eilisenki illan.
Eikö se ole semmonen sanontaki olemasa, että kotini on linnani. Joilaki se tuppaa vaan olemhaan enenpi se linna kotina.
Hyvä mejän oli olla vaikka ei poolia olukhaan, mutta muut tarijottavat olivat kyllä etikettimättömän mukhaiset.
Telekkarista met niitä katoima, kun ei tullu sitä valekutsuvakhaan, vaikka mie sitä oikhein harthaana ootinki. Sille oli käyny vissiin samalatavala kö sille Salamisen Simon oteäänele, että oli hukkunu postisa. Sitä ei pitäs tuon vesipostin välitykselä lähöttää mithään.
Kyllä tuo mejänki juhuliminen oli noteerattu tuola ohikulikijoihen tahola, ko tuli tekstiviestisä kysely, että miksei sulla pala linnantornisa valot. Ensinhän mie menin itheeni, että pittääkö siitäki huomauthaa jatkuvasti että on pölijä, mutta sitten sielä pimmeyvesä välähtiki, että talon torniaha se varmhaan tarkottiki.
Mie sitte könysin laiskuuttani vain kakkosheen, ja panin kolomosheen valot. Seki valitus noteerathiin heti. Mie pijän että se oli yks vaimoihiminen, joka testas että onkohan sielä kethhään kotosala, ja misä ne ovat jos ei kotona.
Toivottavasti se sitten ihhali niitä valoja, niinkö metki teimä koiran kansa, ko kävimä välilä kattelyn lomasa happihypylä.
Juttelima met siinä kävelesä, ihan teemhan mukhaisesti itämerestäki.
Mie kyäsin koiralta, että mitä mieltä se on asiasta? Se pikkusen aika tuumas, ja nuuski minule täysin tunnistamattomia sekä näkymättömiä hajuja; sitte se nosti koipheensa ja kusasi. Miekö sanhoin että kyllä mie ymmärsin, niin se vielä sitten ähelsi siihen vierheen paskapökälheet, että varmasti viesti meni perile.
Näkyhä sielä olevan minun tuttujaki ainaski viistoista, että ei sielä enhään minua olis tarvittukhaan, sillä mie pijän, että ei se booli olis mulle sitte riittänykhään, puhumatkhaan siitä eväspuolesta.
Eikä sielä olis ollu niitä makhuulepanopaikkojakhaan, ko olivat niinkö sillit purkija. Sartiinitha ovat enempi vaakatasosa. Eiköhän hekki sitte, nuo kuhtuvierhaat, ettinheet itelheen makkuammuntapaikkoja. Ainaski se ampuja, ja sitte joku MUUKIN. Jos vielä jokku toisekki.
Oliha sielä se yks agenttiki joukosa, mutta ko se pölijyyksihään palajisti ithensä. Sekö ei ollu älynny pukia iltahametta, vaan tuli housuisa, vaikka muuten oliki hyvin naamijoitunu.
Jos mie tottuven sanon, mitä mie olin mieltä nuista juhulista, niin se oli suuri munhaus ko muutenki tällähetkelä muutenki olhaan kuulema melekosesa lirisä. Ja ko ei ole vielä ees jäläkipyykätty lophuun niitä evuskunnan 100-vuotisjuhuliakhaan.
Ainaski olisi ollu oikheen, että olisivat panheet 5000 euron sishäänpääsymaksun, ja sitte jakanheet net rahat vaikka veteraneille.
Jos sinne olisi vaikka viijelekymmenele köyhimmäle annettuki vappaalippu eri anomuksesta, niin olisihan siitäki kertyny sievoinen summa.
En mie usko että että tulijoista olisi puutetta sittenkhään. Voisihan niistäki valita mieleisensä.
Mutta ei sitte annettas kansanevustajille mithään juhularahhaa sen takia, vaikka hetihän net niin päättäs. Kelemit.
1850x5000= 9250000 euroa.
