Olen nyt noin viikon aikana kiinnostunut huimasti metsästyksestä ja kivääreistä ja on herännyt ampumisesta muutama kysymys.
Minkälaisilla (painoisilla) luodeilla ammutaan lintuja/hirviä ja onko nopeudella väliä?
Mistä saa tiedot patruunan lentoradasta? Onko ne patruunalaatikon kannessa, vai pitääkö ne kaivaa jostain netistä, vai pitääkö ne itse laskea/testata?
Mikä vaikutus on aseen rihlojen nousulla luodin rataan. Siitä muistan joskus lukeneeni jostain, että sillä on ihan ratkaiseva vaikutus johonkin, mutta en muista mihin.
Mitä tapahtuu haavakolle? Tiedän että haavoitettujen hirvien perään lähdetään, mutta entä lintu ja yksinäinen metsästäjä? Löytääkö esim koira haavakon kilometrin päästä?
Loukkupyynnistäkin olisi kysymys, mutta jätän sen myöhemmäksi.
Minkälaisilla (painoisilla) luodeilla ammutaan lintuja/hirviä ja onko nopeudella väliä?
Mistä saa tiedot patruunan lentoradasta? Onko ne patruunalaatikon kannessa, vai pitääkö ne kaivaa jostain netistä, vai pitääkö ne itse laskea/testata?
Mikä vaikutus on aseen rihlojen nousulla luodin rataan. Siitä muistan joskus lukeneeni jostain, että sillä on ihan ratkaiseva vaikutus johonkin, mutta en muista mihin.
Mitä tapahtuu haavakolle? Tiedän että haavoitettujen hirvien perään lähdetään, mutta entä lintu ja yksinäinen metsästäjä? Löytääkö esim koira haavakon kilometrin päästä?
Loukkupyynnistäkin olisi kysymys, mutta jätän sen myöhemmäksi.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Luotien painoista... ovat yleensä kevyempiä kuin linnut joita ammutaan, samoin on hirven kanssa.
Lentoradan näkee hyvillä silmälaseilla.
Rihlojen kiertosuunta ainoastaan vaikuttaa siihen kumpaan suuntaan luoti pyörii lennellessään ilmassa.
"mitä tapahtuu haavakolle"....tuohon onkin vaikea vastata, mitä milloinkin.Ainakin linnun perään on vaikea lähteä itse lentämään.
Koirat kyllä löytävät yhtä sun toista. Kerrankin koirani toi kotiin vanhan kumisaappaan.
Luokuista voin kertoa että hetitappavia kannattaa suosia.
En kyllä kysynyt mitään rihlojen kiertosuunnasta, vaan noususta. Se nousu tarkoittaa montako senttiä on yksi kierros. Eri aseissa se on erilainen ja kaikilla aseillahan voi ampua erinopeuksisia patruunoita, mutta mikä merkitys sillä on? Jos nyt otetaan vaikka kaksi rynkkyä, joissa eri rihlat ja niillä ammutaan samaa panosta, niin voiko toinen olla tarkempi, koska luoti pyörii eri nopeutta kuin toisessa?
Kun broidi tulee lomille ens vikonlpooppuna niin kysyn silta ja annan tarkan vastauksen miten rynkkyjen luodit pyörii vai pyöriiks ollenkaan. Ainakaan sen vaunun tykissä ei oo rihloi niin siin ei kuti pyöri. Eli pyöriminen on turhaa.
Tykki on rihlaton koska sillä halutaan ampua myös ohjuksia. Kun sillä ammutaan kranaatteja, käytetään pyrstövakavoituja ammuksia koska rihlat eivät voi antaa tavalliselle kranaatille pyörimisliikettä joka vakavoittaisi sen.
Ei taida inttikoulutus riittää tähän kysymykseen. Niillähän on kaikilla samanlainen rynkky. Jotta pystyttäisiin vertaamaan rihlojen vaikutusta, pitää olla kaksi erilaista rynkkyä, mutta sama ampuja ja samat panokset.
