalla lääkärillä ei tällaista yleisnäkemystä välttämättä ole. Työkyvyttömyystodistusten kirjoitusherkkyys myös vaihtelee lääkärikunnassa melkoisesti, joten mikrotasolla objektiivista, yhtenäistä linjaa ei ole syntynyt. Se jää korvausjärjestelmässä makrotasolla tehtäväksi.
Aikanaan kunnissa toimi sairausvakuutustoimikuntia, jossa asioiden käsittelyyn osallistui joukko maalikkojäseniä, jotka antoivat käsittelyprosessiin työolojen ja kokemustuntemusta. Pitkiä sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä käsiteltäessä paikallinen asiantuntijalääkäri joutui perustelemaan päätösesityksensä tälle toimikunnalle. Toimikunta osallistui päätöksentekoon ja saatoi jo tässä vaiheessa käydä läpi hyvinkin kriittisesti asiantuntijalääkärin perusteet.
Taidat olla paperilääkäri.
En ota kantaa kirjoituksesi sisällön oikeellisuuteen. Kysyn kuitenkin: miksi ihmeessä tässä pyhässä kolmiyhteydessä ei-vakuutuslääkäri - potilas -vakuutuslääkäri juuri sen potilaan pitää maksaa tämän koko hölmöilyn hinta?! Vuositolkulla voidaan todella sairaita ihmisiä riepotella sinne sun tänne, jos oireet eivät satu sopimaan Kelan tietokannoissa oleviin tietoihin. Esim. työkyvyttömyyseläkettä hakeneet joutuvat lähettämään valitusta valituksen perään, mutta joillakin käy sen verran "munkki", että vaikkapa seitsemäntenä vuonna valituskierteen aloituksesta he saavatkin työkyvyttömyyseläkkeen. Melko ihmeellistä, eikö totta. Täysin työkyvyn näkökulmasta terve ihminen rapistuu työkyvyttömäksi useiden vuosien valituskierteen myötä. Kyllä jo alakoululainenkin tajuaa, että tällaisissa tapauksissa potilas on jo alunperin ollut työkyvytön.
ihminen ei hae eläkettä tämä on tosi.
Ei o mitää intressii jos olis terve. Mutku vaiva o sellanen et o hankala elää vaik ei tee mitään. Siks o pakko hakee sitä. 20 vuotta ku kituuttaa ni sit kai saa vanhuuseläkkeen.
Kela ja kolme suurinta työeläkeyhtiötä kokeilivat ns. Englannin mallia Suomessa. Tämän PCA-menetelmän kokeilu (2005?)Suomessa osoitti, että hylkäävän päätöksen saajista 40%:lle kuuluisikin myönteinen päätös työkyvyttömyyseläkkeestä. Eli nämä etiikkansa unohtaneet eläkelääkärit joutuivat käymään läpi hylätyt hakemukset sokkona ja tekemään päätökset tietämättä nimiä ja että ne oli hylätty jo ainakin kertaaleen. Karu totuus.
"Kelalla on myös laaja-alainen tietämys siitä, mitkä tunnusmerkit yleisessti hyväksyttävällä tavalla näyttävät toteen pysyvän sairauden ja sen yhteyden työkyvyttömyyteen". Kelan yleislääkärillä tuntuu olevan laaja-alainen tietämys kaikista sairauksista ja paremmin kuin erikoislääkäreillä.
Tuosta nuohooja tarusta on turha lähteä yleistämään.
Sanoppas muuta. Harvoin kiistaa syntyy selvästä työkyvyttömyydestä. Äkillinen sydäntä raunioittava veritulppa tai aivoja selvästi tuhoava aivoverenvuoto tms. Yleensä valtaosiin sairauksista liitty selvästi määritellyt lääketieteellisessä tutkimuksessa havaittavat kriteerit, joissa myös sovelletaan työkyvyttömyyden ja pysyvyyden eri aste-eroja.
