Lukaisin eilen erikoisen mustelmakirjan, jossa
annettiin melkoisen erilainen kuva Äyräpään ja Vuosalmen taisteluista kuin mitä yleensä kerrotaan. Kirjassa sanotaan mm. kuinka Aake Jermon kirjat olisivat olleet osin jopa tilaustöitä "pönkittääkseen" erään sotilassuvun saavutuksia. JR7 ja sen komentaja saa muutenkin huutia ja JR49 savutusten vähättelyä ihmetellään toistuvasti. Kyseinen kirjoittaja toimi tykistön tulenjohdon radistina Äyräpäässä ja Vuosalmella koko revohkan ajan, eikä siten kuulunut suoranaisesti kumpaankaan rykmenttiin, mutta näki tilannetta eri kanteilta. Hän kertoo myöskin kuinka se viimeisestä sillanpäästä vetäydyttiin vastoin käskyä lyhyellä kolmen sanan radioviestillä "pakko luopua ******". Tämän viestin hän siis lähetti itse. Näin hän kumoaa väitteen, että sillanpää jätettiin vasta käskystä.
Rauman-Aalto Tauno Alusta loppuun Äyräpään tulihelvetissä - eli lapsisotilaan muisteluksia sotakesältä -44
Omakustanne, 1984, 206 s., painos: P1, kunto: K4, Nidottu, 17 EUR
Näitä kirjoja Rauman-Aalto arvostelee aika kärkevästi:
Jermo, Aake Siiranmäen miehet / Otava, 1977
Jermo, Aake Teräsmyrskyssä loppuun asti : Äyräpään-Vuosalmen suurtaistelu kesällä 1944 / Otava, 1980
JR7:n "sankarirykmentti" -kuvaa on muuallakin kritisoitu. Esimerkkinä käyköön vaikka tämä:
2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44. Toimituskunta: Tapio Peitsara...[et al.]. JR 49:n historiatoimituskunta, Hki, 1981.
JR49 historiikissa (2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44) on aika melkoinen esipuhe sivulla 6. Sen on kirjoittanut tuon rykmentin viimeinen komentaja evl. Tapio Peitsara, viimeinen JR49:n komentaja.
Siinä sanotaan aika kitkerään sävyyn, kuinka Siiranmäen ja Vuosalmen taisteluista on "kunnian vienyt tuo yksi rykmentti" ja sen komentaja. Samalla unohtaen että 2.D:aan kuului toinenkin rykmentti eli JR49. "Annettakoon kunnia kaikille niille, joille se kuuluu."
Kirjoja Äyräpään-Vuosalmen taisteluista:
Koskimaa, Matti Tyrjän rykmentti: JR 7:n ja Er.P 12:n taistelut jatkosodassa / Porvoo : WSOY, 1996
Koskimaa, Matti Murtajan tykistö : 2. divisioonan tykistön taistelut 1941-1944 Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1994
2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44. Toimituskunta: Tapio Peitsara...[et al.]. JR 49:n historiatoimituskunta, Hki, 1981.
Törmä, Topi; Siiranmäki-Vuosalmi - 2. D:n taistelukertomus. 9.6.-18.7.1944. Laatinut Topi Törmä, esipuheen kirjoittanut A. E. Martola. WSOY, Porvoo, 1954.
Väänänen Kyösti: Savon Prikaatin historia
Savon Prikaatin kilta, 1978, 520 kartat. 1. p
Tyrjän rykmentin tykkikomppanian vaiheita 1941-1944 : jatkosodan 14/JR 7:n veteraanit muistelevat / toimittanut Pentti Lyly Helsinki : [P. Lyly] , 1991
Virkkunen, Veli Vuoksen voittajat / Porvoo Hki Juva : WSOY , 1985
Jalkaväkirykmentti 7 : 1941-1951 Länsi-Savon Kirjapaino , 1951
Adolf Ehrnrooth ja jatkosodan JR 7 : bibliografia Porvoo : WSOY , 1995
Suomen rintamamiehet 1939-45. 2 : div Helsinki , 1978
Kannaksen murtumaton lukko : jatkosodan 2. Divisioonan veteraanit kertovat Helsinki : WSOY , 2005
Martola, A.E. Nimeke: Sodassa ja rauhassa : muistelmia Helsinki : Otava , 1973
Kuusi Matti Ohituksia
Otava, 1985, 364 s.
Kuusi Matti Roolit ja särmät
Otava, 1986, 382 s.
Äyräpää Vuosalmi, erilainen
20
5309
Vastaukset
- *yssäkö oli liikaa?
Kokeillaanpas on yksi r-kirjain liikaa? Nyt lukee *ssän Tiltu...
"Perästä päin *yssän Tiltu huuteli kovaäänisellä kuinka "hullu komentaja ampuu omiansa"."
Tästä on poistettu 1 viesti, miksi?
Kirjoittanut: Cencored 11.12.2008 klo 10.45
Ja niin kävi taas että sensuurin karvainen käsi kävi ja vei yhden viestin mennessään. Eikä taatusti ollut asiaston viesti.
Tämä siis poistettiin:
Aake Jermosta kirjoittaa Matti Kuusi useastikin kirjoissaan
Kirjoittanut: Kuuseen kurkottaja 10.12.2008 klo 10.24
Matti Kuusi antoi haastatteluja Aake Jermolle tämän tehdessä noita kahta kirjaansa JR7:sta. Haastattelujaan hän tuntuu jopa vähän kuin katuvan omissa muistelmissaan. Hän ei anna Jermosta kovin hääppöistä kuvaa ja sanoo olleensa hieman yllättynyt lopputuloksesta nähtyään Jermon kirjat. Jermo oli kuulemma kärttänyt kauan haastattelua ja sitten kun oli päästy nokatusten niin parin tunnin kuluttua Jermolle tuli kova kiire lopettaa juttelu. No syykin selvisi Kuuselle: Jermolla oli kova kiire tupakalle! Sitä hän ihmetteli kirjassaan, että olisihan tuo J voinut sanoa käyvänsä välillä polttelemassa ja että olisi jatkettu juttua...
Oli kuulemma niin nörtti mies tuo J että ei ollut kehdannut moisia ehdottaa tälle kuuluisalle ja tunnetulle miehelle.
