Huostaanotetun lapsen oikeudet
Yleisten lasten ja kansalaisoikeuksien lisäksi huostaanotetulla lapsella on lastensuojelulain mukaan mm. seuraavia oikeuksia:
12 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus tulla kuulluksi lastensuojeluasiassa ja 15 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää puhevaltaa häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lapsen toivomukset ja mielipide on selvitettävä aina, kun se on hänen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen mahdollista. (10§, 17§).
oikeus tavata vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä sekä pitää heihin yhteyttä (24§)
oikeus huollon vaatimaan asumiseen ja toimeentulon turvaan (13§)
oikeus suojelun ja kehityksen vaatimaan muuhun tukeen (13§)
oikeus kykyjen ja taipumusten mukaiseen koulutukseen (2§, 30§)
oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen (31§)
oikeus yksityisyyteen sekä kirje- ja puhelinsalaisuuteen (31§)
oikeus vapaaseen liikkumiseen sijaiskodin asettamin tavanomaisin pidettävin rajoituksin (32§)
oikeus saada tiedot häntä koskevasta huoltosuunnitelmasta (26§)
oikeus käyttörahaan huostaanoton kestäessä sekä oikeus itsenäistymisvaroihin itsenäistymisvaiheessa (46§)
oikeus jälkihuoltoon (34§).
Lapsen hoito ja holhous
Lapsen huollolla tarkoitetaan hänen henkilökohtaisten asioidensa hoitoa: lapsen kasvatusta, hoitoa sekä ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellista valvontaa ja huolenpitoa. Lapsen huolto on rinnakkainen käsite lapsen holhoukselle, joka sisältää lapsen omaisuusasiat. Holhooja siis hoitaa ja päättää lapsen taloudellisista asioista.
Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai toinen heistä tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista.
Lapsen huolto säilyy vanhemmilla, vaikka lapsi on otettu huostaan. Vain tuomioistuin voi tehdä päätöksen huollosta erottamisesta. Sosiaalilautakunnalla on kuitenkin oikeus päättää huostaanotetun lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä olinpaikasta. Sosiaalilautakunnan tulee kuitenkin pyrkiä yhteistoimintaan lapsen vanhempien ja mahdollisten muiden huoltajien kanssa. Kun huostaanotettu lapsi on sijoitettu sijaisperheeseen, vastuu välittömästä hoidosta ja kasvatuksesta kuuluu sijaisvanhemmille.
Ilman huoltajan/huoltajien suostumusta ei voi muuttaa huostassaolevan lapsen nimeä, uskontokuntaa tai kansallisuutta. Haettaessa huostassa olevalle lapselle passia siihen antaa luvan sosiaalilautakunta tai sen alainen viranhaltija.
Lapsen holhoojia ovat hänen huoltajansa, ellei oikeus ole toisin päättänyt.
Asianosaisten kuuleminen
Sosiaalilautakunnan on ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuoltoon sijoittamisesta ja huostassapidon lopettamista kuultava asianosaisia, joita ovat (LsL 17§):
12 vuotta täyttänyt lapsi itse
lapsen vanhemmat
lapsen huoltajat
henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tällöin on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut (esim. sijaisvanhemmat).
Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen vanhempansa vastustavat huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista, on päätös alistettava 30 vrk:n kuluessa lääninoikeuden vahvistettavaksi. Näin ei kuitenkaan tarvitse tehdä silloin, kun kyseessä on kiireellinen huostaanotto (LsL 18§), joka lakkaa 14 vrk:n kuluessa, ellei asiaa sinä aikana oteta käsittelyyn varsinaisena huostaanottona. Kiireelliseen huostaanottoon tulee ryhtyä, kun lapseen kohdistuu välitön vaara.