Mielestäni pyöriminen ei ole turhaa. En tiedä tykeistä mitään, mutta ammuttavissa kranaateissa on yleensä pyrstö, joka laittaa ammuksen pyörimään. Raketeissakin on siivet, mutta ne ei pyöri.
Toisin sanoen asia ei ole niin yksinkertainen kuin sinä.
Hirvenmetsästyksessä sallittujen patruunoiden vähimmäisvaatimukset löytyvät metsästyksen säännöistä. Säännöt kertovat luodin massan (paino) ja tehon sallitut alarajat. Luodin nopeutta sinänsä ei ole määrätty, mutta luodin liike-energiaan vaikuttavat luodin massa ja nopeus.
Hirvikiväärin luodin täytyy olla muu kuin kokovaippaluoti, koska sen koko liike-energian halutaan jäävän hirveen.
http://www.luonnossa.net/Aseet_ja_patruunat/html/hirvipatruunat_ja_luodit.html
Lintuja yleensä ammutaan kokovaippaluodeilla. Lintu säilyy melko ehyenä kun luoti menee siististi sen läpi, niin että vain osa luodin liike-energiasta kohdistuu linnun ruuumiiseen.
Patruunoiden luotien lentorata voi olla merkitty patruunalaatikkoon, mutta tehdasladatuille patruunoille tietoja löytyy myös erilaisista luetteloista ja netistäkin.
http://www.lapua.com/index.php?id=879
http://www.sako.fi/cartridges.php
(vasemmalla alhaalla Cartridges Datatable pdf-muodossa)
On myös mahdollista lasketuttaa luodin lentorata ballistiikkaohjelmalla tietokoneessa. Tämä onkin itselataajien suosima vaihtoehto. Kokeileminen on myös oleellista koska ase täytyy kohdistaa ko. patruunalle.
http://www.rifleshootermag.com/shooting_tips/ballistics_0303/
http://www.eskimo.com/~jbm/calculations/traj/traj.html
Yleensä luotien lentorata ilmoitetaan tähtäyslinjan suhteen, eli kivääri on oltava jo kohdistettu ko. patruunalle tietylle ampumamatkalle. Tähtäimen korkeus piippulinjan yläpuolella vaikuttaa myös jonkin verran.
Piipun rihlojen tehtävä on pistää luoti sopivasti pyörivään liikkeeseen niin että se lentää maaliin kärki edellä kuin hyvä keihäs. Luodin pyörimisliike vakavoittaa sen lennon niin ettei se mene ilmassa "mukkelis-makkelis". Luodin halutaan lentävän kärki edellä silloinkin kun lentorata kaareutuu, eli se ei saa vakavoitua liikaa. Ihanteellinen rihlan nousu riippuu luodin massasta, massiivinen luoti vaatii jyrkemmän rihlan nousun vakavoituakseen. Yleensä asia on kuitenkin OK kunhan pitäytyy kaliiperin normaaleissa patruunoissa.
Haavakon kärsimykset pitäisi pyrkiä lopettamaan mahdollisimman nopeasti. Turha hosuminen ei kuitenkaan auta. Tärkeää on havaita mahdollisimman tarkkaan mihin lintu putosi, merkitä tuo paikka ja olla sotkematta jälkiä, varsinkin jos koira on käytettävissä. Jo metsästäjien maineenkin kannalta on tärkeää että haavakoihin suhtaudutaan vakavasti.
Loukkujen täytyy nykyisin joko tappaa riistaeläin heti tai pyydystää se vahingoittumattomana. Heti tappavia loukkuja voi käyttää vain pienille eläimille koska iso heti tappava loukku voisi olla vaarallinen ihmisellekin. Elävänä pyytävät loukut täytyy kokea ainakin kerran päivässä.
Kiitoksia sulle ja Korhoselle asiallisista tietopläjäyksistä. Harvinaista herkkua täällä suomi24:ssä. Mielikuvani ampumametsästyksestä kirkastuu, kun saa lisää tietoa asioista.