Tässä kirjassa Jermo kertoo Äyräpään sillanpään viime hetkistä ja kertoo siitä tykistökeskityksestäkin siihen malliin että Aadolfin käsky kuului: "anna mennä kaikki mitä saat" ja sitten 8 patteristoa antoikin kaikkensa! Perästä päin *yssän Tiltu huuteli kovaäänisellä kuinka "hullu komentaja ampuu omiansa".
Mikähän se lienee totuus tuossa asiassa?
Jermo, Aake Teräsmyrskyssä loppuun asti : Äyräpään-Vuosalmen suurtaistelu kesällä 1944 / Otava, 1980- Pussinperä
Majuri Kuovi antoi Termolassa käskyn apulaiselleen sotilasvirkamiehelle esikunnan sotilaskirstun huolehtimisesta. " Se on teidän tärkein - ainut tehtävänne". Kuljetatte panssaroidun kirstun sinne minne minä määrään, ja pidätte huolta siitä että se on aina tallessa. "Kyllä herra majuri". Se on viisainta pitää aina kuormassa niin että se on aina lähtövalmiina. "Kyllä herra majuri".
Vastuunalainen sotilasvirkamies majuri Kuovin alainen töppäsi kuitenkin pahemman kerran, jota Ehrenroot ei sulattanut. Hänen tehtäväkseen annettu sotakirstun kuljettaminen määräysten mukaan paikasta toiseen ei onnistunut. Äyräpäässä huomattiin että kirstu joka olisi pitänyt laittaa matkaan Siiranmäestä olikin kadonnut. Koko rykmentin salaiset asiakirjat joutuivat venäläisten käsiin. Panssaroitu sotakirstu joka sisälsi tappioluettelon jokaisesta kaatuneesta henkilötietoineen, upseeriarvosteluineen, komentajan asemasotavaiheen aikana laatima rykmentin historiikkin luonnos aineistoineen sekä paljon muuta salaista korvaamatonta arkistoa. Onneton sotilasvirkamies selitti laittaneensa sotakirstun Suomenojalla erään talon virtsakaivoon. Hän ei uskaltanut hiiskua asiasta kuin vasta Vuosalmella.
Ehrenroot raivostui törkeästä tapauksesta silmittömästi. Hän kutsui onnettoman sotilasvirkamiehen luokseen ja haukkui hänet pataluhdaksi. Sattumalta Lempi Seppänen kuuli läksytyksen viereisessä huoneessa. Nyt oli rangaistuksen aika. Ehrenroot keksi yhdistää rangaistuksen erittäin vaaralliseen sotilasoperaatioon. ” Tämä asia kuuluisi oikeastaan sotaoikeuden päätettäväksi. Voitte kuitenkin pelastaa itsenne että osoitatte olevanne mies ja lähdette johtamaan partiota, jonka tehtävä on kerätä Äyräpään harjulle jäänyttä sotakalustoa. Sotilasvirkamies jäi sille reissulleen. Partion muut miehet palasivat ja ilmoittivat että johtaja on kadonnut. Palattuaan aikoinaan sotavankeudesta hän ilmoitti että oli joutunut vihollisen partion saartamaksi. Kuitenkin venäläiset saivat koko JR 7:n salaiset asiapaperit. Vuosalmella niitä hyödynnettiin propaganda kuulutuksissa ja lentolehdissä: ” Majuri Kuovi on oikea paatunut suojeluskuntakiho. Älkää sietäkö sitä verihurttaa enää päivääkään, vaan tappakaa hänet. Kuovi oli juuri lähdössä vastaiskuun huoltomiehistä kootun osaston johtajana. Kärkimies huusi takaisin: Täältä tullaan kohta saatte nähdä millaisia lahtareita me olemme! - KEP alias KEB.
Pussinperä kirjoitti:
Majuri Kuovi antoi Termolassa käskyn apulaiselleen sotilasvirkamiehelle esikunnan sotilaskirstun huolehtimisesta. " Se on teidän tärkein - ainut tehtävänne". Kuljetatte panssaroidun kirstun sinne minne minä määrään, ja pidätte huolta siitä että se on aina tallessa. "Kyllä herra majuri". Se on viisainta pitää aina kuormassa niin että se on aina lähtövalmiina. "Kyllä herra majuri".
Vastuunalainen sotilasvirkamies majuri Kuovin alainen töppäsi kuitenkin pahemman kerran, jota Ehrenroot ei sulattanut. Hänen tehtäväkseen annettu sotakirstun kuljettaminen määräysten mukaan paikasta toiseen ei onnistunut. Äyräpäässä huomattiin että kirstu joka olisi pitänyt laittaa matkaan Siiranmäestä olikin kadonnut. Koko rykmentin salaiset asiakirjat joutuivat venäläisten käsiin. Panssaroitu sotakirstu joka sisälsi tappioluettelon jokaisesta kaatuneesta henkilötietoineen, upseeriarvosteluineen, komentajan asemasotavaiheen aikana laatima rykmentin historiikkin luonnos aineistoineen sekä paljon muuta salaista korvaamatonta arkistoa. Onneton sotilasvirkamies selitti laittaneensa sotakirstun Suomenojalla erään talon virtsakaivoon. Hän ei uskaltanut hiiskua asiasta kuin vasta Vuosalmella.
Ehrenroot raivostui törkeästä tapauksesta silmittömästi. Hän kutsui onnettoman sotilasvirkamiehen luokseen ja haukkui hänet pataluhdaksi. Sattumalta Lempi Seppänen kuuli läksytyksen viereisessä huoneessa. Nyt oli rangaistuksen aika. Ehrenroot keksi yhdistää rangaistuksen erittäin vaaralliseen sotilasoperaatioon. ” Tämä asia kuuluisi oikeastaan sotaoikeuden päätettäväksi. Voitte kuitenkin pelastaa itsenne että osoitatte olevanne mies ja lähdette johtamaan partiota, jonka tehtävä on kerätä Äyräpään harjulle jäänyttä sotakalustoa. Sotilasvirkamies jäi sille reissulleen. Partion muut miehet palasivat ja ilmoittivat että johtaja on kadonnut. Palattuaan aikoinaan sotavankeudesta hän ilmoitti että oli joutunut vihollisen partion saartamaksi. Kuitenkin venäläiset saivat koko JR 7:n salaiset asiapaperit. Vuosalmella niitä hyödynnettiin propaganda kuulutuksissa ja lentolehdissä: ” Majuri Kuovi on oikea paatunut suojeluskuntakiho. Älkää sietäkö sitä verihurttaa enää päivääkään, vaan tappakaa hänet. Kuovi oli juuri lähdössä vastaiskuun huoltomiehistä kootun osaston johtajana. Kärkimies huusi takaisin: Täältä tullaan kohta saatte nähdä millaisia lahtareita me olemme!"Suomenojalla erään talon virtsakaivoon."