Asianosaisilla on myös muutoksenhakuoikeus lapsen huostaanottamista, sijaishuoltoon sijoittamista tai huostassapidon lopettamista koskevasta päätöksestä. Sosiaalilautakunnan tekemästä päätöksestä voi hakea muutosta lääninoikeudelta ja lääninoikeuden päätöksestä voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia:
1)perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja sen suorittamisesta
2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaistenkäyttövarojen korvaamisesta
3)perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kulujen korvaaminen
4)hoidon arvioidusta kestosta
5)poerhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista, harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä
6) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta
7) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta
8) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta
Perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2003 ovat :
Hoitopalkkio on 225-673 €/kk ja kulukorvaukset 300-599 €/kk, käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 2394 €
Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä kannattaisi lukea Jarkko Helmisen kirja Perhehoidon lainsäädäntö tai ainakin käydä Perhehoitoliiton nettisivuilla, sekä keskustella jonkun Perhehoitoliiton virkamiehen kanssa (esim. Jari Ketola). Toimeksiantosopimus on sitova, kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoituksillaan hyväksyneet ja sen jälkeen sitä ei voi yksipuolisilla päätöksillä muuttaa. Hoitosuunnitelmassa todetaan nykytilanne ja suunnitellaan tulevaa (esim. tapaamiset biovanhempien kanssa) ja se tulisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa, sekä tarvittaessa.
Sijaisvanhemmat eivät useinkaan aluksi ole tietoisia oikeuksistaan ja kunnat taas pyrkivät tekemään itsensa kannalta taloudellisesti edullisia sopimuksia (vrt. huutolainen), joten kannattaa todella perhetyä näihin sopimusasioihin ja pitää kiinni eduistaan, samoin kuin lapsenkin edusta (esim. ei yönylikäyntejä huumeiden väärinkäyttäjävanhempien luona).
Sijaisvanhempien oikeudet
Vuonna 1992 tuli voimaan perhehoitajalaki, jossa säädetään perhehoitajan asemasta ja oikeuksista. Kaikista perhehoitoa antavista perheistä käytetään laissa nimitystä perhekoti. Kuitenkin lastensuojelulain mukaisissa sijoituksissa käytetään tässä edelleen nimitystä sijaiskoti, perhehoitoa antavista vanhemmista nimitystä sijaisvanhemmat ja perhehoitoon sijoitetusta lapsesta nimitystä sijaiskotilapsi.
Sijoittavan kunnan ja perhehoitajien välille ei synny työsopimussuhdetta vaan toimeksiantosopimussuhde. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan yksityiskohtaisesti mm. palkkiosta, kustannusten korvaamisesta, lapsen yksilöllisistä tukitoimista ja harrastuksista, hoidon kestosta ja perhehoitajan oikeuksista.
Perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota, jonka vähimmäis- ja enimmäismäärät on säädetty asetuksessa (v. 1998: 1.156,69-3.470,10 mk). Erityistä hoitoa, huomiota tai huolenpitoa tarvitsevien lasten hoidosta maksettavaa palkkiota voidaan korottaa. Perhehoitajalle maksetaan myös kulukorvausta, koska hän ei ole elatusvelvollinen kotiinsa sijoitettuun lapsen nähden. Kulukorvauksena korvataan lapsen hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat tavanomaiset kustannukset (v. 1998: 1.614-3.228 mk). Lisäksi perhehoidon käynnistämiskorvauksena voidaan maksaa hoidon aloittamisesta aiheutuvat tarpeelliset kustannukset (enimmäismäärä v. 1998, 12.913 mk).
Perhehoitaja on oikeutettu kunnalliseen peruseläketurvaan (eläkettä karttuu 1,5% vuodessa), samoin kuin työtapaturmakorvauksiin. Hänellä on oikeus vapaaseen (12 vrk/vuosi; karttuu yksi päivä/sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hän on toiminut vähinään 14 vrk perhehoitajana) ja oikeus saada tarvittaessa tukea kunnalta järjestäessään lapsen hoidon vapaan ajalle.