Joka vuosi olisi voitu melekosela summala auttaa veteraaneja. niitä ketkä nuo juhulat ovat aikaseksi saaneetki.
Minusta tommonen Läpikättelyjuhula ei ole mikhään oikia juhula, kö yhestä ovesta tulhaan sishään, ryypäthään hopusti poolia syyvhään vähäsen, ja sitte hörpäthään baakelsisaludopresedentit pääle, ja tansithaan toisesta ovasta pihale näyttäytymhään site pikin kuppiloita katheelisile, että linnasta tulhaan.
kännisä sitte pijan vielä elevistelynsä jäläkheen piesättävät ithensä, ja päsee joku toinenki linhaan hänen asianajasuhtheillaan.
Mie juhulistin omia linnan juhulia pitälä konheen tämän konheen kiini, ettei olis tullu liikaa vappaa-aika mielheen.
Ny mie kerronki, että minun eilinen kalenterikuva oli pipari, tämänaamupäivänen lippu, mikä muistutti, että otahan lippu pois tankosta. Oli unohtunu.
Tai olishan se saanu olla, ko tulleepi se matkalainen kotia, ja koti on taas enempi koti, tai kotilinna.
Eikö se ole semmonen sanontaki olemasa, että kotini on linnani. Joilaki se tuppaa vaan olemhaan enenpi se linna kotina.
Hyvä mejän oli olla vaikka ei poolia olukhaan, mutta muut tarijottavat olivat kyllä etikettimättömän mukhaiset.
Telekkarista met niitä katoima, kun ei tullu sitä valekutsuvakhaan, vaikka mie sitä oikhein harthaana ootinki. Sille oli käyny vissiin samalatavala kö sille Salamisen Simon oteäänele, että oli hukkunu postisa. Sitä ei pitäs tuon vesipostin välitykselä lähöttää mithään.
Kyllä tuo mejänki juhuliminen oli noteerattu tuola ohikulikijoihen tahola, ko tuli tekstiviestisä kysely, että miksei sulla pala linnantornisa valot. Ensinhän mie menin itheeni, että pittääkö siitäki huomauthaa jatkuvasti että on pölijä, mutta sitten sielä pimmeyvesä välähtiki, että talon torniaha se varmhaan tarkottiki.
Mie sitte könysin laiskuuttani vain kakkosheen, ja panin kolomosheen valot. Seki valitus noteerathiin heti. Mie pijän että se oli yks vaimoihiminen, joka testas että onkohan sielä kethhään kotosala, ja misä ne ovat jos ei kotona.
Toivottavasti se sitten ihhali niitä valoja, niinkö metki teimä koiran kansa, ko kävimä välilä kattelyn lomasa happihypylä.
Juttelima met siinä kävelesä, ihan teemhan mukhaisesti itämerestäki.
Mie kyäsin koiralta, että mitä mieltä se on asiasta? Se pikkusen aika tuumas, ja nuuski minule täysin tunnistamattomia sekä näkymättömiä hajuja; sitte se nosti koipheensa ja kusasi. Miekö sanhoin että kyllä mie ymmärsin, niin se vielä sitten ähelsi siihen vierheen paskapökälheet, että varmasti viesti meni perile.
Näkyhä sielä olevan minun tuttujaki ainaski viistoista, että ei sielä enhään minua olis tarvittukhaan, sillä mie pijän, että ei se booli olis mulle sitte riittänykhään, puhumatkhaan siitä eväspuolesta.
Eikä sielä olis ollu niitä makhuulepanopaikkojakhaan, ko olivat niinkö sillit purkija. Sartiinitha ovat enempi vaakatasosa. Eiköhän hekki sitte, nuo kuhtuvierhaat, ettinheet itelheen makkuammuntapaikkoja. Ainaski se ampuja, ja sitte joku MUUKIN. Jos vielä jokku toisekki.
Oliha sielä se yks agenttiki joukosa, mutta ko se pölijyyksihään palajisti ithensä. Sekö ei ollu älynny pukia iltahametta, vaan tuli housuisa, vaikka muuten oliki hyvin naamijoitunu.