Kusinen juttu tuo virstakaivo? Eikö niin Pussis?
Miten sinä luulet sen löytyneen jos se oli kusilaarissa? Aika monta versiota on tustakin asiasta ja joku versio kertoo sen olleen sontatunkiossa jne. Luultavasti se oli vaan pukattu jonkun toimesta ulos kuormastosta auton rikkoonnuttua tms. Miksi ihmeessä se olisi sen aikaisen kuivalantalan maanalaiseen virstakaivoon laitettu? Eikä sinne virstakaivoon ollut pääsyä. Yleensä siinä oli pieni luukku alkeellista puusta tehtyä mäntäpumppua varten. Pumppua jolla lehmien tuottama kusi ja muukin neste pumpattiin säiliöön jolla se ajettiin lannoitteeksi pelloille.
Arvaappa muuten kenen KEP:n tekemä aloitus tuokin on?
Tämä kirja on muuten erikoisen hyvä ja aidon karu.
Rauman-Aalto Tauno Alusta loppuun Äyräpään tulihelvetissä - eli lapsisotilaan muisteluksia sotakesältä -44. Omakustanne, 1984, 206 s., 1. painos
Minulla on toinenkin omakustannekirja, vieläpä oikein omistuskirjoituksin.
Aarre Ilmari Markkula, Rintapielessä tammenlehvä
Kirjassa kerrotaan tykistön tulen johtamisesta käytännön tilanteissa mm. Vuosalmella. Markkula kertoo tuoreena tulenjohtoupserina, vänrikkinä, olleensa Vuosalmella ja ammuttaneensa tulipeitteen ns. "lihavaan maaliin". Hän korosti kuinka helpolla sai muistaakseni peräti 6-7 patteriston ampuman tulipeitteen, jossa noin 200 kranaattia tuli muutamassa sekunissa haluttuun kohteeseen. Hän kertoo kuinka jokainen tykki ampui 2-3 laukausta niin nopeaan kuin pystyi. Hiljaista kuulemma tuli.
Katso erikoisesti tuon linkin sivut 5-7
http://suvut.genealogia.fi/markkula/public_files/markkula_viesti/pdf/markkulan_viesti_29.pdf
Aarre Ilmari Markkula (7.5.1922 – 23.6.2007) Rintapielessä tammenlehvä
Sivulla 257 kerrotaan näin ja päivähän oli 12.7.1944:
"Totesin kartalta, että määrittämäni maali Markkula 2 olisi tilanteeseen sopiva, joten ammutin siihen tulipeitteen. Torjuntaan osallistui ainakin koko Panssaridivisioonaa tukeva tykistöryhmä M eli viisi patteristoa, noin kuusikymmentä tykkiä. Jos kukin ampui ainakin 3 laukausta, viiden hehtaarin alueelle osui parisataa kranaattia, yksi viidentoista metrin välein. Maaliin saatettiin ampua moninkertainen määrä laukauksia. Ammuttamani tuli-isku erottui selvästi muusta räiskeestä ja uraa-huuto lakkasi. Taisi tulla selvää jälekä vihollisesta, ja sen joukkojen hyökkäilyt päättyivät siihen!"
Tulenjohtopaikka Onni oli oiva esimerkki, kuinka tärkeä yksikin oikein sijoitettu tulenjohtopaikka voi olla, kun sen käytössä on voimakas tykistö. Tulen johtaminen vihollisen pahimman tuliryöpyn ulkopuolelta on tehokasta. Onni oli todellinen unelmatulenjohtopaikka. Tulenjohtopaikka sai käyttöönsä jopa kymmenen patteriston tulen.
Kirjan faktat on sidottu Matti Koskimaan kirjaan, Murtajan tykistö, josta on otettu kronologinen aikajärjestys ja karttakuvatkin.
---
http://www.tampereentykistokilta.fi/vuosalmi1944.html
Vuosalmen ratkaisutaistelusta heinäkuussa 1944 on julkaistu Ossian Peltolan toimittama omakustanteinen kirjanen ONNI (15 sivua). Kiltaveli Ossian Peltola perusti oma-aloitteisesti Onni -nimisen tulenjohtopaikan, josta johdetulla tykistön ja heittimistön tulella oli ratkaiseva merkitys Vuosalmen taisteluissa. Kirjanen on saatavilla Tampereen Seudun Tykistökillasta. - KEP alias KEB.
KEP alias KEB. kirjoitti:
"Suomenojalla erään talon virtsakaivoon."
Kusinen juttu tuo virstakaivo? Eikö niin Pussis?
Miten sinä luulet sen löytyneen jos se oli kusilaarissa? Aika monta versiota on tustakin asiasta ja joku versio kertoo sen olleen sontatunkiossa jne. Luultavasti se oli vaan pukattu jonkun toimesta ulos kuormastosta auton rikkoonnuttua tms. Miksi ihmeessä se olisi sen aikaisen kuivalantalan maanalaiseen virstakaivoon laitettu? Eikä sinne virstakaivoon ollut pääsyä. Yleensä siinä oli pieni luukku alkeellista puusta tehtyä mäntäpumppua varten. Pumppua jolla lehmien tuottama kusi ja muukin neste pumpattiin säiliöön jolla se ajettiin lannoitteeksi pelloille.
Arvaappa muuten kenen KEP:n tekemä aloitus tuokin on?
Tämä kirja on muuten erikoisen hyvä ja aidon karu.