Aioin vastata, mutta eipä jäänyt näihin lisättävää.
"Olen nyt noin viikon aikana kiinnostunut huimasti metsästyksestä ja kivääreistä ja on herännyt ampumisesta muutama kysymys."
Hyvä homma. Ampuminen on jalo harrastus, mutta kukkaron päälle se ottaa.
"Minkälaisilla (painoisilla) luodeilla ammutaan lintuja/hirviä ja onko nopeudella väliä?"
Itse ammun lintuja 3.2-3.6 gramman .224 luodeilla, joiden lähtönopeus on välillä 900-1200m/s. Joskus pidemmälle matkalle tulee ammuttua myös .308 10.85-12 gramman morkuloilla, mutta niiden maaliballistinen teho on hieman kyseenalainen. Lähtönopeus 700-900m/s.
"Mistä saa tiedot patruunan lentoradasta? Onko ne patruunalaatikon kannessa, vai pitääkö ne kaivaa jostain netistä, vai pitääkö ne itse laskea/testata?"
Harvan patruunalaatikon kannesta mitään selviää, mutta niitäkin löytyy. Itse suosin Foxballistics-ohjelmaa, jonka saa tästä osoitteesta nimelliseen kympin hintaan. Ennen ohjelma oli ilmainen, mutta tietokantojen takia sille on tullut tuo nimellinen maksu.
http://www.kettunet.com/FoxBallistics.html
Lisäksi luodinnopeusmittari ja etäisyysmittari ovat tarpeellisia välineitä. Jotkut käyttävät myös tuulimittareita, mutta minulle tuulen arviointi on käynyt paremmin puun oksista yms. materiaalista.
"Mikä vaikutus on aseen rihlojen nousulla luodin rataan. Siitä muistan joskus lukeneeni jostain, että sillä on ihan ratkaiseva vaikutus johonkin, mutta en muista mihin."
Itseasiassa lentorataan se ei paljon vaikuta muuten kuin siten, että tiukempi nousu vakauttaa painavemman luodin joka yleensä on tarkempi ja lentää enemmän kaarevalla radalla. Nämä asiat ovat ase- ja patruunakohtaisia, joten mitään nyrkkisääntöjä ei ole.
"Mitä tapahtuu haavakolle? Tiedän että haavoitettujen hirvien perään lähdetään, mutta entä lintu ja yksinäinen metsästäjä? Löytääkö esim koira haavakon kilometrin päästä?"
Koira yleensä löytää linnun ja omalla kohdallani olen sen useimmiten löytänyt itsekin. Haavakkolinnut löytyvät yleensä 50-300 etäisyydeltä osumapaikasta. Olen satsannut siihen, ettei epävarmoja laukauksia tarvitsisi ampua, koska en voi pitää koiraa. Haavakko on metsämiehelle semmoinen henkilökohtainen häpeä, ettei sitä mielellään tee. Suurin riski haavakoihin on ensimmäisinä metsästyspäivinä jolloin adrenaliini virtaa. Jänskän iskeminen on pahin homma niin metsästyksessä kuin ammunnassakin.
"Loukkupyynnistäkin olisi kysymys, mutta jätän sen myöhemmäksi."
Itselläni on jotkut hetitappavat raudat joidenka koteloihin kuljetan yleensä riistan suolia ja nahkoja. Parin naapurin kanssa olemme saaneet pidettyä minkit pois sorsien pesimäpuroilta. Nyt on itseasiassa paras aika loukuttaa minkkejä, koska niiden ravinto alkaa muuten olla vähissä.
Mikä siellä on se matka miltä niitä joudutaan ampumaan, lintu/hirvi?
Varmaan niitä ei ihan viereen pääse ja jos on kaukana, niin miten kaukaa ei kannata ampua, lähinnä kiinnostaa nämä linnut ja luodikko?
Entäs se lintukoira, eikö ne linnut säiky sitä räksyttävää koiraa ja lähde lentelemään?
