Miksi toiset purjehtijat ovat niin kovia puhumaan kilpailun tarpeellisuuden puolesta?
Ei varmaan missään muussa harrastuksessa olla samalla lailla fanaatikkoja.
Lasketteluakin harrastaa kymmenet tuhannet suomalaiset, ja harva kilpailee, silti kaikilla on kivaa ja jokainen laskee tyylillään, toiset hiljaa auraten suorilla lankuilla, toiset lujaa viimesen päälle carvereilla.
Autoakin ajaa monet suomalaiset, silti harva kilpailee siinäkään, silti liikenne sujuu, ja kaikki osaa ajaa riittävästi.
Olisiko aika lopettaa kilpailuvouhotus, ja antaa jokaisen nauttia purjehduksesta tavallaan.
Ei ne perus väistämissäännöt niin vaikeita ole, että kilpailla tarvisi sen takia, tai veneen käsittely yleensäkään mitään ydinfysiikkaa.
Ei varmaan missään muussa harrastuksessa olla samalla lailla fanaatikkoja.
Lasketteluakin harrastaa kymmenet tuhannet suomalaiset, ja harva kilpailee, silti kaikilla on kivaa ja jokainen laskee tyylillään, toiset hiljaa auraten suorilla lankuilla, toiset lujaa viimesen päälle carvereilla.
Autoakin ajaa monet suomalaiset, silti harva kilpailee siinäkään, silti liikenne sujuu, ja kaikki osaa ajaa riittävästi.
Olisiko aika lopettaa kilpailuvouhotus, ja antaa jokaisen nauttia purjehduksesta tavallaan.
Ei ne perus väistämissäännöt niin vaikeita ole, että kilpailla tarvisi sen takia, tai veneen käsittely yleensäkään mitään ydinfysiikkaa.
Vastaukset 22
Vanhimmat
voitaisiin keskittyä purjehduksen muihin osa-alueisiin. ARC ei kuulu kilpailukategoriaan.
Aktiiviset harrastajat kilpailevat hyvin useassa urheilulajissa. Hölkkäilijät juoksevat maratoonin, hiihtelijät käyvät Finlandian, keilailijat viikkokisoissa, suunnistelijat iltarasteilla, jne jne.
Purjehtelijat harrastelevat kilpailua, lyssissä.
Osa käy kisoissa, suurin osa ei. Suotakoon molemmille valinnanvapaus. Ja sananvapaus. Jos purjehduspalstalla ei saa puhua kilpapurjehduskesta niin missäs sitten?
Että purjehtija ovat kovempia siitä vouhottamaan ja jeesustelemaan sen tärkeyttä.
Yksikään hölkkääjä ei ole koskaan väittänyt että huvikseen hölkkäävät ovat jotenkin huonompia hölkkääjiä kuin kilpaa hölkkäävät.
Tai että hölkkäämisen osaamisen kannalta olisi tärkeää kipailla.
Ja kyllä harva hiihtäjä hiihtää finlandiaa, suhteessa hiihtäjien määrään maassamme.
Siellä saa puhua.
Ja jos täällä puhuu, niin miksi pitää olla ylimielinen ja väheksyä niitä jotka eivät kilpaile?
Maltillinen mielipiteiden vaihto olisi kohdallaan. Se koskee myös avomerikisojen, perhekilpapurjehdusten ja viikkokisojen vastustajia.
Aivan turha panna rajoituksia sille, minkälaisesta purjehduksesta tällä foorumilla "saa puhua".
Kuka sulle vouhottaa ja jeesustelee?
Sitäpaitsi olet väärässä, joku hölkkääjä on joskus väittänyt että huvikseen hölkkäävä on jotenkin huonompi kuin kilpaa hölkkäävä. Ainakin minä hölkkään huvikseni niin huonosti, että olen taatusti huonompi hölkkääjä kuin maratoonin kestävä juoksija.
Laskin piruttaan seuran veneluettelosta ne veneet jotka joskus ovat käyneet kisoissa. Suunnilleen puolet kaikista köliveneistä. Vajaa puolet näistä on luokiteltavissa varsinaisiin kilpailijoihin, veneitä joiden varustetasossa tämä näkyy ja veneitä jotka ottavat osaa joka viikko seuran iltakisoihin ja mahdollisesti käyvät kauempana avomerikisoissa jne... Tämän lisäksi ne perhekunnat joiden nuoriso harrastaa aktiivisesti kevytvenekisoja.
Purjehduskilpailut ovat mukavia tapahtumia. En tosiaankaan viitsisi lähteä tässä iässä ja kunnossa maratoonille tai 3000 m esteitä juoksemaan. Kisoissa näkee hienoja ja hyvin trimmattuja veneitä sekä huomaa miten oma vene kulkee verratuna toisiin ja tasoituskertoimeen.
