Tuli vain mieleen - kun tässä on tullut kaikenlaisia huhuja kuultua - että onko oikeustieteellisessä tiedekunnassa normaalia enemmän päästään OIKEASTI pipiä porukkaa (lue: itsetuhoisia, anorektikkoja, bulimikkoja, masentuneita etc.)? Kilpailu nimittäin on etenkin hesan oikiksessa varsin kovaa. Olisi kiva kuulla itse opiskelijoilta kokemuksia!
Sairasta porukkaako?
pyrkyri
173418
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 22 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Pikemminkin on havaittavissa erityisesti narsistisen pers. häiriön yleisyys. Ala on todennäköisesti sellainen, että se kerää tämäntyyppisiä persoonallisuuksia puoleensa. Sisäänpääsy lyhyen ajan kestävällä työpanoksella, alan korkea status ja yleinen luulo hyvästä palkka- ja urakehityksestä vetoaa tiettyyn ihmistyyppiin. Lisäksi oikkareiden arvomaailma, käytös ja habitus ovat usein ulkoisesti jokseenkin narsistisia tai jopa psykopatiaa muistuttavia. Turussa löytyy joku pipipää ihan ainejärjestötoiminnastakin, kuulemma.
Masennuspotilaita ja anorektikkoja on kaikki tiedekunnat täynnä, oikiksen rankka lukutahti saattaa tosin syventää ongelmia.
Tiedän oikkareita jotka on saaneet aina kaiken mitä haluaa ja luulevat että heillä on oikeus tehdä ihan mitä huvittaa. He ei näe omassa käyttäytymisessään ja tekemisessään koskaan mitään väärää vaan luulevat olevansa täydellisiä ihmisiä, muissa ja muiden tekemisissä vikoja sen sijaan riittä ja toisten tekemistä saa arvioida tosi tiukkapipoisesti. Heidän mielestään vähempiarvoisia ihmisiä(kuten muiden alojen opiskelijat) voi haukkua selän takana suotta ja epärehellisesti eikä se epärehellisyys liikauta heidän omaatuntoaan mitenkään.
Googlasin oikein narsistisen persoonallisuushäiriön kriteerit ja nämä kohdat menee niin nappii, niin nappiin:
-Uskoo olevansa erikoinen ja ainutlaatuinen ja kokee omahyväisyydessään, että häntä ymmärtävät vain muut huomattavat henkilöt ja instituutiot, joiden kanssa hänen tulisi olla tekemisissä.
-Kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja saamaan toiveensa täytetyksi. Katsoo olevansa itseoikeutettu etuihin ja privilegioihin, eikä hänen tarvitse sopeutua samoihin sääntöihin ja normeihin kuin muut.
-Käyttää häikäilemättömästi muita hyväkseen. Ei osoita kiitollisuutta eikä tajua että hänen pitäisi korvata mitään.
- Empaattisuuden puute: haluttomuus ottaa huomioon muiden tarpeita, tunteita tai oikeuksia tai eläytyä niihin
-Ylimielinen ja röyhkeä käytös ja asennoituminen.
Kiitos tuosta diagnoosin nimestä, oli kiva oivaltaa mistä on kyse
Kannattaa kuitenkin muistaa, että ihminen voi käyttäytyä tietyissä tilanteissa narsistisesti olematta persoonallisuushäiriöinen. Suurin osa oikkareista on ihan tervejärkisiä, tosin kunnianhimoisia ja arvoiltaan "kovia" ihmisiä.
Muiden alojen dissaus on usein eräänlaista (harmitonta) ryhmähengen nostatusta. Miksi ylipäätänsä olla tekemisissä ikävien ihmisten kanssa? Tai jos kohtaa oikkareita satunnaisesti, niin hyvällä itsetunnolla varustetun ei-oikkarin itsetunto ei vaurioidu toisten pätemisestä.
Olen ollut tiedekunnassa aika monta vuotta, työskennellyt sekä tiedekunnalle että ainejärjestölle. En ole vielä huomannut mitään narsistien esiinmarssia. Siis toki heitäkin on, samoin kuten on muutama anorektikko ja muutama hieman autistisia piirteitä omaava. Oikiksen opiskelijat eivät ole kovin homogeeninen ryhmä.