Rauman-Aalto Tauno Alusta loppuun Äyräpään tulihelvetissä - eli lapsisotilaan muisteluksia sotakesältä -44. Omakustanne, 1984, 206 s., 1. painos
Minulla on toinenkin omakustannekirja, vieläpä oikein omistuskirjoituksin.
Aarre Ilmari Markkula, Rintapielessä tammenlehvä
Kirjassa kerrotaan tykistön tulen johtamisesta käytännön tilanteissa mm. Vuosalmella. Markkula kertoo tuoreena tulenjohtoupserina, vänrikkinä, olleensa Vuosalmella ja ammuttaneensa tulipeitteen ns. "lihavaan maaliin". Hän korosti kuinka helpolla sai muistaakseni peräti 6-7 patteriston ampuman tulipeitteen, jossa noin 200 kranaattia tuli muutamassa sekunissa haluttuun kohteeseen. Hän kertoo kuinka jokainen tykki ampui 2-3 laukausta niin nopeaan kuin pystyi. Hiljaista kuulemma tuli.
Katso erikoisesti tuon linkin sivut 5-7
http://suvut.genealogia.fi/markkula/public_files/markkula_viesti/pdf/markkulan_viesti_29.pdf
Aarre Ilmari Markkula (7.5.1922 – 23.6.2007) Rintapielessä tammenlehvä
Sivulla 257 kerrotaan näin ja päivähän oli 12.7.1944:
"Totesin kartalta, että määrittämäni maali Markkula 2 olisi tilanteeseen sopiva, joten ammutin siihen tulipeitteen. Torjuntaan osallistui ainakin koko Panssaridivisioonaa tukeva tykistöryhmä M eli viisi patteristoa, noin kuusikymmentä tykkiä. Jos kukin ampui ainakin 3 laukausta, viiden hehtaarin alueelle osui parisataa kranaattia, yksi viidentoista metrin välein. Maaliin saatettiin ampua moninkertainen määrä laukauksia. Ammuttamani tuli-isku erottui selvästi muusta räiskeestä ja uraa-huuto lakkasi. Taisi tulla selvää jälekä vihollisesta, ja sen joukkojen hyökkäilyt päättyivät siihen!"
Tulenjohtopaikka Onni oli oiva esimerkki, kuinka tärkeä yksikin oikein sijoitettu tulenjohtopaikka voi olla, kun sen käytössä on voimakas tykistö. Tulen johtaminen vihollisen pahimman tuliryöpyn ulkopuolelta on tehokasta. Onni oli todellinen unelmatulenjohtopaikka. Tulenjohtopaikka sai käyttöönsä jopa kymmenen patteriston tulen.
Kirjan faktat on sidottu Matti Koskimaan kirjaan, Murtajan tykistö, josta on otettu kronologinen aikajärjestys ja karttakuvatkin.
---
http://www.tampereentykistokilta.fi/vuosalmi1944.html
Vuosalmen ratkaisutaistelusta heinäkuussa 1944 on julkaistu Ossian Peltolan toimittama omakustanteinen kirjanen ONNI (15 sivua). Kiltaveli Ossian Peltola perusti oma-aloitteisesti Onni -nimisen tulenjohtopaikan, josta johdetulla tykistön ja heittimistön tulella oli ratkaiseva merkitys Vuosalmen taisteluissa. Kirjanen on saatavilla Tampereen Seudun Tykistökillasta."Kirjan faktat on sidottu Matti Koskimaan kirjaan, Murtajan tykistö, josta on otettu kronologinen aikajärjestys ja karttakuvatkin."
Lipsahti väärään väliin tuo kommentti, vaikka taitaapa sekin pitää paikkansa tuossakin vihkosessa jonka tilasin Tampereen Seudun Tykistökillasta. Siis tämän Markkulan kirjassa on faktat on sidottu Matti Koskimaan kirjaan, Murtajan tykistö, josta on otettu kronologinen aikajärjestys ja karttakuvatkin.
Aarre Ilmari Markkula (7.5.1922 – 23.6.2007) Rintapielessä tammenlehvä - sotilasvirkamies
KEP alias KEB. kirjoitti:
"Suomenojalla erään talon virtsakaivoon."
Kusinen juttu tuo virstakaivo? Eikö niin Pussis?
Miten sinä luulet sen löytyneen jos se oli kusilaarissa? Aika monta versiota on tustakin asiasta ja joku versio kertoo sen olleen sontatunkiossa jne. Luultavasti se oli vaan pukattu jonkun toimesta ulos kuormastosta auton rikkoonnuttua tms. Miksi ihmeessä se olisi sen aikaisen kuivalantalan maanalaiseen virstakaivoon laitettu? Eikä sinne virstakaivoon ollut pääsyä. Yleensä siinä oli pieni luukku alkeellista puusta tehtyä mäntäpumppua varten. Pumppua jolla lehmien tuottama kusi ja muukin neste pumpattiin säiliöön jolla se ajettiin lannoitteeksi pelloille.
Arvaappa muuten kenen KEP:n tekemä aloitus tuokin on?
Tämä kirja on muuten erikoisen hyvä ja aidon karu.
Rauman-Aalto Tauno Alusta loppuun Äyräpään tulihelvetissä - eli lapsisotilaan muisteluksia sotakesältä -44. Omakustanne, 1984, 206 s., 1. painos
Minulla on toinenkin omakustannekirja, vieläpä oikein omistuskirjoituksin.
Aarre Ilmari Markkula, Rintapielessä tammenlehvä
Kirjassa kerrotaan tykistön tulen johtamisesta käytännön tilanteissa mm. Vuosalmella. Markkula kertoo tuoreena tulenjohtoupserina, vänrikkinä, olleensa Vuosalmella ja ammuttaneensa tulipeitteen ns. "lihavaan maaliin". Hän korosti kuinka helpolla sai muistaakseni peräti 6-7 patteriston ampuman tulipeitteen, jossa noin 200 kranaattia tuli muutamassa sekunissa haluttuun kohteeseen. Hän kertoo kuinka jokainen tykki ampui 2-3 laukausta niin nopeaan kuin pystyi. Hiljaista kuulemma tuli.