Epäselviin tapauksiin liitty paljolti epämääräisiä, vaikeasti kliinisesti todennettavia syitä. Selkää särkee eikä syytä tahdo löytyä (aikaisemmin yleinen), mielenterveydelliset seikat (nykyisin lisääntyneet), hermosäryt ilman selkeätä syytä ja sitten elämäntapasairaudet kokonaan tai osaksi,kuten päihderiippuvuudet. Usein osana kokonaistilaa. Syitä tai osasyitä voi olla lukemattomia mm. liikalihavuus ja liikunnan puute. Jos lääkäri kirjoittaa reseptiin "iltaisin 4 km ripeää kävelyä", on potilas useasti huomenna jo toisen lääkärin puheilla.
Kun sairauden kliinisiä tunnusmerkkejä ja syytä ei heti havaita, kirjoitetaan viikko - kaksi sairaslomaa, jota jatketaan kerran tai kaksi. Jos parannusta ei tule eikä lääke auta, ihmetellään ja veikataan joku mahdollinen erikoislääkäri ja taas toinen kuukausi. Sitten koitetaan toista erikoislääkäriä. Nyt palkkaedut ovat päättyneet ja asiakas on sairauspäivärahan varassa. Koitetaan päästä työkyvyn määritykseen ja/tai kuntoutustutkimukseen ja sairausloma-aika kasvaa. Asiakas alkaa irtaantua työelämästä ja työpaikalla uudet sijaiset hoitavat hänen työtään. Kynnys palata töihin kasvaa ja toisaalta työpaikan odotus vanhan työntekijän palaamisesta vähenee. Sairaustilaa ja sen syitä ei kuitenkaan aina ole kyetä selvittämään. Mahdollisesti työkyvyn arviointikin antaa tulokseksi vähän sitä sun tätä. Potilas itse on kuitenkin visusti päättänyt olevansa työkyvytön ja ryhtynyt valmistelemaan elämistä sen mukaan. Vielä voisi olla mahdollisuuksia kuntoutustoimiin ja -järjestelyihin, mutta henkisesti tämäkin vaihe on ohitettu. Lomaa jatketaan, kunnes enimmäisaika alkaa päättyä eikä selvää kliinistä näyttöä ole. On aika kova paikka hoitavalle lääkärille sanoa silmä-silmästä, että "nyt on aika palata takaisin töihin tai etsiä muita töitä. Sairaus näyttää olevan sellainen, että sairastat sitä yhtälailla töissä kuin kotonakin". Siispä laaditaan tilannetta pitkästi ja laveasti selostava lausunto, jossa tuodaan esille mahdollisesti saatuja, mutta heikoksi jääneitä näyttöjä, ja asia siirtyy eteenpäin.
Lääkärit kirjoittavat sairaslomaa ilman hoito-ohjelmaa sellaisille mielenterveyspotilaalle, jonka ongelmat liittyvät heidän elämäntilanteeseensa, läheisen kuolemaan, avioeroon, aviopuolison konkurssiin tms. Tai jonka sairauden taustalla saattaa olla elämäntapaan liittyviä ongelmia. Tällä tavoin poistetaan näiltä henkilöiltä ehkä ainoa elämää järjestyksessä pitävä kiintopiste. Masennusongelmallinen jää yksin kotiinsa ongelmineen ja päihderiippuvaiselle järjestyy joutoaikaa askarrella tämän ongelmansa kanssa.
Jonot mielenterveys- ja päihdehuoltoon ovat liian pitkä ja akuutti hoito jää saamatta. Sairaus vain pahenee ja edessä on eläkehakemus, jonka menestyminen on vähän niin ja näin.
Useasti olisi lääkärille hyödyksi olla yhteydessä työnantajaan ja keskustella työnantajan kanssa potilaan tilanteesta ja mahdollisuuksista tehdä työpaikalla potilaan työkyvyn kannalta tarpeellisia muutoksia. Lääkärin salassapitovelvollisuus on taas siinä useasti esteenä. Työterveyslääkäri on yleislääkäriä paremmassa asemassa tässäkin.