Se on toisinpäin se asia. Metsästysasetuksen 22 momentin mukaan " riistaeläintä ei pidä ampuman lähempää kuin 200 m etäisyydeltä". Pisin etäisyys, jolta kannattaa ampua tulee sitten luodin tehollisesta kantamasta ts. etäisyydestä, jolla luoti on vielä tappava. Hirvikaliiperisella aseella se on luokkaa 3 km.
Tietysti riistalinnut säikkyvät tavallista, räksyttävää koiraa. Lintukoira on opetettu niin, ettei se hauku eikä hypi, vienosti visertää vain. Parhaimmat lintukoirat osaavat matkia ravinnon nokkimista maasta, jolloin lintu ei epäile mitään.
Jatkahan sinä kyselemistä, kyllä täällä vastaukset osataan yhtä hienosti kuin sinä kyselet.
Mitä joskus oon vähän metsästelly niin tiijän kyllä että ampuma matkan ratkasee ihan se miten isoo kiikaria aseessa käytetään, pitäähän elukka nähdä että pystyy ampuun.
Hirvet yleensä ammutaan alle 100 metrin matkalta meikäläisessä peitteisessä maastossa. Metsässä ei näe ampua kovin kaukaa. Kymmenen metrin luokkaa oleva matka on myös aivan mahdollinen. Hirveä ajetaan yleensä koiran kanssa ja se saattaa juosta aika läheltäkin ampujaa.
Jos metsästys tapahtuu peltoaukealla jossa hyvä näkyvyys niin siellä ampumamatkat voivat olla pitempiäkin, enimmillään ehkä jopa 300 metriä? Juoksevaan hirveen ei kannattane yrittää osua noin kaukaa (harva lienee harjoitellut sopivan ennakon ottoa), mutta jos hirvi pysähtyy niin silloin voisi onnistuakin jos osaa arvioida luodin putoaman oikein.
200 metriä on jo pitkä matka ampua lintua koska se on paljon pienempi maali.
Hyvä ampuja pystyy hyvällä metsästyskiväärillä ampumaan 100 metrin päähän muutaman sentin kokoiseen kohteeseen. Pitemmillä matkoilla hajonta kasvaa lineaarisesti, mutta lisäksi etäisyyden arviointi käy vaikeammaksi. Etäisyys pitäisi tietää melko tarkkaan oikein varsinkin jos luodin lentorata on kaareva eli luodin lähtönopeus ei ole kovin suuri. Ongelmana vain se että siellä metsässä ei ole sellaisia mukavia lappusia joissa lukee että "Tästä pisteestä on edessä olevalla aukiolla soitimella olevaan metsoon matkaa 137,51 metriä!" :-)
Lintukoiriakin on erilaisia. Jotkut ovat riistan liikkelle ajavia koiria ja toiset koirat kiinnittävät riistan huomion itseensä niin että metsästäjä pääsee huomaamatta ampumamatkan päähän. Ja eräät koirat ilmoittavat metsästäjälle "seisonnallaan" missä suunnassa riista on.
"Ongelmana vain se että siellä metsässä ei ole sellaisia mukavia lappusia joissa lukee että "Tästä pisteestä on edessä olevalla aukiolla soitimella olevaan metsoon matkaa 137,51 metriä!" :-)
Passimetsästäjillä monesti on tiedot päässä eri matkoille. Parhaat väsäävät jopa tuliasemakortin. Etäisyysmittari on erittäin käytännöllinen linnustuksessa ja vähentää haavakkojen määrää. Itse valmistelen passin monesti jo illalla, ettei tarvitse tehdä sitä aamuhämärissä.
Jos et osaa vastata, niin eikö silloin olisi parempi olla hiljaa, eikä ruveta suutuspäissään vittuilemaan.
Onko se passipaikka joku teltan tapanen?
Siitä olisi vielä kysymys, kun varsinkin tuo metsälinnun ampuminen taitaa olla aika tarkkaa puuhaa, että miten se ase siellä metsässä tuetaan? Tueltahan se kai on ammuttava jos meinaa osua, vai kuinka?