Katso erikoisesti tuon linkin sivut 5-7
http://suvut.genealogia.fi/markkula/public_files/markkula_viesti/pdf/markkulan_viesti_29.pdf
Aarre Ilmari Markkula (7.5.1922 – 23.6.2007) Rintapielessä tammenlehvä
Sivulla 257 kerrotaan näin ja päivähän oli 12.7.1944:
"Totesin kartalta, että määrittämäni maali Markkula 2 olisi tilanteeseen sopiva, joten ammutin siihen tulipeitteen. Torjuntaan osallistui ainakin koko Panssaridivisioonaa tukeva tykistöryhmä M eli viisi patteristoa, noin kuusikymmentä tykkiä. Jos kukin ampui ainakin 3 laukausta, viiden hehtaarin alueelle osui parisataa kranaattia, yksi viidentoista metrin välein. Maaliin saatettiin ampua moninkertainen määrä laukauksia. Ammuttamani tuli-isku erottui selvästi muusta räiskeestä ja uraa-huuto lakkasi. Taisi tulla selvää jälekä vihollisesta, ja sen joukkojen hyökkäilyt päättyivät siihen!"
Tulenjohtopaikka Onni oli oiva esimerkki, kuinka tärkeä yksikin oikein sijoitettu tulenjohtopaikka voi olla, kun sen käytössä on voimakas tykistö. Tulen johtaminen vihollisen pahimman tuliryöpyn ulkopuolelta on tehokasta. Onni oli todellinen unelmatulenjohtopaikka. Tulenjohtopaikka sai käyttöönsä jopa kymmenen patteriston tulen.
Kirjan faktat on sidottu Matti Koskimaan kirjaan, Murtajan tykistö, josta on otettu kronologinen aikajärjestys ja karttakuvatkin.
---
http://www.tampereentykistokilta.fi/vuosalmi1944.html
Vuosalmen ratkaisutaistelusta heinäkuussa 1944 on julkaistu Ossian Peltolan toimittama omakustanteinen kirjanen ONNI (15 sivua). Kiltaveli Ossian Peltola perusti oma-aloitteisesti Onni -nimisen tulenjohtopaikan, josta johdetulla tykistön ja heittimistön tulella oli ratkaiseva merkitys Vuosalmen taisteluissa. Kirjanen on saatavilla Tampereen Seudun Tykistökillasta.tunusti itse, säilöneensä sen virtsakaivoon Suomenojalla.
Kyllä minä /aloituksesi) käsialasi tunnen, meinasin laittaa oman aloitukseni asiasta mutta löysinpä asiaa sivuavan sinun aloituksesi ja niin monen kirjaviitteen höystämänä - ilman Aake Jermon - Siiranmäen miehet teosta?
Tulee väkisin mieleen, että kukahan mahtoi viedäkkään venäläiset löytöpaikalle, ja olikohan kirstu ollenkaan missään kusikaivossa. Kyllä venäläisten propaganda Vuosalmella antaa viitteet sille ajatukselle että he saivat kirstun haltuunsa tämän opastamana. Kukahan tämä sotilasvirkamies oikein oli miehiään? Partioreissulla hän jäi heti vangiksi ja palattuaan sotavankeudesta selitti asiat itselleen suopeasti.
Aatu oli huutanut julmetusti tälle majuri Veli Kuovin apulaiselle joka ei uskaltanut enää palata Ehrenroothin silmien alle uudelleen pilkattavaksi ja ehkä vielä tuomittavaksikin.
Venäläinen Isänmaan vartio lehti ilmoitti: " Eräässä asutuskeskuksessa tuhottiin suomalainen jalkaväkirykmentti JR 7:n esikunta ja saatiin tärkeitä asiapapereita. Tosin "hieman liioiteltuahan" tuo propaganda oli koska vain esikunnan sota-arkisto jäi venäläisten haltuun. - KEP alias KEB.
sotilasvirkamies kirjoitti:
tunusti itse, säilöneensä sen virtsakaivoon Suomenojalla.
Kyllä minä /aloituksesi) käsialasi tunnen, meinasin laittaa oman aloitukseni asiasta mutta löysinpä asiaa sivuavan sinun aloituksesi ja niin monen kirjaviitteen höystämänä - ilman Aake Jermon - Siiranmäen miehet teosta?
Tulee väkisin mieleen, että kukahan mahtoi viedäkkään venäläiset löytöpaikalle, ja olikohan kirstu ollenkaan missään kusikaivossa. Kyllä venäläisten propaganda Vuosalmella antaa viitteet sille ajatukselle että he saivat kirstun haltuunsa tämän opastamana. Kukahan tämä sotilasvirkamies oikein oli miehiään? Partioreissulla hän jäi heti vangiksi ja palattuaan sotavankeudesta selitti asiat itselleen suopeasti.
Aatu oli huutanut julmetusti tälle majuri Veli Kuovin apulaiselle joka ei uskaltanut enää palata Ehrenroothin silmien alle uudelleen pilkattavaksi ja ehkä vielä tuomittavaksikin.
Venäläinen Isänmaan vartio lehti ilmoitti: " Eräässä asutuskeskuksessa tuhottiin suomalainen jalkaväkirykmentti JR 7:n esikunta ja saatiin tärkeitä asiapapereita. Tosin "hieman liioiteltuahan" tuo propaganda oli koska vain esikunnan sota-arkisto jäi venäläisten haltuun."Ei sotakirstua löydettykään suomalaisten toimesta vaan sotilasvirkamies tunusti itse, säilöneensä sen virtsakaivoon Suomenojalla."
Toki tunnen tuon sotakirstun tarinan. Kyse oli kait lähinnä JR 7:n arkistosta tai sen osasta. Mitenkän liene yksi mies pystynyt laatikkoa liikuttelemaan jos kyseessä oli iso vahvistettu arkistolaatikko? Oliko Aatulla naapurin yhteysmies esikunnassaan?
"niin monen kirjaviitteen höystämänä - ilman Aake Jermon - Siiranmäen miehet teosta?"
Kyllä se avauksessa on mukana! Katsohan tarkkaan...