Se on totta, että valitusprosessit kestävät liian kauan ja kaikille olisi helpompaa, jos niitä voitaisiin nopeuttaa. Kaikki kuitenkin haluaa viedä valituksensa loppuun asti ja sinne on hierarkiassa pitkä matka eikä siellä voi olla leegioittain ratkaisijoita. Aina on mahdollista, että eläkehakemus on ratkaistu virheellisesti. Myös lääketiede kehittyy vuosien mittaan ja aikaisempia havaintoja osataan paremmin tulkita. Usein valituksen hyväksymiseen on syynä valitusprosessin aikana aikaansaatu lisänäyttö sairauden tilasta ja laadusta. Esim. jonkin sairauden tila on valitusprosessin aikana kehittynyt sellaiseksi, että sairaus on voitu näyttää toteen ja sen pohjalta päätellä työkyvyttämyyden alkaneen jo alkuperäisen eläkehakemuksen ajankohtana.
Työeläkelaitokset hoitavat itse omat työkyvyttömät eläkeläisensä omien eläkelääkäreittensa kanssa. He vertailevat omaa tomintaansa. Nyt puhutaan Kansaneläkelaitoksesta.
Myönnetään, että yhteisäkin asiakkaita on. Joskus on käynyt niinkin, että Kela myöntää eläkkeen, mutta työeläkevakuutuslaitos ei. Myönnetään, että joskus erottamistapauksessa työeläkeyhtiö on aika ymmärtävästi johtajille näitä eläkkeitä myöntänyt.
Päätöksiä ei tehdä ennen vakuutusyhtiön päätöstä jos vakuutusyhtiö on ensisijainen maksaja. Jokatapauksessa kelalla toimitaan samalla perustuslain vastaisella tavalla kuin vakuutusyhtiöissäkin, eikähän siinä mitään ihmettelemistä ole kun näkee kuinka hyvin kela on kytköksissä vakuutusyhtiöiden ja -"lääkäreiden" kanssa
Vaan siitä huolimatta syntyy tilanteita, jossa päätökset menevät ristiin niinkin päin, että Kela myöntää, vaan työeläkelaitos ei. Tämä ei ole Sinun tuomiovallasasi oleva asia. Se on fakta.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi v. 2007 28 187 henkilöä, joista työeläkelaitoksen päätöksellä 25 422 henkilöä ja kansaneläkelaitoksen päätöksellä 16 066 henkilöä. Sekä työeläke- että kansaneläkelaitoksen työkyvyttömyyseläkkeitä saa siten v. 2007 uusista eläkeläisistä 13 301 henkilöä eli vajaa puolet.Kaikesta käy ilmi, että johtava eläkejärjetelmä on nykyisin työeläkejärjestelmä, jonka hallinnossa ammattijärjestöt ovat tiukasti valvomassa palkansaajien etua.
Työeläkkeen myöntää eläkevakuutusyhtiö yleensä sen jälkeen kuin Kelan maksama sairauspäiväraha päättyy(300pv). Kelan käsittely ja vakuutusyhtiön käsittely ovat kaksi eri prosessia. Ne yhdistyvät ylimmässä vakuutusasioita käsittelevässä vakuutusoikeudessa, joka on Suomen tuomioistuinjärjestelmään kuuluva riippumaton ja puolueeton tuomioistuin. Se viime kädessä päättää, miten kansaneläkelaitoksen ja työeläkevakuutuslaitosten tulee kussakin yksittäistapauksessa soveltaa työkyvyttömyyslainsäädäntöä. Se muokkaa samalla tulkintalinjaa, jota nämä eläkelaitokset noudattavat.
Työeläkelaitoksen päätöksestä voi valittaa työeläkeasioiden muutoslautakuntaan ja sen päätöksestä vakuutusoikeuteen. Tämäkin päätös voidaan vielä purkaa ylimääräistä muutoksenhakua käyttäen, jos ilmenee uusia asiaan vaikuttavia tekijöitä. Näissä toimielimissä olevat lääkärit eivät ole aikaisemmin olleet asian kanssa missään tekemisissä.
