Haluaisin kysyä nuorilta.
Olitpa tehnyt abortin tai pitänyt lapsesi, miksi ja miten päädyit kyseiseen ratkaisuun?
Miten kerroit vanhemmillesi? Vai jätitkö kertomatta? Miten vanhempasi reagoivat?
Oletko kohdannut ilkeyttä, herjaamista teiniraskauden/äitiyden takia?
Miten voit nyt?
Itse olen myös "teiniäiti", ja esikoiseni sain 13 vuotiaana. Onnellinen poikalapsi.
Olitpa tehnyt abortin tai pitänyt lapsesi, miksi ja miten päädyit kyseiseen ratkaisuun?
Miten kerroit vanhemmillesi? Vai jätitkö kertomatta? Miten vanhempasi reagoivat?
Oletko kohdannut ilkeyttä, herjaamista teiniraskauden/äitiyden takia?
Miten voit nyt?
Itse olen myös "teiniäiti", ja esikoiseni sain 13 vuotiaana. Onnellinen poikalapsi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minä tein abortin 15 vuotiaana. Silloin minusta ei äidiksi olisi ollut, ensinnäkin elämäntapana oli silloin ihan hirveät..joka viikonloppu juomassa ja useasti mukana oli myös huumeet. Löysin itseni aina ties mistä.
Pikkuhiljaa aloin rauhoittumaan ja seurustelin useamman vuoden nykyisen mieheni kanssa. Tulin hänelle raskaaksi 18 vuotiaana, jolloin päätin pitää lapsen kun "selviäminen" oli todennäköisempää..miehellä oli vakituinen työ ja äitiys/isyys ei kuulostanut ollenkaan pahalta :)
Terve lapsi syntyi ja nyt hän on 2 vuotias, olen edelleen kotiäitinä ja iltaisin suoritan opintojani. Ollaan puhuttu että vuoden päästä aletaan yrittämään toista lasta. Nykyään meillä menee siis oikein hyvin ja ollaan kaikki onnellisia!
Kuulostaa iha hirveeltä että kersa tekee kersan! Kerkee niitä lapsii tehä vähän vanhemmallaki iällä kun 13v, siinä iässä äityys kyllä hävettäisi, kaikki luulisi sitä pikkusiskoksi/veljeksi..
Ensinnäkin mulle ei abortti ollut vaihtoehto ja raskaaksi tuloa en suunnitellut. Kyllähän sitä kerkeää myöhemmin, ymmärrän sen mutta vahinkoja sattuu vaikka ehkäisyä käyttäisi. Ja olen kyllä pärjänny hyvin, eikä kukaan koskaan ole ainakaan tullu sanomaan että toihan on sun pikkuveli eikä lapsi. Ja kyllä siinä yhdeksässä kuukaudessa kerkeää valmistautua henkisesti. Ainoat ärsyttävät jutut on tommoset ihmiset, jotka täällä kirjottaa tommosta vaikka ei tiedä paskan vertaa mitä se on. Toiset on kypsempiä kuin toiset.
Itse sain lapsen 17 vuotiaana.
3 vuotta olin kotona, vuoden töissä ja nyt sitten ammattia hankkimassa. Harvemmin on iästä mitään sanottu.
Kyllä minusta tuo 13 vuotta tuntuu todella nuorelta. Ymmärrät kyllä kun tulet vanhemmaksi.
Olen jo parikymppinen.
No huh !!
Minusta silti 13-vuotias äiti kuulostaa kamalalta. Siis vaikka väität olevasi kypsempi kuin monet ikäisesi. Olet vasta murrosiän alussa, kasvat ja kehityt itsekin henkisesti ja fyysisesti! Ihan järjetöntä.
Vaikka pärjäisit hyvin niin kuulostaa kamalalta.
Itse sain lapsen 18-vuotiaana, ja kun taapäin ajattelen, olin silloin itsekin hyvin nuori saamaan lapsen, vaikka oisin miten henkisesti mukamas vanhempi.
Tulee aikoja milloin kaipaan omaa-aikaa, ja turhaan. Ammattia vasta hankkimassa. Olen nyt 20. Eli silti liian nuori, 13-vuotias äiti kauhistuttaa.