Noista esittelemistäni kirjoista melkein kaikki on hyllyssäni. Tämä puuttuu: 2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa ja tämä Kannaksen murtumaton lukko.
Esittelen jutuissa lähinnä omia kirjahyllyntäytteitäni. Olen kyllä tuonkin kirjan lueskellut jo aikaa sitten. Matti Kuusi antaa kirjasta aika erikoiset arviot ja samoin koko Jermosta. Kuusen muistelmakirjat toki hyllyssäni nekin. Samoin tuota kirjaa on moitittu JR 7:n komentajan tilaustyöksi, mitä se nyt tuskin oli. Ehkä Ehrnroothin osuutta hieman glorifioidaan liiaksi... - Äyräpäässä
KEP alias KEB. kirjoitti:
"Ei sotakirstua löydettykään suomalaisten toimesta vaan sotilasvirkamies tunusti itse, säilöneensä sen virtsakaivoon Suomenojalla."
Toki tunnen tuon sotakirstun tarinan. Kyse oli kait lähinnä JR 7:n arkistosta tai sen osasta. Mitenkän liene yksi mies pystynyt laatikkoa liikuttelemaan jos kyseessä oli iso vahvistettu arkistolaatikko? Oliko Aatulla naapurin yhteysmies esikunnassaan?
"niin monen kirjaviitteen höystämänä - ilman Aake Jermon - Siiranmäen miehet teosta?"
Kyllä se avauksessa on mukana! Katsohan tarkkaan...
Noista esittelemistäni kirjoista melkein kaikki on hyllyssäni. Tämä puuttuu: 2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa ja tämä Kannaksen murtumaton lukko.
Esittelen jutuissa lähinnä omia kirjahyllyntäytteitäni. Olen kyllä tuonkin kirjan lueskellut jo aikaa sitten. Matti Kuusi antaa kirjasta aika erikoiset arviot ja samoin koko Jermosta. Kuusen muistelmakirjat toki hyllyssäni nekin. Samoin tuota kirjaa on moitittu JR 7:n komentajan tilaustyöksi, mitä se nyt tuskin oli. Ehkä Ehrnroothin osuutta hieman glorifioidaan liiaksi..." Mitenkän liene yksi mies pystynyt laatikkoa liikuttelemaan jos kyseessä oli iso vahvistettu arkistolaatikko? Oliko Aatulla naapurin yhteysmies esikunnassaan? "
Eikös nyt sotilsvirkamiehellä ollut käskyläisiä kirstun siirtoon. Käskyhän kuului että kirstu on pidettävä aina kuormastossa lähtövalmiina. Jos tarkoitat tätä sotilasvirkamiestä "naapurin yhteysmiehenä" niin siltä kyllä vaikuttaa että hän saattoi paljastaa vankeudessa ollessaan kirstun paikan venäläisille. Joka tapauksessa kusikaivoon muka pudotettu kirstu joutui venäläisten käsiin. Kysymys kuuluukin. Loikkasiko Kuovin sotilasvirkamies naapurin puolelle ja opastiko hän venäläiset JR 7:n sota-arkiston kätköpaikalle.
" Eversti huusi niin kauheasti sotilasvirkamiehelle että minullakin polvet rupesivat lyökään loukkua, muisteli Lempi Seppänen, joka satumalta kuuli metakan viereiseen huoneseen. " TILL BYXOR OCH TRÖIJOR".
Kuka oli tämä majuri Kuovin sotilasvirkamies. Kaivappas kirjastostasi mies esille, oliko hän ehkä HURRI?. Oliko niin että hän ennemmin jäi tahallaan vangiksi kuin palasi partioreissultaan Ehrnroothin läksytettäväksi. - KEP.
Äyräpäässä kirjoitti:
" Mitenkän liene yksi mies pystynyt laatikkoa liikuttelemaan jos kyseessä oli iso vahvistettu arkistolaatikko? Oliko Aatulla naapurin yhteysmies esikunnassaan? "
Eikös nyt sotilsvirkamiehellä ollut käskyläisiä kirstun siirtoon. Käskyhän kuului että kirstu on pidettävä aina kuormastossa lähtövalmiina. Jos tarkoitat tätä sotilasvirkamiestä "naapurin yhteysmiehenä" niin siltä kyllä vaikuttaa että hän saattoi paljastaa vankeudessa ollessaan kirstun paikan venäläisille. Joka tapauksessa kusikaivoon muka pudotettu kirstu joutui venäläisten käsiin. Kysymys kuuluukin. Loikkasiko Kuovin sotilasvirkamies naapurin puolelle ja opastiko hän venäläiset JR 7:n sota-arkiston kätköpaikalle.
" Eversti huusi niin kauheasti sotilasvirkamiehelle että minullakin polvet rupesivat lyökään loukkua, muisteli Lempi Seppänen, joka satumalta kuuli metakan viereiseen huoneseen. " TILL BYXOR OCH TRÖIJOR".
Kuka oli tämä majuri Kuovin sotilasvirkamies. Kaivappas kirjastostasi mies esille, oliko hän ehkä HURRI?. Oliko niin että hän ennemmin jäi tahallaan vangiksi kuin palasi partioreissultaan Ehrnroothin läksytettäväksi.Eikö se riitä että Aatu oli?
Entäs se mainio esikuntaherra, joka kävi hetken aikaa öykkäämässä Termolassa. Matti Kuusi kertoo jutun sen hurrin toikkaroinneista kännipäissään. Noista toikkaroinneista Kuusi oli maininut julkaisemassaan Tyrjän lehdessä, joka oli rykmentin oma tiedotuslehti, tosin mainitsematta henkilöitä nimeltä. Hän kirjoitti siksi, koska se tapaus oli herättänyt ammuskeluineen niin kovasti huomiota. Toinen toheloitsija laati vastineen tapahtuneesta, mutta tämä toinen hikeentyi ja yritti kostaa asian Kuuselle. Lopulta se häipyi sinne mistä tulikin. Kuusi ihmeteli näiden suomenruotsalaisten herrojen yhteyttä ja totesi ainoaksi yhdyssiteeksi suomenruotsalaisuuden. Herrat adolf ja tämä hra X, oli kuulemma niin kovin erilaisia kaikin mahdollisin tavoin. Tapaus kerrotaan Matti Koskimaan JR 7 Tyrjän rykmentti -kirjassa ja kun kirjaa lukee, niin herra x:n nimi kerrotaan heti toisessa jutussa!