Kansaneläkelaitoksen päätöksestä voi hakea muutosta Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta ja sen jälkeen vakuutusoikeudelta.Ylimääräinen muutoksenhaku tässäkin on mahdollinen. Nämä lääkärit eivät ole olleet asian kanssa aikaisemmin missään tekemisissä.
Omien asiantuntijalääkäreiden lisäksi kaikilla muutoksenhakuviranomaisilla on mahdollisuus pyytää myös alan huippuasiantuntijoilta lausuntoja esillä olevissa asioissa.
Summasummaarum, vakuoikeus on paskaoikeus joka pitäis lähettää venäjälle. Vai riippumaton. No hekoheko. Hakee sopivat lausunnot sopivilta lääkäreiltä vak.yhtiöiden eduksi.
lehmäkin osaa lentää
Kelan lääkäri katsoo asian yhteisesti sovittujen kriteereiden kannalta. Näin vältytään suuri määrä väärinkäytöksiä...tutut lääkärit ja maksulliset yksityislääkärit kirjoittavat kyllä mitä "sairaat" tahtovat. Onneksi on kriteerit ja oikeus toteutuu!
tuskin tavalliset ihmiset on olleet sopimassa yhteisesti tästä nöyryyttämisestä ja päähän potkimisesta. Harvalla on näitä "tuttuja lääkäreitä". Ei pidä yleistää. Monella on myös lausuntoja sairaalalääkäreiltä, eli voit myös unohtaa maksulliset lääkärit ja niitenkin yleistämisen. Lääkärit lausuntoaan allekirjoitettaessaan sitoutuu puhumaaan totta. Missä on kelan lääkärien allekirjoitukset? Onko kukaan nähnyt papereissaan heidän allekirjoituksiaan?
No ei tietenkään tavalliset ihmiset niitä sovi. Mieti asia toisinpäin: jos kaikenmaailman sairaalan apulaislääkäreiden ja terveyskeskuslääkäreiden "lausunnoilla" pääsisi tosta vaan heittäen eläkkeelle, millainen yhteiskunta meillä olisi?
Totta lääkärit puhuvat, mutta yhteiskunnallisesti pitää olla jonkinlaiset kriteerit, millä TÄYSIN työkyvyttömäksi "pääsee" - oikeastaan pitäisi sanoa JOUTUU. Ikävä vaan, että liian monelle se on pääsemistä....
täi tiputtaa sinut täikammalla alas pilvistä takaisin oikeaan maailmaan:
Pari vuotta sitten Kelan kautta kuntoutustukea hakiessani tulin kysyneeksi virkailijatädiltä, mikä lienee mahdollisuus hakemuksen mennä läpi.
Täti vastasi aivan totuudessaan silmät kirkkaina, että se riippuu täysin siitä, millä tuulella päätöksiä tekevä ns kelan lääkäri on.
"Että juu, joskus nää tulee hylkynä, joskus ei,
en mä oikeen tiedä kun täsmälleen samoista diagnooseista jotkut pääsee eläkkeelle ja jotkut ei, riippuu siitä kuka päätöksen tekee ja millä tuulella se on. No mut toivotaan et se ois silleen niin ku hyvällä päällä, kun kyl tässä kaikki diagnoosit o semmosia aika pätevii"
Lihasrappeutuma sairautta sairastava äitini keikkui viisi vuotta lähes kokonaan liikuntakyvyttömänä, vasen puoli yläkropasta halvaantuneena, ennen kuin ( viiden vuoden hylky-valituskierteen jälkeen) Kela myönsi eläkkeen.
Että se niistä kriteereistä ja oikeuden tapahtumasta.