Juristeilla on kuiva huumori ja usein kunnianhimoa, he eivät ole keskusteluissa niitä, jotka mutisevat "niin siis en mä mikään hyvä oo, tai koskaan pitäny itteeni hyvänä, en tajuu, miten sain laudaturinkin..", toiset eivät loista ja toiset loistavat, mutta asia tiedostetaan itse eikä sitä selitellä tai hävetä. Yleensä siis itsetunto on kohdallaan ja ihmiset haluavat valmistua, saada palkkaa ja ovat kiinnostuneita sosiaalisten verkkojen luomisesta.
Vaikka ei ole kauppislaista "puku päälle ja myymään"-tyyliä (opiskelen itse sielläkin), niin eteenpäinpyrkivyys, siisti pukeutuminen, ja esim. työhönottotilanteessa tuleva sujuva omien vahvuuksien luettelointi on kieltämättä epätyypillistä suomalaisille.
Narsismi on kuitenkin asiana erilainen, narsisti ei ota toisia huomioon (juristeja kiinnostaa hyvinkin paljon esim. pro bono ja yhteiskunnalliset tehtävät) ja narsistilla on ns. ylivahva itsetunto eli kun psyyken kehitys ei ole mennyt normaalisti, on tarve korostaa itseään ja luoda valheellinen minäkuva. Yleensä juristit suhtautuvat alaansa melko humoristisesti ja omiin taitoihinsa realistisesti - heillä on siis ns terve hyvä itsetunto. Suomalaisethan noin kollektiivisesti kärsivät huonosta itsetunnosta, meillä vähätellään kaikkea mahdollista itseen liittyvää.
Lisäksi hyvät vuorovaikutustaidot ovat plussaa, sekä asiakkaisiin ja kollegoihin nähden, ja ehkä parin ensimmäisen vuoden pullistelun jälkeen myös oikkarit alkavat oivaltaa, mistä tässä ammatissa on kyse. Me olemme normaaleja ihmisiä, ja teemme asiakas- tai asiantuntijapalvelua.
Ei ole kateellisen panettelua. En opiskelisi oikeustieteitä vaikka pakotettaisiin, olen käytännön ihminen. Opiskelen siis kyllä itsekin yliopistossa, mutta tuleva ammattini tulee olemaan käytännönläheinen enkä vaihtaisi alaa.
Sen sijaan olen kyllä ihminen, jota yksi oikis on ilman syytä haukkunut selän takana ja yrittänyt kaikin keinoin tuhota mainettani ja hankaloittaa elämääni. Ja kyseinen tyyppi ei kyllä yhtään nähnyt omia vikojaan eikä epärehellisyyttään, eikä omassa toiminnassaan mitään väärää. Nakkeli vain niskojaan ja kulki nenä pystyssä ja oli olevinaan muita parempi. Sen kaverit oli samanlaisia. Ja olen kuullut muilta myös kokemuksia näistä "saan tehdä mitä haluan ihmisistä" Oma ystäväni oli ihan puulla päähän lyöty aina kun kuuli mitä tuo oikis oli taas keksinyt elämäni vaikeuttamiseksi, vaikka minä olin kiltisti sietänyt sen käyttäytymistä niin paljon. Se on mielenkiintoista miten joku voi haukkua niin paljon ihmistä jota ei kunnolla tunne. Valitettavasti jouduimme pakkosyistä näkemään toisiamme aika usein.
Mutta en kuitenkaan yleistä, en tunne kaikkia oikiksia. En kuitenkaan ole tavannut toista yhtä ylimielisesti käyttäytyvää ja epärehellistä ihmistä.
yleistämistä?
Koska joku hourupää, joka sattui olemaan oikiksesta, ei ole sinusta pitänyt, olet aivan varma, että oikis laitoksena kerää kaiken pahan sisäänsä? :D
Se on jotenkin omituista, että tämä keskustelu herää joka talvi uudelleen, oikiksesta ja oikislaisista ollaan niin montaa mieltä, ja lopulta tunnustetaan, että ollaan ehkä tunnettu yksi, joka ajatteli hakea, mutta sekin oli ehkä 90-luvun puolella tms.
