Minulla menossa rv 38 0, vähiin käy aika!
la 23.12, ja niin kovin synnytystä odotan, ettei nukkumisesta tule mitään. Jos ei ajatukset valvota niin havahdun siihen kun kädet puutuu, vauva potkii, närästää ja pissahätään. Nyt kolmen viime viikon aikana ilmennyt inhottavia jalan "sätkäyksiä" eli juuri kun on nukahtamassa niin toinen jalka heilahtaa itsekseen ja olen täysin hereillä. Tietääkö kukaan mistä tämä johtuu? Ja mahtaako siihen olla mitään apuja? Magnesiumia olen ottanut iltaisin suonenvetoja välttääkseni, ja se onkin niihin auttanut. Nämä Krampit/nytkäykset ovat erilaisia, yleensä kyseessä aina oikea jalka joka ei ole kipeä, eikä puutunut. Tälläisestä en ennen rakautta kärsinyt.
Turvotusta alkaa olemaan jonkin verran, varsinkin aamuisin käsissä. Jopa herätyskellon sammutus on vaikeaa näillä nakeilla.
Kyllä tähän pätkittäin nukkumiseen aika pian tottuu, yritän kuitenkin jonkinlaista rytmiä pitää, joten väkisin vaan aamulla ylös vaikka yöunien saldona on joskus vain 2 tunita. Ja päikkäreitä en ole nukkunut, juuri siksi että saisin illalla normisti unta. Mutta mutta, eipä onnistu koko nukahtaminen enää... nyt tosin päätin että rytmistä viis, nukun silloin kun unta satun saamaan, oli kello mitä hyvänsä. Ja kun jalat väsyy kuitenkin jo parin tunnin pystyssä olon jälkeen, on pienet pötköttelyt ja torkut päivälläkin todella tarpeen!
Painosta olisin myös kysynyt, itsellä tullut nyt n.11kg ja viime neuvolakäynnillä se olikin tippunut 100g. Kuinka teillä muilla? Minulla nyt siis rv 38 0. Sf-mitta viimeksi 36cm, eli yläkäyrällä mennään. Mahakin on kyllä aika pieni, moni "kauhistelee" että ai tässä kuussa jo laskettu aika... mukavaa. Omaa oloa on tosin helpottnut tuo mahan pienuus, kaikki paino mitä on tullut on vatsassa ja kyllä sekin alaselässä tuntuu! Takaa päin ei edes huomaa että olen raskaana. Noh, toivoa sopii että jääkin nämä kilot synnärille.
Onko kenellekkään muulle tullut pieniä irtoluomia raskauden aikana? Minulla oli näitä jo muutama ennestään kaulassa, nyt ovat lisääntyneet ja huomasin että kainaloissakin on pari. Neuvolassa kysyin ja sanoi että ihan normaalia, käy poistattamassa sitten raskauden jälkeen... Ovat inhottvia kun tarttuvat kiinni esim. kaulaliinaan tai hiuksiin. Empä olisi arvannut että näiden lisääntymiselläkin voi olla raskauden kanssa jotain tekemistä...:)
Yhtäkään harjoitus tai muutakaan-supistusta minulla ei ole ollut, luulisin että sitten kun rupeaa jotain tuntumaan onkin jo tosi kyseessä. Koko raskaus ollut todella helppo, ei pahoinvointia tai muutakaan. Senkin takia tuo synnytys niin kovin mietityttää, että tuleekohan siitä sitten ihan kamala kun kaikki muuten mennyt niin hyvin. Esikoista odotan, joten kokemusta tästä ei ole. Olen koittanut itseäni psyykata, sellaista (synnytystä) ei tapahtuisi jos kroppa ei sitä kestäisi. Onkin aivan eri asia miten sitä sitten toimii kun se käynnistyy, en oikein osaa omaa kipukynnystäni arvioida. Mutta olen päättänyt siitä selvitä, vaikka pirun kipeää tulee tekemäänkin!