Vouhottamatta ja jeesustelematta - seuran tai lähiseurojen paikalliskisat ovat hienoja ja mukavia tapahtumia. Suurimpana ongelmana alkaa olla näiden järjestämiseen tarvittavien vapaaehtoisten löytäminen. Joka kisa tarvitsee järjestäjänsä ja pikkuseuroille tämä on nykyisin ongelmallista. Kilpapurjehdusporukka seilaa mieluummin itse kuin on rannalla ampumassa lähtölaukauksia.
Vähän "jouduin" aikanani ensimmäisen kerran rinteeseen laskettelusukset jalassa. Tuskaista hommaa tietysti, vaikka mukana oli osaavakin, joka osasi asiallisesti neuvoa. Ensimmäisen päivän jälkeen homma sujui ja parissa päivässä itseluottamusta riitti vaikeaampaankin rinteeseen sen verran, että sieltä alas pääsi. Keskimäärin viikko vuodessa ja sitä lajia on oppinut niin, että Alppien musta rinnekään ei pelota, kunhan kukaan ei tyyliä arvostele. Taitoa ei siltikään ole niin paljoa, että työpaikan sisäistä kilpailua kummempaan samantasoisten kanssa mukaan lähtisi, jos sitäkään. Siispä laskeskelen hauskassa seurassa lystikseni.
Mihin pääsee vastaavalla kokemuksella purjehduksessa? Jos olen todella kaukana huippulaskijasta, en samoilla purjehdustunneilla vielä selviäisi "mustan rinteen" kelistä merellä. Olen tavannut ikänsä purjehtineita ihmisiä, jotka tekevät alkeellisia navigointivirheitä, eivätkä saa venettä kulkemaan kuin 60 %:sti. Ja vielä pitäisi ymmärtää säästäkin jotain. 60 %:nen nopeus saattaa riittää monelle ja melkein kaikkiin tilanteisiin. Toisessa keskustelussa joku väitti, ettei 35-jalkaisella pääse tuuleen 20 m/s tuulessa. Eikä niillä 60 %lla pääsekään, mutta ne puuttuvat prosentit suorituskyvyssä voivat viedä kiville.
Kaiken tarpeellisen voi tietysti oppia käymättä näköetäisyyttä lähempänä kilpailua. Kilpailu vain on pikatie oppiin. Kun on ilmoittautunut, tulee lähdettyä keliin, jolloin muuten jäisi satamaan tuulta pitämään. Merellä vielä tehdään tarpeelliset manööveritkin ja totutaan niihin. Seurauksena on itseensä enemmän luottava kippari, johon silloin perhemiehistökin luottaa ja kaikilla on mukavampaa. Ja oppii siinä sivussa ottamaan niitä puuttuvia suorituskykyprosenttejakin talteen. Ehkä niitä ei niin usein välttämättä tarvita, mutta ei niistä mitään haittaakaan ole. Saattaa vaimo säästyä kesälomalla parilta ylimääräiseltä vendalta paremman nousukulman tai paremman reitinvalinnan seurauksena. Ei se vaimo sitä vinssausta kuitenkaan niin paljon rakasta. Eikä niitä yllätyksiä, jotka jäävät tulematta kilpailuissa opitun takia.
Ei siitä kilpailemisesta tarvitse vouhottaa. Siitä vain on se nopean oppimisen hyöty. Ja purjehdus on siitä hauska laji, että ihan tavallisella veneellä ja tavallisella porukalla pääsee mukaan. Olympiapurjehdus tai VOR on siitä kovin kovin kaukana, mutta ei niin koviin paikkoihin kovin suuri joukko jaksa yrittääkään. Laskettelussa osaamattomuudesta selviää hitaudella ja mahdollisella kaatumisella, merellä voi olla enemmästä kyse.
Jollekin laskettelussa riittää 60% mahdollisesta nopeudesta, eikä kukaan kommentoi.
Toisille se riittää purjehtimisessa, mutta sitä kommentoidaan, jostain syystä purjeveneestä pitäisi saada irti 100%.
Ei toistaiseksi kukaan ole kommentoinut merellä tai satamissa. Mukavasti on yleensä saanut apua landauksissakin. Mistä nyt on kysymys? Missä oikeasti kommentoidaan? En tarkoita keskustelua foorumilla - täällähän kommentointi on tervetullutta varsinkin näin kaamosaikana.
Siinä vaiheessa kun tarvittaisiin 61 % välttämään kivikkoon tai törmäykseen joutuminen, on kommentointi aiheellista. Se ei suinkaan pakota käyttämään maksimia kaiken aikaa, mutta redervi siinäkin lajissa on turvallisempaan päin.
