En ole kauhesti lukenut synnytyksestä tai ole saanut kauheasti tietoa että mitä siellä tapahtuu?
Millä viikoilla te olette synnyttäneet?Oletteko olleet todella kipeitä,onko annettu riittävästi kipulääkettä?Olen kuullut "alapään puudutuksesta" miten se sitten tapahtuu??Helpottaako kipu heti kun vauva on ulkona?Kuinka moneksi yöksi vauva on jäänyt tarkkailuun sairaalaan?Kuinka kauan kestää kun vauva tulee ulos ponnistus tilanteessa?? :O
Onko täällä ketään joka olisi synnyttänyt ihan luonnollisesti ilman lääkkeitä??Itselläni on kamala synnytys pelko nyt tullun rv 36.. :P
Millä viikoilla te olette synnyttäneet?Oletteko olleet todella kipeitä,onko annettu riittävästi kipulääkettä?Olen kuullut "alapään puudutuksesta" miten se sitten tapahtuu??Helpottaako kipu heti kun vauva on ulkona?Kuinka moneksi yöksi vauva on jäänyt tarkkailuun sairaalaan?Kuinka kauan kestää kun vauva tulee ulos ponnistus tilanteessa?? :O
Onko täällä ketään joka olisi synnyttänyt ihan luonnollisesti ilman lääkkeitä??Itselläni on kamala synnytys pelko nyt tullun rv 36.. :P
Vastaukset 3
Vanhimmat
..aika alkaa lukemaan synnytyksestä. Laitapa googleen hakusana niin löytyy varmasti kyseisestä aiheesta vastauksia esittämiisi kysymyksiin.=) Ja neuvolassakin voi kysellä ja näistä puhutaan muutenkin siellä..jos olet käynyt.
minkäänlaista synnytysvalmennusta? Ihmettelen...
Noh, eipä niitä synnytysjuttuja kannata etukäteen lukea, kaikki tapahtuu niin kuin tapahtuu, ei siinä itse voi paljoakaan vaikuttaa.
Jokainen synnytys on erilainen, joku synnyttää tunnissa, jollakin menee vuorokausi.
Itse synnytin vk 40, ja mukamas ajattelin että mahdollisimman luonnollisesti, ja pyh, kaikki mahdolliset helpotukset otin...
Vuorokauden pukkasin vauvaa maailmaan, kun oli väärässä tarjonnassa. Kyllä ihmettelin jälkikäteen miksei kukaan sanonut että se käy ihan helvetillisen kipeää! Naiset vähättelevät synnytystä! En halua pelotella, mutta kannattaa varautua siihen, että tosi paljon sattuu. Ei kaikille mutta mulle ainakin sattui...
Mutta joo samantien kun vauva oli ulkona kipu lakkasi. Vauvan kans oltiin osastolla kolme yötä...
Älä edes mieti koko synnytystä, hyvin se menee! :)
Jokaisella on omanlaisensa kipukynnys, jotkut on enempi ja toiset vähempi kipeitä synnytyksen aikana. Synnytyssupistukset on kipeitä ja sen kyllä tietää, milloin synnytys käynnistyy. Ovat siis ihan erilaisia, kun harjoitussupparit. Itse taituin kaksinkerroin ja jouduin ottamaan tulea seisoessani aina kun supistus tuli. Kun siis noita kipeitä suppareita tulee sännöllisesti n5min välein, on aika lähteä sairaalaan (ansisynnyttäjä).
Sairaalassa ensin tarkkaillaan avautumista, vauvan sykkeitä ja synnytyksen etenemistä (voi viedä tunteja). Synnytyssaliin siirryttäessä saa sitten isompiin kipuihin ilokaasua, jos haluaa. Se auttoi ainakin minulla viemään pahimman kivun kärjen pois supistuksilta. Kun synnytys on sitten edennyt, eli kun kohdunsuu on jo auennut reilusti (lähes koko 10cm) ja esim lapsivesi tullut, voi pyytää epiduraalin. Siis siinä tapauksessa, ettei enää jaksa spistuskipua. Itse toisen kohdalla aion ennakoida vähän, koska viimeksi lääkärin tulo ja puudutteen vaikutuksen alkaminen keski pyyntöni jälkeen sen verran, että aika tuskaiset oli hetket. Epiduraalin vaikuttaessa kipu häviää ja voi paremmin keskittyä itse ponnistamiseen, kun sen aika on. Suosittelen siis. Toisaalta joillain se voi hidastaa synnytystä, mulla se edisti sitä.
Jälkisupistuksia saattaa tulla jonkin verran synnytyksen jälkeen, mutta itse en niitä edes huomannut, kun olin niin onnenpöllyssä vauva sylissä. Eli kipu loppuu aikalailla synnytykseen (tai epiduraalin saamiseen parhaimmillaan). Ponnistusvaiheen pituus vaihtelee paljon, itselläni se kesti kymmenisen minuuttia ja meni kohtalaisen halposti, vauva oli pieni.
Synnytys oli kaikenkaikkiaan mahtava kokemus. Jollei tuota epiduraalin viivästymistä laske, kaikki meni paljon helpommin ja paremmin, kun olisin osannut odottaa.
Me oltiin kolme yötä perhehuoneessa sairaalassa, mutta pitävät ainakin Naistenklinikalla mielellään siihen asti, kun imetys onnistuu.
Kannattaa varmaan puhua neuvolassa synnytyspelosta, osaavat sieltä antaa hyvää faktatietoa tapahtumasta, kivunlievityksistä ja itse prosessista. Synnytyksestä kuulee kaikenlaisia kauhujuttuja, kannattaa suodattaa suoraan osa. Eikä ehkä kannata hurjimpiin kertomuksiin edes paneutua, stressaantuu vaan turhaan. Sinulla tulee olemaan ihan omanlaisesi synnytys. Kirjoista ja neuvolasta saatu faktatieto auttaa varmaankin sinua valmistautumaan paremmin synnytykseen, kun synnytyskokemukset. Kokemukset on aina subjeksiivisia.
Lykkyä synnytykseen!