Nyt muutaman päivän ajan tuntunut alavatsassa pientä vihlontaa silloin tällöin ja huomasin että vatsan muotokin muuttui vähän. Nämä tulkitsin kiinnityskivuiksi, aika ajankohtaisia taitavat ollakkin näillä viikoilla. Tänään huomasin että limatulppa on irtoamassa, pyyhkiessä ainakin tuli aika reilusti valkovuodon tapaista limaa paperiin. Eli tästä se lähtee. Jännä nähdä koska käynnistyy vai meneekö ensi vuodelle.
Kirjoitelkaa kuulumisia/ajatuksia!
Ja voimia loppuodotukselle sekä onnea synnytykseen, se kun on väistämättä edessä:)
la 23.12, ja niin kovin synnytystä odotan, ettei nukkumisesta tule mitään. Jos ei ajatukset valvota niin havahdun siihen kun kädet puutuu, vauva potkii, närästää ja pissahätään. Nyt kolmen viime viikon aikana ilmennyt inhottavia jalan "sätkäyksiä" eli juuri kun on nukahtamassa niin toinen jalka heilahtaa itsekseen ja olen täysin hereillä. Tietääkö kukaan mistä tämä johtuu? Ja mahtaako siihen olla mitään apuja? Magnesiumia olen ottanut iltaisin suonenvetoja välttääkseni, ja se onkin niihin auttanut. Nämä Krampit/nytkäykset ovat erilaisia, yleensä kyseessä aina oikea jalka joka ei ole kipeä, eikä puutunut. Tälläisestä en ennen rakautta kärsinyt.
Turvotusta alkaa olemaan jonkin verran, varsinkin aamuisin käsissä. Jopa herätyskellon sammutus on vaikeaa näillä nakeilla.
Kyllä tähän pätkittäin nukkumiseen aika pian tottuu, yritän kuitenkin jonkinlaista rytmiä pitää, joten väkisin vaan aamulla ylös vaikka yöunien saldona on joskus vain 2 tunita. Ja päikkäreitä en ole nukkunut, juuri siksi että saisin illalla normisti unta. Mutta mutta, eipä onnistu koko nukahtaminen enää... nyt tosin päätin että rytmistä viis, nukun silloin kun unta satun saamaan, oli kello mitä hyvänsä. Ja kun jalat väsyy kuitenkin jo parin tunnin pystyssä olon jälkeen, on pienet pötköttelyt ja torkut päivälläkin todella tarpeen!
Painosta olisin myös kysynyt, itsellä tullut nyt n.11kg ja viime neuvolakäynnillä se olikin tippunut 100g. Kuinka teillä muilla? Minulla nyt siis rv 38 0. Sf-mitta viimeksi 36cm, eli yläkäyrällä mennään. Mahakin on kyllä aika pieni, moni "kauhistelee" että ai tässä kuussa jo laskettu aika... mukavaa. Omaa oloa on tosin helpottnut tuo mahan pienuus, kaikki paino mitä on tullut on vatsassa ja kyllä sekin alaselässä tuntuu! Takaa päin ei edes huomaa että olen raskaana. Noh, toivoa sopii että jääkin nämä kilot synnärille.