100 % on niin vaikea tapaus, että mahtaako kukaan sitä hallita. 80 % on vielä helppoa, siitä ylöspäin vaatii perehtymistä.
eikö teillä ole muuta tekemistä kun selvitellä tyhjänpäiväisyyksiä.Rakastakaa vaimoanne kuin venettänne ja itseänne 100 % niin ei tarvitse tänne kirjoitella tyhjänpäiväisyyksiä. Olettehan aika pölvästejä. Ettekä raukat edes sitä huomaa!
osaavan kilpalaskijan nopeudesta alppien mustilla rinteillä.
Nimimerkki "vitsivitsi":
Teit itse juuri sitä mistä muita moitit: kirjoitit tyhjänpäiväisyyksiä. Etkö edes huomannut?
Että veneilijöiden vähemmistö (kilpailijat) aiheuttavat suurimman osan vakuutusmaksuista.
Kilpailuissa vakuutus on pakollinen ja sitä käytetään melko paljon.
Väittää voi monenlaista. Yhtä hyvin voi esimerkiksi väittää, että taitoihinsa nähden liian suuren matkaveneen hankkineet, navigointielektroniikkaan sokeasti luottavat veneilijät aiheuttavat enimmät vakuutuskorvaukset.
Vakuutusyhtiössä ei väitetä vaan lasketaan. Jos kilpailijat olisivat merkittävä riskiryhmä, se näkyisi vakuutusten hinnassa, esmes korkeampana omavastuuna kilpailuvahingoissa.
Eri vakuutusyhtiöillä on erilaisia käytäntöjä kilpailuvahinkojen osalta, ainakin jos puhutaan venevahingoista (ei henkilövahingoista). Joidenkin yhtiöiden venevakuutukset eivät kata kilpailuja ollenkaan, toisilla taas on korotettu (esim. +25 %) omavastuu.
Venevakuutukset eivät tietääkseni ole pakollisia kilpailuissa - eivät ainakaan olleet vielä muutamia vuosia sitten, kun viimeksi osalistuin kilpapurjehduksiin.
Selvästikkin kilpailutilanteissa syntyy vahinkoja enemmän, kun omavastuukin on korotettu.
Ymmärtääkseni vastuuvakuutus pitää olla kilpailuissa, joka korvaa muille aiheutuneet vahingot.
Ifin vakiovenevakuutuksen ehdoissa näkyy olevan korotettu omavastuu kilpailussa sattuneille purje- ja rikivahingoille, mutta ei runkovahingoille. Eli takilassa näköjään on hinnoiteltavissa olevaa lisäriskiä. Moottoriveneiden nopeuskilpailuja vakuutus ei kata ollenkaan.
Vastuuvakuutus on tietysti paikallaan kilpailtaessa. Sitä toivoisi pakolliseksi myös ahtaaseen venesatamaan rantautujille.
Korotettu omavastuu riki- ja purjevaurioissa kilpailuissa ja harjoituksissa lienee lähes vakiokäytäntö. Ja aika looginenkin, kun juuri sen osalta mennään helpommin lähelle riskirajoja.
Sen sijaan en ole kuullutkaan yhtiöstä, jonka vakuutus ei kattaisi kilpailuja, siis purjehduskilpailuja. Sekin on hyvin loogista, sillä kilpailuissa on normaalisti isompi ja osaavampi miehitys.
Hyvin tuntemani korjaustelakan tuntuman mukaan kilpaileminen ei näy heidän toiminnassaan lisääntyneinä asiakkaina. Ja heidän sormituntumaansa luotan paljon enemmän kuin satunnaisen nettikeskustelijan.
useissa yksityisissä vierasvenesatamissa. Kaikkien vierassatamien käytäntöä en tietenkään tunne, mutta tämä on havainto ja odotettava kehitys vähitellen meillekin. Veneiden koko kasvaa ja vierassatamissa tapahtuu kaikenlaista. Tarkoitushan on taata ainoastaan muille veneille tai laiturirakenteille aiheutettujen vahinkojen korvaaminen, ei oman veneen vaurioita.
En tiedä tarjoaako mikään kotimainen yhtiö pelkkää ns. kolmannen osapuolen vakuutusta eli vastuuvakuutusta ja vahinkoon liittyvää oikeusturvaa. Joku varmaan osaa kertoa.
Osaava menee vaikean rinteen hyvinkin minuun nähden kymmenkertaisella nopeudella. Minulle kuitenkin riittää, että sen pahemmankin paikan pääsen läpi jäämättä tukkimaan reittiä.
Purjehdus on minulle pääasiallinen harrastus ja siinä voin vaatia itseltäni enemmän. Siinä lajissa otan osaa kilpailuihinkin tiettyyn tasoon saakka. Osaavammat jättävät minut horisonttiin siinäkin. Se kilpailu on asian hupipuoli, tärkeämpää on osata pitää vene ja miehistö ehjinä joka tilanteessa. Vaikeaan rinteeseen ei helposti joudu tahtomattaan, merellä vastaava voi tapahtua.