Itse käytän tukena kaatuneen puun juurakoita, kiviä, kantoja, mättäitä ja bipodia. Pehmeä alusta parempi kuin kova.
Lisäksi käytän naamioasuja:
http://www.prm-trade.com/prodpic.php?lang=fi&pid=332&page=1
http://www.redsoldier.com/13025-Russian-Ghillie-Leshy-Suit;jsessionid=0a010c451f43f6e9e9ea79de481985c2b41e829e99ce.e3eTaxiMa38Te34Pa38Ta38Nbhz0
Kas kun minä muistin, että sinä esitit rattoisia kommetteja sekä ennakon ottamisesta liikkuvaan maaliin että luodin pyörimisnopeudesta.
Nyt on sitten taktiikkana esittää silmät pyöreinä viattomia kysymyksiä saada muut vastaamaan. Pääasia on, että keskustelu pyörii ja sinulla on kivaa...
Pyörimisnopeudesta en ole kirjoitellut mitään. Ainoastaan minua kiinnostaa tämä, kun olen kuullut juttuja eri rihlojen nousun vaikutuksesta aseen tarkkuuteen. Samoja patejahan niillä ammutaan ja sitten esiintyy joidenkin puheissa, että syynä on aseen rihlat.
Sinä täällä olet pahanilmanlintu, enkä minä.
Minulla on kivaa pelkästään sen takia, että nämä jutut sattuu minua nyt kiinnostamaan ja täällä mahdollisesti on porukkaa, joilla on siitä tietoa ja käytännön kokemusta. Minkäänlainen riitely ja turhanpäiväinen kinastelu ei minua kiinnosta, toisin kuin sinun pääasiasi näkyy olevan.
Onko luodilla mitään erityisiä ominaisuuksia osuessaan maaliinsa (eläimeen) johtuen pyörinnästä?
Lopettaako luoti pyörimisen alettuaan laajeta...miten luoti siis toimii??
Eihän luodin nopea pyöriminen voi kuin seinään loppua kun luoti osuu kudokseen, mutta enpä tiedä olisiko sillä yleensä suurempaa merkitystä. Luodin etenevän liikkeen ohella energiaa toki on myös luodin pyörimisliikkeessä ja jos luoti jää riistaeläimen sisään niin siellähän se pyörimisenergiakin vapautuu.
Olen lukenut jonkun hekumoivan erään suurriistaluodin ominaisuuksilla. Tuo luoti avautuu kudokseen osuessaan kärjestä niin että siinä on muutamia eri suuntiin osoittavia pitkähköjä "siipiä". Luodin pyöriessä nämä "siivet" tekevät kuulemma kohteessa tuhoa melkoisen tehokkaasti.
Passi on se paikka jossa ampuja odottaa esim. hirveä jota ajoketju (tai nykyään yleenä koira) "ajaa" (pelottelee) kohti ampujaa.
Etuna tässä se että passipaikat (yleensä aukion reunassa) voidaan valita sellaisiksi että niistä on hyvä näkyvyys sopiviin suuntiin. Kun ampujat ovat paikallaan passipaikoillaan niin metsästyksen johtaja voi koordinoida eri ampujien ampumasektorit yhteensopiviksi niin etteivät he ole vaarassa ampua toisiaan tai muihin sopimattomiin suuntiin, esim. asutuksen suuntaan. Ei myöskään olisi järkeä pistää ampujia juoksemaan pitkin metsiä hirven perässä koska he metsässä rymistellessään tuskin pääsisivät ampumaetäisyydelle hirvestä. Hirvi on kuitenkin melko tarkkakorvainen ja arka eläin eikä sitä ihminen helposti metsässä kiinni ota juoksemalla. Passipaikalla paikallaan olevaa ampujaa sen ei ole niinkään helppo havaita.
Pyrkimys hyvään on kaunista ja kannustettavaa. Lupaan toki vastata kiltisti jos minulla on asiasta tietoa ja kokemusta.