Matti Kuusi taisi olla AKS-läinen ja aitosuomalaisia ja siinäpä heillä taisi olla joskus hieman vastakkainasettelua.
- KEP alias KEB.
Tauno Rauman-Aalto kertoo sivulla 139 kuinka se viimeisestä sillanpäästä vetäydyttiin vastoin käskyä lyhyellä kolmen sanan radioviestillä "pakko luopua Hänninen". Tämän viestin hän siis lähetti itse koska oli ainoana radistina sillanpässä. Näin hän kumoaa väitteen, että sillanpää jätettiin vasta käskystä. Tuo käsky annetti sen jälkeen kun joukot oli jo Vuosalmen takana. Kuitenkin Hännisen Mannerheim -ristin perustuleuiisa kerrotaan kuinka Hännien jätti asemansa Äyräpäässä vasta käskystä. "Hän poistui kyllä sillanpäästä viimeisten joukossa, mutta oman harkintansa perusteella, ilman perääntymislupaa, kun miehet olivat vastaiskuissa huvenneet eikä mitään ollut tehtävissä. Tästä hän ansaitsi toisen Mannerheimristin, koska uskalsi ja ymmärsi tehdä mitä teki." (s. 140)
Rauman-Aalto Tauno Alusta loppuun Äyräpään tulihelvetissä - eli lapsisotilaan muisteluksia sotakesältä -44- KEP alias KEB.
Otetaanpa enimmät kirjoitusvirheet pois. Ei pitäisi koskaan painaa liikkelle ennen paria tarkistuskertaa.
Tauno Rauman-Aalto kertoo sivulla 139 kuinka viimeisestä sillanpäästä vetäydyttiin vastoin käskyä lyhyellä kolmen sanan radioviestillä "pakko luopua Hänninen". Tämän viestin hän siis lähetti itse radiollaan koska oli ainoana radistina sillanpäässä. Näin hän kumoaa väitteen, että sillanpää jätettiin vasta käskystä. Tuo käsky annettiin sen jälkeen kun joukot oli jo Vuosalmen takana. Kuitenkin Hännisen Mannerheim -ristin perusteluissa kerrotaan kuinka Hänninen jätti asemansa Äyräpäässä vasta käskystä. "Hän poistui kyllä sillanpäästä viimeisten joukossa, mutta oman harkintansa perusteella, ilman perääntymislupaa, kun miehet olivat vastaiskuissa huvenneet eikä mitään ollut tehtävissä. Tästä hän ansaitsi toisen Mannerheimristin, koska uskalsi ja ymmärsi tehdä mitä teki." (s. 140)
Rauman-Aalto Tauno Alusta loppuun Äyräpään tulihelvetissä - eli lapsisotilaan muisteluksia sotakesältä -44 - TST-paikkojen opas
Ihme kun majuri Antti Hännisen toisesta Mannerheimrististä ei löydy valtakunnastamme mitään konkretiaa... Nimitys Ritariksi numerolla 185 tapahtui 10.02.1945 ja toiseen luokkaan. Siis hän ei ollut yksi neljästä kaksinkertaisesta Ritaristamme kuten kirjoituksesi antaa ymmärtää.
- KEP alias KEB.
KEP alias KEB. kirjoitti:
Otetaanpa enimmät kirjoitusvirheet pois. Ei pitäisi koskaan painaa liikkelle ennen paria tarkistuskertaa.
Tauno Rauman-Aalto kertoo sivulla 139 kuinka viimeisestä sillanpäästä vetäydyttiin vastoin käskyä lyhyellä kolmen sanan radioviestillä "pakko luopua Hänninen". Tämän viestin hän siis lähetti itse radiollaan koska oli ainoana radistina sillanpäässä. Näin hän kumoaa väitteen, että sillanpää jätettiin vasta käskystä. Tuo käsky annettiin sen jälkeen kun joukot oli jo Vuosalmen takana. Kuitenkin Hännisen Mannerheim -ristin perusteluissa kerrotaan kuinka Hänninen jätti asemansa Äyräpäässä vasta käskystä. "Hän poistui kyllä sillanpäästä viimeisten joukossa, mutta oman harkintansa perusteella, ilman perääntymislupaa, kun miehet olivat vastaiskuissa huvenneet eikä mitään ollut tehtävissä. Tästä hän ansaitsi toisen Mannerheimristin, koska uskalsi ja ymmärsi tehdä mitä teki." (s. 140)
Rauman-Aalto Tauno Alusta loppuun Äyräpään tulihelvetissä - eli lapsisotilaan muisteluksia sotakesältä -44Täytyypä korjata tuo aikoinaan tekemäni KIRJOITUSVIRHE, jonka vasta nyt huomasin: yhdestä sanasta jäi pari kirjainta pois.
>>Tästä hän ansaitsi toisen Mannerheimristin, koska uskalsi ja ymmärsi tehdä mitä teki." (s. 140) - Perusteluissa
KEP alias KEB. kirjoitti:
Täytyypä korjata tuo aikoinaan tekemäni KIRJOITUSVIRHE, jonka vasta nyt huomasin: yhdestä sanasta jäi pari kirjainta pois.
>>Tästä hän ansaitsi toisen Mannerheimristin, koska uskalsi ja ymmärsi tehdä mitä teki." (s. 140)korostetaan nimenomaan Hännisen toimintaa hyökkäysvaiheessa -41. Esityksen rististä teki kenraalii Hersalo. Hänninen sai ristin vain kertaalleen.
"Tästä hän ANSAITSISI toisen Mannerheimristin, koska uskalsi ja ymmärsi tehdä mitä teki." (s. 140)"
Siis virhetieto, vaikka toiminta Äyräåpässä on varmaan vaikuttanut siihen, että risti lopulta myönnettiin. - ANSAITSISI
Perusteluissa kirjoitti:
korostetaan nimenomaan Hännisen toimintaa hyökkäysvaiheessa -41. Esityksen rististä teki kenraalii Hersalo. Hänninen sai ristin vain kertaalleen.