Jos mie tottuven sanon, mitä mie olin mieltä nuista juhulista, niin se oli suuri munhaus ko muutenki tällähetkelä muutenki olhaan kuulema melekosesa lirisä. Ja ko ei ole vielä ees jäläkipyykätty lophuun niitä evuskunnan 100-vuotisjuhuliakhaan.
Ainaski olisi ollu oikheen, että olisivat panheet 5000 euron sishäänpääsymaksun, ja sitte jakanheet net rahat vaikka veteraneille.
Jos sinne olisi vaikka viijelekymmenele köyhimmäle annettuki vappaalippu eri anomuksesta, niin olisihan siitäki kertyny sievoinen summa.
En mie usko että että tulijoista olisi puutetta sittenkhään. Voisihan niistäki valita mieleisensä.
Mutta ei sitte annettas kansanevustajille mithään juhularahhaa sen takia, vaikka hetihän net niin päättäs. Kelemit.
1850x5000= 9250000 euroa.
Joka vuosi olisi voitu melekosela summala auttaa veteraaneja. niitä ketkä nuo juhulat ovat aikaseksi saaneetki.
Minusta tommonen Läpikättelyjuhula ei ole mikhään oikia juhula, kö yhestä ovesta tulhaan sishään, ryypäthään hopusti poolia syyvhään vähäsen, ja sitte hörpäthään baakelsisaludopresedentit pääle, ja tansithaan toisesta ovasta pihale näyttäytymhään site pikin kuppiloita katheelisile, että linnasta tulhaan.
kännisä sitte pijan vielä elevistelynsä jäläkheen piesättävät ithensä, ja päsee joku toinenki linhaan hänen asianajasuhtheillaan.
Mie juhulistin omia linnan juhulia pitälä konheen tämän konheen kiini, ettei olis tullu liikaa vappaa-aika mielheen.
Ny mie kerronki, että minun eilinen kalenterikuva oli pipari, tämänaamupäivänen lippu, mikä muistutti, että otahan lippu pois tankosta. Oli unohtunu.
Tai olishan se saanu olla, ko tulleepi se matkalainen kotia, ja koti on taas enempi koti, tai kotilinna.
Vastaukset 9
Vanhimmat
omaisuus. Tuli ohjelma telkkarissa. Eli, omaisuutta kerätään, koska sen jälkikäytön on joku jo suunnitellut.
enhään annakkaan mihinkän tuommosheen rahhaa.
Ketkuiksi on kerräilytki menheet.
Kyllä mie vain piän, että net "veteraanimiljoonien" jäläkikäyttäjät ovat noita samoja juhulijoita.
Kyllä niile rahoile löytys kohteita muijenki vähävarasten auttamiseksi. Tarkotin noile sinhaanpääsymaksutuloile.
Nykyäänhän puhelinfirmat vievät jo ison osan noista keräyksistäkin. Siitä on tullu kaikenmaailman kieroilijoitten bisnestä.
Enpä viitti ärsyttää kethään enempää, ko saattavat olla itekki monesa "hyväsä" tarkotuksesa mukana.
Jos minula on annettavaa ja joku tarvii, sekä tiiän varmastii mihin rahani mennee niin sitten annan. Ennen olen antanu, vaan mie en ala olemhaan kenenkhään kusetettavana ainakhaan. Ei net kusettajat ennen lopu, ennenkö net huomaa, ettei tämä homma heile enhään kannatakhaan.
Väärin on ettei raha mene 90%sesti sinne mihin sitä keräthään.
Se vaatii vain niin epärehellisen luonteen, ettei minun luonteellani täysylöspitoon ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. Itselleen jos jotain koiruuksia keksii ja on epärehellinen, niin siitä ei saa linnaa, vaan huonon omantunnon. No, sehän kyllä sitten kolkutteleekin sitten siihen malliin, että on parempi pysyä itselleenkin rehellisenä.