Lainaan ed: "täsmälleen samoista diagnooseista jotkut pääsee eläkkeelle jotkut ei"
Ei todellakaan ole päätöksentekijän mielialasta kiinni, missä kunnossa ja millaista työtä esim nivelreumaatikko tekee ja onko hän eläkkeellä. SAmalla diagnoosilla voi ihminen olla töissä pitkäänkin, riippuen työstä ja riippuen ihmisen mielenterveydestä (karkeasti ajatellen sisusta).
Montako selkäkipu-diagnoosilla olevaa tiedät olevan eläkkeellä? Minä tiedän: ei yhtään, eikä kuulukaan. Se vaan on niin, että PELKKÄ KIPU EI OIKEUTA YHTÄÄN MIHINKÄÄN, ilman että kipuun löytyy syy tai selitys. Ihan niinkuin MUTU-en-pysty-työhöni-diagnoosissakaan KEITTIÖlääkäreiden "lausunnoilla" ei ole mitään merkitystä. Se vaan on niin, että minusta-tuntuu-tunne ei riitä eikä oikeuta mihinkään, ilman syytä ja selitystä oireille.
Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää, jos haluaa.
(PS. lihasrappeumassa ei halvaannuta toispuolisesti)
Tiedän erään joka sai eläkkeen selän vuoksi, työ paperimiehenä ei onnistunut.
ei sanottu, että lihasreuma olisi aiheuttanut toispuoleisen halvaanuksen. Korjaa jos olen väärässä nettilääkäri.
Missään kirjoituksessa ei mainita, että lihasREUMA aiheuttaa toispuoleisen halvaannuksen ;)
Kelan "asiantuntijako" sinne on palkattu vänkäämään tälle palstalle vastaan ;)
Kuka on sanonut, että halvaus johtui lihasrappeumasairaudesta? Ai niin, eihän ihmisellä VOI olla useaa sairautta yhtäaikaa.
Särky ei ole syy mihinkään? Ahhaaa, montako kolmoishermosärky potilasta olet tavannut?
Montako nivelreumaatikkoa olet nähnyt sairauden edetessä yhtään missään aktiivisessa työssä?
Voi sinua pumpulissa kasvanutta vähälahjaista ilkimystä, varo vaan, ettei osu omalle kohdalle joskus vielä - jäät vaikkapa rattijuopon auton alle ja selkäranka poikki ja halvaannut kaulasta alaspäin.
Ai niin, mutta eihän se ole syy mihinkään, eihän kipu ole syy eikä voi olla halvaantunut jos on selkä vähän kipeä... ;)
sairaalassa kohtuullisen tiheään tahtiin. Tutkittiin lonkkakipujen "aiheuttajaa". Siinä samalla, ensimmäisellä vastaanotolla sanoin kaksi muuta, välillä tuskallista vaivaa. (Niitä on sitten vielä muitakin, eli monta vaivaa. Toiseen näistä ei kommentoitu, ei tutkittu jne..) Diagnooseja ykkösvaivastani tuli hyvin monta. Vuoden kuluttua sitten se oikea tieto, magneettikuvauksen jälkeen. Pääsin onneksi sitten myöhemmin topakalle lääkärille, joka määräsi tutkimuksiin, ja näin selviteltiin muutkin kipua aiheuttavat vaivat. Eläkelaitoksella/Kelalla tällaiset vaivat, kivut yms. lytätään maan rakoon. Siinä ei auta mitkään todistukset, sen olen vuosien varrella huomannut, vaikka lausunnossa lukisi mitä selventävää. Kipu ja sen myötä toiminnallinen rajoitus eivät ole näille instansseille yhtään mitään-olet terve???
Kipu ILMAN löydettyä syytä ei ole millekään instanssille "mitään". Se EI tarkoita sitä, ettei kipua olisi, mutta "vain kipua" ei oikeuta mihinkään. Kivussa ja sen tuntemuksessa/käsittelyssä on hyvin paljon opittua käyttäytymistä, siksikin sen "mittaaminen ja arvioiminen" ulkopuolisen toimesta on mahdotonta.
