Kouvolan poikia olen. Nuorena lähdin ja vieläkin yöllä herään omaan itkuuni kun kyyneleet ovat kastelleet tyynyni. Ajattelen Kouvolaa! Voi Eskolanmäki, voi Sarkola, voi ratapiha ja raiteiden sointi kun juna lähestyy. Ja hienosteleva Manski! Kouvola oi Kouvola! Luulen tänäkin yönä herääväni kyyneleihin, jotka Kouvolan takia virtaavat. Nyt olen kuitenkin kaukana Euroopan toisella puolen, eikä asia itkemällä parane. En silti koskaan unohda Kouvolaa ja, jos joskus voin palata takaisin, en kaihda mahdollisuutta.
Kouvolasta kotoisin
herään itkien
51062
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ripe.net:in jäljitys johti viestistäsi Tornimäkeen.
Josko muuttaisit lähemmäs keskustaa, niin kaipauksiesi kohteetkin ovat lähempänä.
Itkettää vähemmän.
itkemään,täällä tarvittais nyt miehiä,mistäköhän niitä löytyis????
Minä muuten sattumalta tunnen pari miestä, mitä pitäisi tehdä?
..laskenut itseäsi niihin pariin kuuluvaksi?
Ei sinua voi ainakaan hölmönä pitää.