Olen ahdistunut, masentunut jne. Mutta usein kun oloni on parempikin näyttää naamani siltä kuin olisin aivan itsarin partaalla. Onko kellään erityistä kokemusta/tietoa millä saisin pärstävärkkini lähemmäs normaalia. Onko esimerkiksi kokemusta jostain lääkkeestä joka olisi selkeästi parantanut ulkoista olemusta.
Minulla on sellainen tuntuma että kun käytin aurorixia niin olin vireämmän oloinen ulkoisesti enkä niin surullisen näköinen kuin nyt remeronkuurilla. Aurorix piti heittää syrjään koska se aiheutti hetkittäin erittäin pahaa ahdistusta ja heikensi xanorin tehoja (tarv. sos.fobiaan).
Minulla on sellainen tuntuma että kun käytin aurorixia niin olin vireämmän oloinen ulkoisesti enkä niin surullisen näköinen kuin nyt remeronkuurilla. Aurorix piti heittää syrjään koska se aiheutti hetkittäin erittäin pahaa ahdistusta ja heikensi xanorin tehoja (tarv. sos.fobiaan).
Vastaukset 3
Vanhimmat
hymyilisit enemmän, ihan vaikka kotona itseksesi. Tai sillä tavalla sisäisesti.
Jostain luin, että mielialakin paranee jos ilmeilee iloisesti.
Minulla itselläni on jo iän myötä yläluomet riipuksissa ja posketkin roikkuvat jonkin verran.Masennuksesta myöskin olen kärsinyt jo vuosia ja hyviä lääkkeitäkin syön.Mutta kyllä serotoniinilääkkeet kohottavat silmien alueen ilmettä ja tekevät valoisamman näkoiseksi.Itselläni on Seromex 20-40 mg vuorokaudessa ja silmät on kyllä pyöremmät ja jaksan pitää niitä paremmin auki.Serotoniinihäiriöisillä on just tuo,että silmiä ei jaksa pitää auki niin ei.Mutta tsemppiä.
lääkkeet äläkä funtsaile niiden vaikutuksia.laita tulitikut silmäluomiin ja kierrä ne ylös.pysyy silmät auki koko ajan.