"Tästä hän ANSAITSISI toisen Mannerheimristin, koska uskalsi ja ymmärsi tehdä mitä teki." (s. 140)"
Siis virhetieto, vaikka toiminta Äyräåpässä on varmaan vaikuttanut siihen, että risti lopulta myönnettiin.>>Siis virhetieto, vaikka toiminta Äyräåpässä on varmaan vaikuttanut siihen, että risti lopulta myönnettiin.
- KEP alias KEB.
Perusteluissa kirjoitti:
korostetaan nimenomaan Hännisen toimintaa hyökkäysvaiheessa -41. Esityksen rististä teki kenraalii Hersalo. Hänninen sai ristin vain kertaalleen.
"Tästä hän ANSAITSISI toisen Mannerheimristin, koska uskalsi ja ymmärsi tehdä mitä teki." (s. 140)"
Siis virhetieto, vaikka toiminta Äyräåpässä on varmaan vaikuttanut siihen, että risti lopulta myönnettiin."Perusteluissa korostetaan nimenomaan Hännisen toimintaa hyökkäysvaiheessa -41. Esityksen rististä teki kenraalii Hersalo."
15.D:n komentajan, Hersalon, tekemässä esityksessä on (tässä kirjassa) kaikkiaan 54 riviä, joista 14 viimeistä koskee kesän 1944 toimintaa mm. Äyräpäässä ja Vuosalmella. Tämä kesän 1944 osuus on ajallisesti vain muutama kuukausi koko sodan ajasta. Se siitä "korostuksesta".
Suomen puolesta Mannerheimristinritarit 1941-1945, Hurmerinta I, Viitanen J.
sivut 105-106 - Kyse ei ollut
ANSAITSISI kirjoitti:
>>Siis virhetieto, vaikka toiminta Äyräåpässä on varmaan vaikuttanut siihen, että risti lopulta myönnettiin.
kirjoitusvirheestä, vaan siitä, että kerrottiin Hännisen saaneen ristin kahdesti.
Lisäksi painavimmat puollot koskivat Hännisen toimia kesällä -41. - KEP alias KEB.
Kyse ei ollut kirjoitti:
kirjoitusvirheestä, vaan siitä, että kerrottiin Hännisen saaneen ristin kahdesti.
Lisäksi painavimmat puollot koskivat Hännisen toimia kesällä -41.>>Otetaanpa enimmät kirjoitusvirheet pois. Ei pitäisi koskaan painaa liikkelle ennen paria tarkistuskertaa.
- Rauman-Aallon
KEP alias KEB. kirjoitti:
>>Otetaanpa enimmät kirjoitusvirheet pois. Ei pitäisi koskaan painaa liikkelle ennen paria tarkistuskertaa.
"virhetiedosta" on kyse. Sitä ei heti ymmärrä...
---Tästä hän ANSAITSISI toisen Mannerheimristin, koska uskalsi ja ymmärsi tehdä mitä teki." (s. 140)---
Hän ei siis kerro Hännisen SAANEEN toista ristiä, vaan katsoo hänen ANSAINNEEN sellaisen. Sitä esitystä ei koskaan tehty.
- Pussinperä
Täällä mainiota keskustelua. Keppi kaskustelee pitkät polut vain itsensä kanssa, kun kaverit ovat hänet jättäneet. Hyvinhän se Kepiltä niinkin käy, ei siinä mitään.
Mutta JR 7 sota-arkiston kohtalosta pidän edelleen huolta. Että kusikaivoon joku poika pisti koko sota-arkun. Taitaisi Tyrjän rykmentin sotapäiväkirjojen dikitaaliarkisto-kuvatkin olla (kusessa ja paskassa) pissassa ja kakassa jos niitä pääsisi dikitalisoimaan ¤¤ssän arkistoihin. Siitä minä vaan asiasta kolmanteen, kun tuolla eräässä toisessa keskustelussa joku ei tunnu käsittävän niitä vaikeuksia lainkaan, mitä sota-kirjureilla oli suurhyökkäyksen aikana - KEP.
"Keppi kaskustelee pitkät polut vain itsensä kanssa"
Ei se niin mene. Esittelen ja vertailen vain eri kirjoissa esiintulleita tulkintoja samoista tapahtumista.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta
Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul4323115Timo Vornanen kilahti
Mikähän sille kansanedustajalle polisiisi miehelle on noin pahasti mennyt hermot , että tulevaisuudensa pilasi totaalise1072502Tollokin tajuaa että Timo Vornanen
oli joutunut äärimmäiseen tilanteeseen ampuessaa yhden laukauksen katuun. Ei poliisi tee tuollaista hetken mielijohteest3682326Pullonpalautusjärjestelmä muuttuu - paluu menneisyyteen
EU suuressa viisaudessaan on päättänyt, että pulloja pitää kierrättää. Jos oikein ymmärsin, nykyisen järjestelmänmme ti1582035Sininen farmari - Ford Focus- YFB-842 on poliisilta kadoksissa Kauhajärvellä
https://alibi.fi/uutiset/poliisilta-poikkeuksellinen-vihjepyynto-autossa-oleva-henkilo-on-avuntarpeessa/?shared=29255-2d71857Onko oikeudenmukaista? Yhdellä taholla yllättävä valta-asema Tähdet, tähdet -voittajan valinnassa!
Näinpä, onko sinusta tämä oikein? Viime jaksossakin voittaja selvisi vain yhden äänen erolla ja tänä sunnuntaina ensimm231277- 1661265
No kerros nyt nainen
Kumpi mielestäsi oli se joka väärinkäsitti kaiken? Nyt voi olla jo rehellinen kun koko tilanne on jo lähes haihtunut.971176Persukansanedustaja Timo Vornanen ammuskellut Helsingissä
Poliisi siviiliammatiltaan, luvallinen ase mukana baarissa tällä hemmetin valopääpersulla. Meni eduskunnasta suoraan baa721111Nainen, mietit miten minä jaksan
En voi hyvin. Nykyään elämäni on lähinnä selviytymistä tunnista ja päivästä toiseen. Usein tulee epävarma olo, että mite88967