Perhehoitajalla on oikeus saada perhehoidon järjestämisestä vastaavalta kunnalta tarvittaessa valmennusta, työnohjausta ja koulutusta.
Kun lapsi on sijoitettu perhehoitoon, hänen huoltoonsa liittyvissä asioissa on kuultava sijaisvanhempia. Sijaisvanhemmilla on myös oikeus tulla kuulluksi sosiaalilautakunnan tehdessä päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuoltoon sijoittamisesta ja huostassapidon lopettamisesta samoin kun hänellä on muutoksenhakuoikeus em. päätöksiin.
Lapsen etu
Lastensuojelussa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu sekä tuettava vanhempien kasvatus-mahdollisuuksia (LsL 9§). Lainsäädäntö ei anna yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on lapsen etu, joskin se määrittelee, millaiseen hoitoon ja kasvatukseen lapsella on oikeus: Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun (LsL 1§).
Lapsen etua selvitettäessä on otettava huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide, perehdyttävä lapsen kasvuoloihin ja arvioitava, miten lastensuojelun eri toimenpiteet vaikuttavat lapsen kehityk-seen. Päätöksenteossa on siis otettava huomioon kaikki ne tekijät, joilla on merkitystä lapsen edun kannalta kussakin yksittäisessä tapauksessa. Laki myös velvoittaa lapsen asioista vastaavan sosiaali-työntekijän valvomaan lapsen edun toteutumista. (LsL 10§)
Yleisten lasten ja kansalaisoikeuksien lisäksi huostaanotetulla lapsella on lastensuojelulain mukaan mm. seuraavia oikeuksia:
12 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus tulla kuulluksi lastensuojeluasiassa ja 15 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää puhevaltaa häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lapsen toivomukset ja mielipide on selvitettävä aina, kun se on hänen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen mahdollista. (10§, 17§).
oikeus tavata vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä sekä pitää heihin yhteyttä (24§)
oikeus huollon vaatimaan asumiseen ja toimeentulon turvaan (13§)
oikeus suojelun ja kehityksen vaatimaan muuhun tukeen (13§)
oikeus kykyjen ja taipumusten mukaiseen koulutukseen (2§, 30§)
oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen (31§)
oikeus yksityisyyteen sekä kirje- ja puhelinsalaisuuteen (31§)
oikeus vapaaseen liikkumiseen sijaiskodin asettamin tavanomaisin pidettävin rajoituksin (32§)
oikeus saada tiedot häntä koskevasta huoltosuunnitelmasta (26§)
oikeus käyttörahaan huostaanoton kestäessä sekä oikeus itsenäistymisvaroihin itsenäistymisvaiheessa (46§)
oikeus jälkihuoltoon (34§).
Lapsen hoito ja holhous
Lapsen huollolla tarkoitetaan hänen henkilökohtaisten asioidensa hoitoa: lapsen kasvatusta, hoitoa sekä ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellista valvontaa ja huolenpitoa. Lapsen huolto on rinnakkainen käsite lapsen holhoukselle, joka sisältää lapsen omaisuusasiat. Holhooja siis hoitaa ja päättää lapsen taloudellisista asioista.
Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai toinen heistä tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista.
Lapsen huolto säilyy vanhemmilla, vaikka lapsi on otettu huostaan. Vain tuomioistuin voi tehdä päätöksen huollosta erottamisesta. Sosiaalilautakunnalla on kuitenkin oikeus päättää huostaanotetun lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä olinpaikasta. Sosiaalilautakunnan tulee kuitenkin pyrkiä yhteistoimintaan lapsen vanhempien ja mahdollisten muiden huoltajien kanssa. Kun huostaanotettu lapsi on sijoitettu sijaisperheeseen, vastuu välittömästä hoidosta ja kasvatuksesta kuuluu sijaisvanhemmille.
Ilman huoltajan/huoltajien suostumusta ei voi muuttaa huostassaolevan lapsen nimeä, uskontokuntaa tai kansallisuutta. Haettaessa huostassa olevalle lapselle passia siihen antaa luvan sosiaalilautakunta tai sen alainen viranhaltija.