Mainihit tuon pullopostin, ja minä olen meinannut pelkästään siirtyä siihen postilajiin. On halapa nakata rannasta verottajalle postia, ja etenkin oottaa siellä itselle postia. Hyvin usein nimittäin tuuli käy ohitseni, ja posti menee sen siliän tien. Ei tarvi availla postia läheskään joka päivä. Sanomat ovat ainakin tuoreita, sanoisimpa jopa että kosteita kun ne saavuttavat minut. Kyllä ne kuitenkin hyvin soppii huussissa käytettäväksi, kun laittaa ensin kuivumaan.
Laittakaa te Joulumieliset niitä valoja ikkunoihinne, kyllä minä niistä saan kehiteltyä joulumielen ihan keposesti. Minun ikkunat ovat kylläkin pimeänä, ja kaihtimet melekosen kiinni joten jouvutte naapurit tuijottamaan omia valojanne. Ei tämä itsekkyyttä ole, vaan ihan pelekkää nuukuutta, tässä lama-ajan kynnyksellä.
Linnanjuhlistakin oli mielipide jossakin aivosolukoissa, jos sen löytäisi. Niin kun en itse seuraa tuota touhua. Tuli tuo maksupuoli pintaan, niin ajattelin kyllä että saisivat pääsymaksun maksaa. Vaikka kyllä ne puvut maksavat aika rutosti, ja ovat melkeinpä kertakäyttö tavaraa, joten kyllä ne saavat liiketoimintaa aikaseksi sillä tavoin. Herroillahan on nuo syönti etuudet muulloinkin vähän paremmat kuin rahvaalla, joten ei se yksi juhla meitä rahantekijöitä mihinkään kaada. Se sähkönkulutus taitaa olla suurin menoerä, kun pitää nähä kellä on sopimatottoman kaunis puku päällänsä, ja onko se housu vai hame, kun ei niitä oikein erota missään tunnelmallisessa kynntilän valossa.
Kyllä se lippu kannattaa pittää siellä ylhäällä, niin käärmeenkesyttäjäs tietää pysähtyä oikeaan osoitteeseen kerralla. Ja näkkee, että ikävä on ollut hirmusen kova. d;)
kotilinnaa kummemphaan vievät jos emmä tästä kovin palijoa enemphää ennää jätä laakereila lepphäämistä vähemmäle.
Mie en kato ees noita televisio-ohojelmia missä melskataan, ja kieroilhaan.
Mua tympäsee kaikki tuommonen.
Niinkö mie olen sullekki sanonu, että varastamista ja väkivaltaa mie "vihhaan".
Hyväntahtonen pilailu on paikalhaan, kun sekhään ei ryöstäyvy käsistä.
Rajansa kaikela.
Mie tarkotin semmosta vesipostia, mistä vettä otethaan.
Sähkörosvoja pitäs saaha järijestykseen, mutta net ovat nuo päättäjät ilimeisesti samasa porukasa.
Em mie tiijä oliko sillä vällykäärhmeen kesyttäjälä ikävä ollu, mutta kyllä meilä nyt mulle leivothaan, mistähän syystä?
Kyllä minua on hetimuutenki "hyvänä" pijetty
Kyllä se "elukkaki", kessyyntyy, niinkö koiraki.
"Sikariporras" kuulema on nyt käytösä tästä lähin.
niin kauan ko jakssaa ylimphään kiikkua. Eli minut tavalhaan niinkö muutetthaan korkheimpaan luokhaan. No peremmat näkymät sieltä onki, ja saapi liikuntaa samala.
on mulla sieläki kaikki "mukavuuvet". Sielä nimithäin on makkuupaikkaki.
Ei tarvi enhään ees sikaria polttaa istuvalthaan, ja on niinkö ko valamiiksi siihen suunthaan menosa, mihin net sanovat tuon pössyttelynki johtavan.
Samahan se on kaiken muunki kohala, että hithaasti tappavvaa myrkkyä.