Ja tuo käytännönläheisyyskommenttikin hieman ontuu.. puolet yliopistosta nimittäin nauraa oikikselle juuri siksi, että se ei ole kunnon tiede, eikä opiskelijoita opeteta tieteen tekemiseen - sen kun vain ulos ja työelämään. Viimeisenä opintovuonna tulee 6 op metodiopintoja, ja siinä se. Erittäin paljon ammattiin valmistava paikka verrattuna muihin yliopistoaloihin.
totesin vain että lexåbon toteamuksessa että oikkareilla narisistinen persoonallisuushäiriö on yleinen on perää, ja että minullakin on kokemuksia moisesta ja muillakin mitä olen kuullut. En väittänyt että kaikilla oikareilla on narsistinen persoonallisuushäiriö joten mielestäni en yleistänyt. Tuon tyypin kaverit vaan oli samanoloisia ja kun muillakin oli kuulemani mukaan samantapaisia kokemuksia niin minulla on mielestäni oikeus puhua usemmasta kuin yhdestä ihmisestä. Ja tämä ei tapahtunut 90-luvun puolella vaan ihan äskettäin.
En ole perehtynyt oikeustieteilijöiden koulutukseen, mutta en vaan näe kirjojen kanssa istumista käytännönläheisenä. Tietääkseni oikisten työ vaatii myös aika paljon lakikirjojen parissa olemista, joka on minusta vähemmän käytännönläheistä kuin esimerkiksi luokanopettajan työ. Näen itse teoreettisuuden yleensä käytännönläheisyyden vastakohtana. Ja teoreettisuus on mielestäni muutakin kuin tieteentekemistä.
Oikis = oikeustieteellinen tiedekunta
Oikkari = oikeustieteellisessä opiskeleva
Itse olen ns. tuomariputkessa, eli sellaisessa duunissa hovioikeudenviskaalina, että jos tässä vielä joitain vuosia työkokemusta kerrytän niin käräjätuomarin virka napsahtaa (kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle). Enpä juuri käytännönläheisempää hommaa keksi, kuin ihmisten juttujen tutkimisen ja tuomaroimisen.
Taidat olla nainen ja niin kaverisikin...
naisten keskuudessa tuo on hyyyvin yleistä
alasta riippumatta, sorry.
Yliopistoaloista ei käytännön töitä saa kuin hammaslääketieteellisestä tai opiskelemalla kirurgiksi. Kaikki muu on enemmässä määrin puhumista eli ei käytännön työtä.
Itse ainakin tunnen yhen Hesaan keväällä pyrkivän entisen urheilijan, jolla on syömishäiriön vuoksi luut jo tohjona. Säälittää ton tyypin puolesta, koska tilanne tuskin oikiksessa paranisi, mikäli hän siis sinne asti ylipäänsä jaksaa. Vaikea ajatella häntä kumminkaan kilpailijana itselle tai muillekaan, koska tyyppi ei herätä työnantajien silmissä hirveätä innostusta, ja kaiken lisäksi hän voi heittää veivin jo ennen oikikseen pääsyäkin.
oikkareista urheilee (en tarkoita anoreksiarääkkäystä) ja niillä on suht laajat kaveripiirit, hyvä itsetunto, aika hyvät numerot koulusta ja kunnianhimoa.
Neuroottiset maailmanparantajaviiltelijät menee ainakin Helsingissä ennemmin humanistiseen tai valtsikaan.
Toki opiskelu, varsinkin yksinään, on rankkaa ja jyvät karsiutuvat akanoista eli jos ei oma sosiaalinen verkko ole kunnossa ja ei pidä itsestään huolta, jää rannalle. Oikiksesta valmistumisprosentti on silti lähemmäs sataa ja sitä hommaa ei pysty ihan rikki tekemään eli varmasti aika lailla sitä pärjäävintä sakkia ovat.
Syömishäiriöisiä naisia tiedän muutaman, mutta heillä se on hoidettu/hallinnassa, eivät he muuten jaksaisi.
Oikkarit ovat TOSIKKOJA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! JA vailla huumoria!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
ja ruotsia puhuvat homoja.
Juu, ja savolaiset kieroja ja karjalaiset lupsakoita...
Savvoolaaset on ihaniiiiiiiiiii!:)) Huumorintaju aivan mahtava!:)