Lapsen holhoojia ovat hänen huoltajansa, ellei oikeus ole toisin päättänyt.
Asianosaisten kuuleminen
Sosiaalilautakunnan on ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuoltoon sijoittamisesta ja huostassapidon lopettamista kuultava asianosaisia, joita ovat (LsL 17§):
12 vuotta täyttänyt lapsi itse
lapsen vanhemmat
lapsen huoltajat
henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tällöin on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut (esim. sijaisvanhemmat).
Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen vanhempansa vastustavat huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista, on päätös alistettava 30 vrk:n kuluessa lääninoikeuden vahvistettavaksi. Näin ei kuitenkaan tarvitse tehdä silloin, kun kyseessä on kiireellinen huostaanotto (LsL 18§), joka lakkaa 14 vrk:n kuluessa, ellei asiaa sinä aikana oteta käsittelyyn varsinaisena huostaanottona. Kiireelliseen huostaanottoon tulee ryhtyä, kun lapseen kohdistuu välitön vaara.
Asianosaisilla on myös muutoksenhakuoikeus lapsen huostaanottamista, sijaishuoltoon sijoittamista tai huostassapidon lopettamista koskevasta päätöksestä. Sosiaalilautakunnan tekemästä päätöksestä voi hakea muutosta lääninoikeudelta ja lääninoikeuden päätöksestä voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia:
1)perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja sen suorittamisesta
2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaistenkäyttövarojen korvaamisesta
3)perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kulujen korvaaminen
4)hoidon arvioidusta kestosta
5)poerhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista, harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä
6) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta
7) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta
8) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta
Perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2003 ovat :
Hoitopalkkio on 225-673 €/kk ja kulukorvaukset 300-599 €/kk, käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 2394 €
Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä kannattaisi lukea Jarkko Helmisen kirja Perhehoidon lainsäädäntö tai ainakin käydä Perhehoitoliiton nettisivuilla, sekä keskustella jonkun Perhehoitoliiton virkamiehen kanssa (esim. Jari Ketola). Toimeksiantosopimus on sitova, kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoituksillaan hyväksyneet ja sen jälkeen sitä ei voi yksipuolisilla päätöksillä muuttaa. Hoitosuunnitelmassa todetaan nykytilanne ja suunnitellaan tulevaa (esim. tapaamiset biovanhempien kanssa) ja se tulisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa, sekä tarvittaessa.
Sijaisvanhemmat eivät useinkaan aluksi ole tietoisia oikeuksistaan ja kunnat taas pyrkivät tekemään itsensa kannalta taloudellisesti edullisia sopimuksia (vrt. huutolainen), joten kannattaa todella perhetyä näihin sopimusasioihin ja pitää kiinni eduistaan, samoin kuin lapsenkin edusta (esim. ei yönylikäyntejä huumeiden väärinkäyttäjävanhempien luona).
Sijaisvanhempien oikeudet
Vuonna 1992 tuli voimaan perhehoitajalaki, jossa säädetään perhehoitajan asemasta ja oikeuksista. Kaikista perhehoitoa antavista perheistä käytetään laissa nimitystä perhekoti. Kuitenkin lastensuojelulain mukaisissa sijoituksissa käytetään tässä edelleen nimitystä sijaiskoti, perhehoitoa antavista vanhemmista nimitystä sijaisvanhemmat ja perhehoitoon sijoitetusta lapsesta nimitystä sijaiskotilapsi.
Sijoittavan kunnan ja perhehoitajien välille ei synny työsopimussuhdetta vaan toimeksiantosopimussuhde. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan yksityiskohtaisesti mm. palkkiosta, kustannusten korvaamisesta, lapsen yksilöllisistä tukitoimista ja harrastuksista, hoidon kestosta ja perhehoitajan oikeuksista.
Perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota, jonka vähimmäis- ja enimmäismäärät on säädetty asetuksessa (v. 1998: 1.156,69-3.470,10 mk). Erityistä hoitoa, huomiota tai huolenpitoa tarvitsevien lasten hoidosta maksettavaa palkkiota voidaan korottaa. Perhehoitajalle maksetaan myös kulukorvausta, koska hän ei ole elatusvelvollinen kotiinsa sijoitettuun lapsen nähden. Kulukorvauksena korvataan lapsen hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat tavanomaiset kustannukset (v. 1998: 1.614-3.228 mk). Lisäksi perhehoidon käynnistämiskorvauksena voidaan maksaa hoidon aloittamisesta aiheutuvat tarpeelliset kustannukset (enimmäismäärä v. 1998, 12.913 mk).
Perhehoitaja on oikeutettu kunnalliseen peruseläketurvaan (eläkettä karttuu 1,5% vuodessa), samoin kuin työtapaturmakorvauksiin. Hänellä on oikeus vapaaseen (12 vrk/vuosi; karttuu yksi päivä/sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hän on toiminut vähinään 14 vrk perhehoitajana) ja oikeus saada tarvittaessa tukea kunnalta järjestäessään lapsen hoidon vapaan ajalle.
Perhehoitajalla on oikeus saada perhehoidon järjestämisestä vastaavalta kunnalta tarvittaessa valmennusta, työnohjausta ja koulutusta.
Kun lapsi on sijoitettu perhehoitoon, hänen huoltoonsa liittyvissä asioissa on kuultava sijaisvanhempia. Sijaisvanhemmilla on myös oikeus tulla kuulluksi sosiaalilautakunnan tehdessä päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuoltoon sijoittamisesta ja huostassapidon lopettamisesta samoin kun hänellä on muutoksenhakuoikeus em. päätöksiin.
Lapsen etu
Lastensuojelussa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu sekä tuettava vanhempien kasvatus-mahdollisuuksia (LsL 9§). Lainsäädäntö ei anna yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on lapsen etu, joskin se määrittelee, millaiseen hoitoon ja kasvatukseen lapsella on oikeus: Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun (LsL 1§).
Lapsen etua selvitettäessä on otettava huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide, perehdyttävä lapsen kasvuoloihin ja arvioitava, miten lastensuojelun eri toimenpiteet vaikuttavat lapsen kehityk-seen. Päätöksenteossa on siis otettava huomioon kaikki ne tekijät, joilla on merkitystä lapsen edun kannalta kussakin yksittäisessä tapauksessa. Laki myös velvoittaa lapsen asioista vastaavan sosiaali-työntekijän valvomaan lapsen edun toteutumista. (LsL 10§)
Vastaukset 2
Vanhimmat
käytännössä kaikkien muiden oikeudet.
Lapsen etu on mantra, jota toistetaan sopivissa kohdin, että viranomaisten työ vaikuttaisi "kauniimmalle ja jalommalle" kuin se todellisuudessa onkaan.
Vanhempien oikeuksilla ei juurikaan ole mitään merkitystä. Siitä Perhehoitoliitto on pitänyt ansiokkaasti huolen.
Tuhansia kertoja toistettu itkuvirsi on päihdeperheen kyseessä ollen otettu esimerkki, että lasta pompotellaan lukemattomia kertoja kodin ja eri sijaispaikkojen välillä. Tämä kauhuskenaario on vaikeuttanut lasten kotiuttamista yleisemminkin, vaikka vain noin puolet huostaanotoista tehdään päihdeperheistä.
tuossa kun on mainittu nuo lakipykälät joita voisi valitusten tai kantelujen yhdeydessä käyttää jos perhekoti,laitos tai sijaisperhe rikkoo noita lakeja joita lapsen oikeuteen on lueteltu ja miksei sossuakin siinä samassa syyttää kun sossuhan on vastuussa siitä johon lapsen sijoittaa...