13v on niin nuori, että ei pitäisi edes harkita sukupuolisuhdetta vielä moneen vuoteen.
se on totta, että 13vuotias on liian nuori itsenikin mielestä harrastaan ees seksiä ku sillon oman kehon kehitys vasta alkaa jos sillonkaan. sen kuitenkin ymmärrän, että jos aborttia ei halua niin päättää pitää lapsen. odotusaikana kerkiää valmistautua jotenki, mut se riippuu ihan vaa ihmisestä ja ajatustavasta, että miten tulee ja haluaa pärjää lapsensa kanssa. ikä ei kerro, että osaatko ottaa vastuuta. tiedän moniakin ihmisiä jotka ovat hankkineet lapsen, koska on käynyt vahinko ja ei aborttia halunnu tehä eivätkä osanneet ajatella järkevästi asioita ja ottaa raskautta positiivisesti vaikka pitäneet lapsen. nyt he ovat katkeria ja syyttävät lapsiaan siitä ettei oo omaa aikaa ja plaa plaa. elämä on kompromisseja täynnä. jos on itse valmis niin se on okei, mut jos on epäileväinen niin melko varmasti lapsi kärsii siitä enemmän kuin äiti.
No 13 vuotias on ihan lapsi vielä! Hyvä varmaan kun ensimmäiset menkat on alannu? Mitä kuule vanhempasi sanoivat kun kerroit?
Olin noin 15-vuotias kun tulin vahingossa raskaaksi. Olimme siitä poikaystäväni (20v.) kanssa erittäin järkkyttyneitä, eikä mieleemme edes tullut pitää lasta, joten päädyimme aborttiin.
Vanhemmille en uskaltanut kertoa, mutta isolle siskolleni asiasta kerroin ja hän minua avustikin henkisesti ja rahallisesti aborttiin.
Myöhemmin olen katunut sitä hirveästi, kun mietin minkälainen lapsi siitä olisi tullutkaan.
Nyt olen taas raskaana (rv 14 2), mikä ei kylläkään ollut suunniteltu, mutta olemme saman poikaystävän kanssa suunitelleet pitää lapsen. Elämä on kunnossa ja on muutenkin henkisesti valmis kasvattamaan lasta.
Laskettu aika on 17.6 ja tällä hetkellä opiskelen ja minun pitäisi valmistua toukokuun lopulla ja aijonkin jos vaan raskauden takia pystyn. Koska sitten olisi ammatti valmiina kun joskus rupean töitä etsimään.
T: Tulevat vanhemmat
silti et tehnyt aborttia, mikä mielestäni on hyvä juttu. Mutta voisisko joku kertoa että haittaako jos ekojen parin raskausviikon aikana on käyttänyt alkoholia, aika paljonkin vielä ja siihen päälle vielä tupakkaa, niin vaikuttaako se siihen lapseen?
Niin että ei se aina vaikuta.. Hyvä ystäväni noin kolme vuotta sitten tuli raskaaksi eikä tienyt sitä kuin vasta ollessaan 4 kuukaudella raskaana, sitä aikaisemmmin hän oli kova juhlimaan. Silti syntyi kokonaan terve lapsi.
Kuhan vaan et enään juo tai polta. =)
Lapsi voi olla terve syntyessään vaikka äiti odotus aikana joisi polttais. tiedän yhden tutun joka vasta synnyttäessään kuuli olevasna raskaana, poika nyt 3 vuotta eikä puhu sanakaan. neuvolan ja lääkärinmukaan ne on niitä "haittoja" siitä kaikesta, kehitys tulee hitaampana ja jää jälkeen.. ja niistä ei tiedä vieläpitkään aikaan kun lapsi on syntyny. älkää yleistäkö, ei kaikilla.
samoten serkkuni on narkkari ja hänellä 3 vuotias poika, raskausajan oli kamaa vetämättä mutta joi satunnaisesti ja poltti, hänen poikansa myös puhuu hirveen huonosti ja kuulossa on vikaa, jota tutkitaan..ja sekin on ihan äidin alkoholista johtuvaa raskausaikana!