11 kpl viestejä tälle palstalle kirjoitti joku rääväsuu samalla nimimerkillä, mutta ethän se ollut sinä tietystikään. Ethän?
...mut se on sinun ongelmasi.
Kyllä sinä voit viritellä teltankin passipaikaksi. ;-)
Tärkeintä on, että passipaikka sijaitsee siellä, mihin tiedät tai arvelet ilmaantuvan riistaa. Sinun pitää pystyä oleskelemaan siellä mukavasti pitkiäkin aikoja (tunteja), ettei tarvitse alkaa liikuskella ja vetää puoleensa kaikkien metsän eläinten huomiota. Näkösuojaakin on hyvä olla samasta syystä, ettei satunnainen liikahdus näy kauas. Linnuilla on hyvä näkö ja ne kuulevatkin metsästäjän kauempaa kuin sinä huomaat niitä.
Minä tuen aseen joskus puunrunkoon. Hyvä ote on sellainen, että nojaat kämmenelläsi runkoon ja pidät aseen peukalonhangassa. Rakentelen usein myös kaksi/kolmijalan aseelle oksista rautalangalla.
Rihlannoususta sinun ei tarvitse kauheasti huolehtia. Tavallinen metsästyskivääri sopii tavallisille patruunoille tavallisilla matkoilla. Jos on tarkoitus ampua teeri puuhun 300 metrin päästä, niin sitten joudut perehtymään aiheeseen enemmän.
Oma kiväärini tuntuu ylivakauttavan kaikkein kevyimmät luodit, jolloin hajonta suurenee. Kun laitan gramman lisää painoa luotiin, niin jo alkaa osua.
Jos aiot lintumetsälle kiväärin kanssa ilman koiraa, niin suosittelen odottamaan että lehti putoaa puusta. Tai kannattaa hakeutua paikkoihin, joihin tiedät lintujen tulevan ruokailemaan tai lepäämään. Muussa tapauksessa kannattaa ostaa haulikko ja harjoitella ahkerasti tulevana kesänä sekä tarkkuutta että refleksejä. Näin voit yrittää myös pomppulintuja, joita koirattoman on vaikea löytää muuten kuin kävelemällä kohdalle.
Normaalisuus tai mielisairaus on tietysti ympäristön määriteltävissä oleva ominaisuus, potilaalla ei siihen ole suuremmin sanansijaa (stm. Honkajoki).
Tuossa sivun ylälaidassa on toiminto "etsi". Sillä saat luettelon kaikista nimimerkilläsi kirjoitetuista viesteistäsi.
... en aluksi käyttänyt mitään nimimerkkiä. Sitten pari kertaa ennakkomies ja tässä nyt tämä.
Jos olisi arvannut että joku mielisairas rakastuu minuun täällä, niin olisin rekisteröinyt nimimerkin heti alkuunsa.
Tarkoituksesi tietysti oli keskustella aiheesta, kysellä kokemuksia ja jakaa omia kokemuksia ja mielipiteitä -sehän on selvää.
Esitit sinänsä vaikuttavan teoria siitä, miten piipunsuussa tapahtuu räjähdys. Älä nyt kuitenkaa siitä suutu, että sinunkin toimintaasi voidaan arvostella - kukaan ei ole täydellinen.
Voit kirjoitella sinne lisää rakkauskirjeitäsi.
Turhaan vaivaudut. Sinua voi provosoida loputtomiin, jos jatkat aina vastaamista.
... viisaudesta, vaan rakkaudesta.
Kiitoksia tarjouksesta, mutta mieluummin ei.
Anteeksi kuitenkin, että pahoitin nuoren mielesi. Lupaan käyttäytyä paremmín ja keskustelen vain vast'edes vain asiaa.
Kestän kyllä päsähdys- ja piipunsuuräjähdysteoriatkin kuin mies, kun joku ne vakavissaan esittää - pelleily on sitten toinen juttu.
... pahoittanut. Vaikka en minä vakavissani mitään teorioita ole julistanut. Tunnustan olevani väärässä kun joku sen todistaa.