Hulluakin hullumpi kuvio.
Isä omistaa kototilastaan puolet ja hänen veljensä toisen puolen. Miten tapahtuu ositus jos isä kuolee?
Minä ja sisarukseni perimme tuon isän 50 prosenttia tilasta (vanhemmat eronneet), jonka tietysti haluamme lunastaa pois. Entä jos isän veli ei suostu ostamaan meidän osuuttamme tai kieltäytyy myymästä sitä ulkopuolisille - millaiset oikeudet meillä on? Me lapset emme halua jäädä omistajiksi siihen tilan puolikkaaseen.
Toivoisin tähän vastauksia sitä tosiasiaa silmällä pitäen, ettei tämän ahneen isän veljen kanssa voi mistään keskustella, sopia tai neuvotella..
Isä omistaa kototilastaan puolet ja hänen veljensä toisen puolen. Miten tapahtuu ositus jos isä kuolee?
Minä ja sisarukseni perimme tuon isän 50 prosenttia tilasta (vanhemmat eronneet), jonka tietysti haluamme lunastaa pois. Entä jos isän veli ei suostu ostamaan meidän osuuttamme tai kieltäytyy myymästä sitä ulkopuolisille - millaiset oikeudet meillä on? Me lapset emme halua jäädä omistajiksi siihen tilan puolikkaaseen.
Toivoisin tähän vastauksia sitä tosiasiaa silmällä pitäen, ettei tämän ahneen isän veljen kanssa voi mistään keskustella, sopia tai neuvotella..
Vastaukset 4
Vanhimmat
>>ettei tämän ahneen isän veljen kanssa voi mistään keskustella, sopia tai neuvotella..
Jos sopujakoon ette pääse, haette käräjäoikeudesta purkua ja jaon suorittajaa. Hänen tekemäänsä jakoehdotukseen on sitten pakko suostua - eli jos te / isän veli ei osta niin se myydään ulkopuoliselle.
Jos kyse on ns pikkutilasta syrjäseudulla, paljoa ei jakajan palkkion jälkeen jaettavaksi jää. Tiedän kokemuksesta. Mutta eipä ole vanha ränsistyvä talokaan sitten enää riesana.
On syytä perehtyä myös perintökaaren 25-lukuun. Maatiloja ei niin vaan aina pistetäkään myyntiin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search[type]=pika&search[pika]=perintökaari
Yhteisomistuslaki lähtee siitä että aina ensin on esine (tässä tapauksessa tila) jaettava konkreettisesti ennenkuin myyntilupa heltiää käräjäoikeudelta. Tilojen kohdalla tämä yleensä onnistuu jos ei ole kysymyksessä pieni yksittäinen rakennuspaikka. Käytännössä tämä siis tarkoittaa että ensin pitää hakea halkomista maanmittaustoimistolta jossa jokaiselle osaomistajalle erotettaisiin hänen omistusosuuttaan vastaava pala maata.
Senverran tiedän käräjäoikeuksien oikeuskäytännöstä että ne ovat maaoimaisuuden kohdalla hyvin tarkkoja siitä että eivät myönnä kiinteistöille yhteisomistuslain mukaisia myyntilupia jos ei ole osoittaa että kiinteistön jakaminen halkomalla ei onnistu. (jotkut käräjäoikeudet jopa vaativat päätöksen halkomisen sikseenjätöstä mutta todennäköisesti muukin näyttö siitä että tilaa ei voi käytönnössä halkoa luulisi riittävän)
Niin ja ensin tietysti pitäisi tehdä se perinnönjako jolla kukin perillinen saisi murto-osan mukaisen omistusoikeuden tilaan joka sitten lainhuudatetaan. Jakamattomassa kuolinpesässä olevaa kiinteistöä ei voi halkoa ennen perinnönjakoa vaikka se olisi ainoa omaisuus koko pesässä.
Niin ja sitten tietysti jos kyseessä on toimiva maatila niin perintökaaren 25 luvun säännökset voivat koskea niitä kuten tässä keskustelussa onkin todettu.