En mie palijoa polta.
Kuhan pössyttelen ko sille tuntuu.
Viinankansaki olen värkänny viimeksi vappuna.
En mie mikhään "enkeli" silti ole. Onneksi vielä.
Mie pijän että et sie nuuka ole noijen valojen käytön kansa, mutta jos sie oot niin valosa luonne, että siet henno sitä kaikile näyttää.
Sehän valo sitte näkys muilekki, ja tiiä vaikka tarttuski. Hyvänä apuna se on tuo järijenvaloki joskus. */:)
soittamassa saksofonia. Nuorimies. Vaan voikohan tuota sukulaiseksi oikein sanoa. Jos on miehen, siskontytön poikaystävä? No, isojuttu kuitenkin nuorelle kaverille...tämä soittokeikka. Kyllä siellä pojan vanhempien kotisohvalla sitten, varmaan tarkasti tuota LinnanJuhlaa katseltiin, uskoisin niin...
...siskontytön poikaystävää voi vallan hyvin sanoa sukulaiseksi :)
Mullakin oli "sukulaisia" juhlissa. Miapetra Kumpula-Natri on ollut oppilaanani yli kymmenen vuotta. Ja Luonto-Liiton pääsihteeri Petra Yliportimo myöskin n 10 vuotta. Lopetti pianonsoiton päästyään Ib-lukiosta ja lähdettyään opiskelemaan muualle.
Ja mistäs sitä tietää, vaikka siellä olis muitakin sukulaisia.
Itse en nyt tänä vuonna sinne lähtenyt. Ans kattoo sitte ens vuonna.
minä nyt en niin kovin sukurakas, mies tuon tiesi. Mukavantuntuinen tämä nuorimies on, mitä nyt pari kertaa olen nähnyt. Pitkään ovat nämäkin nuoret jo seurustelleet, itse taas ajattelen että, kun ovat vielä niin kovin nuoria kumpikin...eikös se ole mukavaa, kun entiset oppilaat menestyvät sitten myöhemmin. Kyllä, minä ainakin naisena arvostan, tätä nykynuorten halua kehittyä ja opiskella musiikinsaralla. Ei se pelkkä lahjakkuus yksin riitä...
Kyllä sitä varmaan noihin juhliin sitten vähän kyllästyy, jos joka vuosi täytyy mennä. No, vuosihan se on ensivuosikin, jospa sinä sitten...
Tiesitkös muuten millä nuo Linnan hienot kristallikruunut ja muut kristallit sitten saadan noin hienosti sädehtimään. No, minäpä kerron, jos sinulla vaikka noita kristallilaseja on kotona. Kuivaappa tämä lasi sun muut esineet silkkipaperilla. Tämän jutun minulle taas kertoi, kauan sitten entinen työpaperini, joka oli aina tuolla Linnassa välillä extraamassa. Kun Linnaa laitettiin juhlakuntoon. Ja taisi tuon keinon myös vanhempani tietää. Minäkin meillä juhlalasit tuolla silkkipaperilla kuivaan, kun oikein viimeisen päälle, tuon kattauksen Jouluna täällä kotona yhdessä mieheni kanssa laitamme. Joku tähän tietysti ottaa kantaa, ja sanoo että, turhaa hienostelua. Ja varmasti meitä snobeina pitää. Mutta, totta tämä on, silkkipaperilla saa kristallit loistamaan. Hyvää Itsenäisyys Päivän Jatkoa sinne sinulle Heikunkeikku;
t.ent.tehtaantyttö
hörhelömekko päällä?
päälä, eikä allakhaan. Miehä olin kotona.
Mie en huomannu muihen kun sen yhen puoluepuhepukarin päälä olevan vaalean sopimattoman, ja liian kiriän puvunapäältä pysty kyllä näkehmään, mitä sillä oli allaki.
Sillon mie vähän kyllä arvalin joienki näkevän aniliininki väristä. Mie en olis lähteny sinne mekosa vaikka olisin saanu halosta.