Anna pieni ajatus tuolle asialle, ymmärrät miksi.
on syyt, ja nämä kivun "aiheuttajat" ovat selkeästi eriteltyinä B-lausunnoissa. Tutkimuksia on tehty, kuvattu, utrattu jne...Kolmessa eri liikuntaelimessä pysyvät vauriot, rajoittavat kävelemistä, istumista yms. työnteosta puhumattakaan. (Kevyet kotityöt teen, voinnin mukaan.) Selässä nikamien välilevyjen rappeumaa. Muitakin vaivoja toki, mutta ei niistä sen enempää.
Minulla on pitkälti yli 40 vuoden yhä jatkuva työura. Selkä on vaivannut lapsesta saakka ja yli 10 vuotta sitten diagnosoitiin selkäydinkanavan ahtautuma välilevysairauksineen ( 9:ssä eri kohtaa välilevytyriä ja useita hermopinteitä). Lisäksi 3 vuotta sitten protestoitiin molemmat polveni ja viisi vuotta sitten lonkka. Lisäksi nivelpsori myös isoine iho-ongelmineen on ollut riesanani vuosikymmeniä. Kun sitten sain aivoinfarktin (sain onneksi siihen nopean hoidon) ja kun aikuinen lapseni vielä menehtyi, ajattelin etten enää jaksa työelämässä kipuineni ja murheineni.. Sainkin työterveyslääkäriltäni B-lausunnon työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseksi.
En kuitenkaan jäännyt sairauslomalle enkä hakennut eläkettä, vaan ajattelin vielä kerran yrittää kuntouttaa itseäni. Ja tällä kerralla se onnistui! Onnistuin laihtumaan (30 kg)vajaa vuodessa ja painoindeksiksini on nyt 22. Käyn 3 kertaa viikossa kuntosalilla ja 2 kertaa hydrobic:ssä, jolloin myös vesijuoksen lisäksi ainakin tunnin. Joka ilta teen vielä kotona venytys- tai jumppaohjelman. Kivut ovat nyt hallittavissa ja tarvitsen panacodia tai unilääkettä vain muutaman kerran viikossa. Myös ihoni on paremmassa kunnossa kun parantuneen kuntoni takia jaksan rasvata sitä tarpeeksi. Kun olen edelleen työelämässä, rahatkin riittävät ja pääsen hoitamaan ihoani ja niveliä talvilomille Kanarialle tms.
Kun harkitsin eläkevaihtoehtoa, selvitin mahdollisuuksiani siihen. Oli selvää, etteivät kulumat isoissa nivelissä ja hermopuristumat selkärangassa niistä johtuvine kipuineen riitä työkyvttömyyseläkkeeseen istumatyötä tekevälle. Kulumat pitää hoitaa käyvän hoidon suositusten mukaisesti proteesit asentamalla ja hermopinteet ainakin yrittää vapauttaa leikkauksella. Minulla osa välilevytyristä onkin vuosien varrella surkastunut ja selkäranka on jäykistynyt, mutta muuttunut samalla melkein kivuttomaksi. Uskon, että liikunta on ollut ratkaiseva tekijä kipujen vähenemisessä. Kun erityisesti toinen proteesipolvistani usein vielä kipeytyy, saan sen rauhoittumaan vesijuoksulla ja kylmävesialtaalla. Tunnen itseni nyt nuoremmaksi kuin vuosiin ja harkitsen vielä osa-aikaeläkettä, vaikka voisin jo ensi keväänä siirtyä vanhuuseläkkeellekin. Kannattaa ainakin yrittää hoitaa kipuja sopivalla liikunnalla ja kipulääkkeitä aina välillä vaihtamalla.
Kiitos sinulle! Sinnikäs mummo olet! Hieno kirjoitus!
Pitääpä tähdätä samaan: loppuun asti töissä ja mahdollisimman terveenä.
nainen 50 v
kaikilla aloilla, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Niin lääkäritkin. Jokainen on ns oman alansa asiantuntija ja haluaa olla. Lääkärit ovat myös "napit vastakkain" jopa työkavereina samassa hoitoyksikössä. Väittelevät hoitokäytäänöistä jne... Olen nähnyt käytännössä.