Onko kenellekkään muulle tullut pieniä irtoluomia raskauden aikana? Minulla oli näitä jo muutama ennestään kaulassa, nyt ovat lisääntyneet ja huomasin että kainaloissakin on pari. Neuvolassa kysyin ja sanoi että ihan normaalia, käy poistattamassa sitten raskauden jälkeen... Ovat inhottvia kun tarttuvat kiinni esim. kaulaliinaan tai hiuksiin. Empä olisi arvannut että näiden lisääntymiselläkin voi olla raskauden kanssa jotain tekemistä...:)
Yhtäkään harjoitus tai muutakaan-supistusta minulla ei ole ollut, luulisin että sitten kun rupeaa jotain tuntumaan onkin jo tosi kyseessä. Koko raskaus ollut todella helppo, ei pahoinvointia tai muutakaan. Senkin takia tuo synnytys niin kovin mietityttää, että tuleekohan siitä sitten ihan kamala kun kaikki muuten mennyt niin hyvin. Esikoista odotan, joten kokemusta tästä ei ole. Olen koittanut itseäni psyykata, sellaista (synnytystä) ei tapahtuisi jos kroppa ei sitä kestäisi. Onkin aivan eri asia miten sitä sitten toimii kun se käynnistyy, en oikein osaa omaa kipukynnystäni arvioida. Mutta olen päättänyt siitä selvitä, vaikka pirun kipeää tulee tekemäänkin!
Nyt muutaman päivän ajan tuntunut alavatsassa pientä vihlontaa silloin tällöin ja huomasin että vatsan muotokin muuttui vähän. Nämä tulkitsin kiinnityskivuiksi, aika ajankohtaisia taitavat ollakkin näillä viikoilla. Tänään huomasin että limatulppa on irtoamassa, pyyhkiessä ainakin tuli aika reilusti valkovuodon tapaista limaa paperiin. Eli tästä se lähtee. Jännä nähdä koska käynnistyy vai meneekö ensi vuodelle.
Kirjoitelkaa kuulumisia/ajatuksia!
Ja voimia loppuodotukselle sekä onnea synnytykseen, se kun on väistämättä edessä:)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuli ensimmäiseksi mieleen, että varmaan se jalan liikahtaminen johtuu ihan lihasten rentoutumisesta juuri ennen nukahtamista, ja kun olet nyt niin herkkäuninen, niin havahdut siihen. Itselläni on noita säpsähdyksiä ennen nukahtamista silloin kun olen oikein kovasti väsynyt, joskus havahdun siihen, mutta oikeastaan saman tien vaivun uneen. Toinen vaihtoehto voisi olla "levottomat jalat". Googleta.
Kyllä kehottaisin tuossa vaiheessa raskautta nukkumaan silloin kun uni on tullakseen,en niinkään piittaisi vuorokaudenajasta. Levännyt äiti jaksaa paljon paremmin synnyttää ja myös sitten ne ensimmäiset vauva-ajat, kun taustalla ei ole kamalasti univelkaa jo valmiiksi. Synnytystä ei kannata etukäteen jännittää liikaa, se on niin erilaista joka kerta ettei voi mitään tarkkoja suunnitelmia tehdäkään, ei varsinkaan kun on ekasta lapsesta kysymys. Parhaat neuvot kolme lasta synnyttäneeltä: yritä pysyä rentona ja luottavaisena, vaikka supistus sattuu: silloin synnytys etenee nopeammin. Äläkä epäröi pyytää kivunlievitystä silloin, kun kipu käy sinulle kestämättömäksi (hyvä kätilö kyllä osaa lukea sinua ja tarjotakin sellaista), nimittäin jos kovin koskee, sekin pitkittää synnytystä, koska silloin alat taas jännittää lihaksiasi. Ne ns. pehmeämmät kivulievityskeinotkin (lämpöpussi, lämmin suihku jne. auttavat yllättävän pitkälle). Ja lopuksi: kyllä sinun kehosi kestää synnyttämisen, niin kuin itsekin olet itseäsi kannustanut! Kestää jopa useamman synnytyksen :) Onnea matkaan, vaivan näkö kannattaa sillä palkinto on paras mahdollinen etkä ikinä unohda sitä tunnetta, kun lapsi lasketaan rinnallesi, pieni elävä ihminen, sinun sisältäsi syntynyt!
rv 38 2 kun kävin neuvolassa, paino tippunu kilon viikossa ja sf-mitta ei ollu enää kasvanut, tiesin heti et syntyy kohtapuoliin, itseasiassa seuraavana päivänä jo rv 38 3