Minulla on selkärankareuma ja nivelpsori sekä oikean lonkan kuluma( leikkaus muutaman vuoden sisällä). Lisäksi muitakin sairauksia.
Lääkitystä reumaan ns. reko-hoito. Yhtenä Trexan, joka on solusalpaaja. Otan lääkkeen kerran viikossa puoleltapäivin. Kotiin tullessa nappaan foolihapon ja illan olen pahoinvoipa. Seuraavana päivänä työhön. Joskus homelö olo, mutta mentävä on.
Keskussairaalan lääkärit ovat antaneet niukasti sairaslomaa, vain akuutissa tulehdusvaivassa ja silloin kun olen kävellyt kyynärsauvojen avulla. Olen sitä joutunut itse rukoilemaan. Lääkäri tuijottaa käypähoito-suosituksia ja sen mukaan etenee. Kivusta hän on sanonut että sen perusteella ei sairaslomaan kirjoiteta.
He katsovat että työkykyä on jäljellä riittävässä määrin(pää ja kädet terveet) ja ovat velvoittaneet työterveyshuoltoa/esimiestä järjestämään työlösuhteet. On hankittu useampi työtuoli ja sähköinen työpöytä.
Joskus on raskaita päiviä, mutta hengissä olen. Olen miettinyt sitäkin, että jos annan periksi, niin meneekö tilanne pahemmaksi.
Olen ollut työssä vuodesta 1974 samalla työnantajalle ja edessä vielä yhdeksän vuotta.
Jos en jaksa, niin yritän aluksi osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja vasta sitten kooaikaiselle jos en pärjää.
Mieltä lämmittää se että työnantaja tulee näin paljon vastaan ja suhtautuu positiivisesti tähän kremppaan. Se auttaa jaksamaan monen muun mukavan asian vuoksi. Kivat työkaverit, perhe ja suloiset lapsenlapset.
Minullakin on kipuja lonkassa, jossa kulumat & nivelreumadiagnoosi. Ihmettelen suuresti miten jotkut saavat sairaslomaa ja toiset ei.
Pitäis vissiin olla maailmanmurjoman näköinen kun menee vastaanotolle että sairasloma heltiää. Vai pitääkö alkaa väittämään että nyt on alkanut niin vietävästi masentamaankin? Täytyy heittää meikkaamasta ja olla tukka ruokottomana ja haiskahtaa viinaksilta?
Sais joskus edes pienen hengähdystauon ja levätä. Kivut on pirullisia, univajetta tulee ja päivällä lääkehuurussa yrität palvella toista. Vedät porepanacodia ja tramalia. Apuvälinettä tarjotaan, milloin rannetukea, milloin kyynärsauvaa. Kun on istumatyö, niin sanotaan että et ole kokonaan työkyvytön. Kaiken huippu oli se, että lääkäri sanoi, että kannattais opetella kirjoittamaan vasemmalla kädellä.
Vuosi sitte syksyllä olin sairalomalla, koska tuli munuaisaltaan tulehdus. Sairaalassa kaksi viikkoa ja päälle sain olla kaksi viikkoa kotona. Kun polvesta punkteerattiin nestettä ja laitettiin lääkepiikki, niin peräti kaksi päivää heltisi sairaslomaa.
Johtopäätös->kipu ei riitä->pitää olla niin vaivainen että työ- ja toimintakyky on mennyt.
Jos jotain positiivista pitää löytyä, niin ainaski eläke karttuu.
olen päälle viisikymppinen selkärankareumaa ja nivelpsoriasista sairastava. minulle on taas lääkärit helposti kirjoittaneet sairaslomaa kipujen takia. reumalääkäri kirjoitti kipujen ja uupumuksen takia kolme kuukautta sairaslomaa. jatkuva kipuilu ei ole hyväksi, vaan alkaa syömään päänuppia, kuten mulla. kovin on käytännöt erilaisia lääkäreillä..