Meillä on meinaan. Sellainen teini-ikäinen, joka haluaa, haluaa ja haluaa koko ajan jotakin uutta ja kivaa.
Mitään kotitöihin osallistumista ei tapahdu, ei puhettakaan, automaattisesti. Käskettäessä tekemään jokin pienikin asia, vastaus on "miks mä?", "aina mä?" tai "Salkkarit tulee kohta" tai "Emmä" tai "kohta" = ei koskaan.
Ja jos prinsessalle asiasta sanoaa, niin valitat koko ajan. Mistä pilalle hemmotellut prinsessat syntyvät?
Mitään kotitöihin osallistumista ei tapahdu, ei puhettakaan, automaattisesti. Käskettäessä tekemään jokin pienikin asia, vastaus on "miks mä?", "aina mä?" tai "Salkkarit tulee kohta" tai "Emmä" tai "kohta" = ei koskaan.
Ja jos prinsessalle asiasta sanoaa, niin valitat koko ajan. Mistä pilalle hemmotellut prinsessat syntyvät?
Vastaukset 48
Vanhimmat
Meilläkin oli tilanne luisumassa tuohon mutta saatiin katkaistua se. Miehen tyttö 11-vuotias ja kotonaan ei tarvitse tehdä yhtään mitään.
Ainakin meillä se vaati pitkäjäntenteistä ja johdonmukaista koulutusta. Nykyään riittää jo että nätisti pyydetään kattamaan vaikka pöytä tms. Tyttö tulee ja tekee ja saa kiitoksen siitä palkaksi.
Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin vieraat, laiskat ja uusavuttomat lapset!
joka toinen viikonloppu "pikku-prinsessa", joka on kuitenkin poika 10v. Hänelle ei kelpaa mikään ruoka eikä mikään tekeminen. Jatkuvaa valitusta kaikesta.
Joskus mieheni (tai minä) keksii jotain lapsille kiinnostavaa tekemistä ulkona touhuamista, sisäpelejä tms., mutta "emmähaluu, valivalivali". Ei kauheesti kiinnosta järjestää mitään mukavaa enää.
Sama juttu, jos jotain pyytää pieniäkin kotitöitä tekemään (omien astioiden laittaminen koneeseen, vaatteittensa kerääminen lattioilta): "mix-aina-mää", "emmähaluu", "ei ois pitäny-tulla-ollenkaan"...
Poika-prinsessa on myös tehnyt mielettömän pitkiä luetteloita, mitä hän ei syö. Siinä on lähes kaikki perusruuat hedelmistä makaronilaatikkoon. Siis vain roskaruuat sopivat hänelle, eikä niistäkään ihan mikä tahansa.
Asia vaivaa enemmän miestäni kuin minua. Hähän joutuu olemaan lastensa kanssa, minä voin halutessani livistää paikalta. Nyt varsinkin kävi niin, että mieheni hermostui pojalleen, kun huomasi, ettei hän kunnioita ketään. Oli mieheni hyvin vanhalle isoäidille sanonut hyvin pahasti, kun vierailivat sukulaisissaan. Kaukaa viisaana en lähtenyt mukaan.
Mieheni on päättänyt tiukentaa rajusti poju-prinsessan kasvatusta.
Itse en tuosta narisijasta ole koskaan tykännyt, mutta onneksi hän ei olekaan minun. Valitettavasti joudun kuitenkin katselemaan ja kuuntelemaan silloin tällöin tuota kitinää.
Teidän huushollissanne ei tunnu olevan yhtään onnellista.
jos itsekin tekisit nimimerkin itsellesi? Ja joo, onnellisia ollaan mieheni kanssa, ainakin suurimman osan ajasta :) Pienet ongelmamme meilläkin on, joka toinen vkl vierailevat.
ja sit ihmettelet ettei lapset halua tulla teille kun asenteesi on tuo.-- miehen lapset on ongelmia !
Voi jesus että mun mittari on täynnä tn "onnellisen" kirjoituksia.
sua ärsyttää?
Sekö, kun olen mieheni kanssa onnellinen, en ole lapsirakas enkä hoida toisten ihmisten velvollisuuksia, vai mikä?
teet niin tai näin aina väärinpäin toisen mielestä.
esim sinä onnellinen olet juuri se jota monet äidit täällä toitottaa (se nainenhan ei meidän lapsen kasvatukseen puutu vali vali) (eli teet juuri niin et puutu miehen lasten kasvatukseen) ja siitäkin tulee sanomista:D sinänsä aika hauska.
itsekkin olen uusperheellinen itse kyllä pidän miehen lapsista ja tulen toimeen heidän kanssa vaikka toki välillä tulee sanomista puolin ja toisin:D (jopa pari asuu tässä meillä ja yksi vierailee paljon).
mutta itse ymmärrän kyllä täysin en esim itsekkään voi sanoa että biologista rakkautta lapsia kohtaan osaisin tuntea (ennemmin kuten vaikka siskonlapset) tärkeitä mutta sopivasti puutun kotona tapahtuviin asioihin mutta isä huoltaa pääasiassa.
joskus kyllä on totta että nämä "prinsessa pojat/tytöt" tarvitsee sen palautuksen ja se on hienoa jos vanhempi pitää siitä huolen meilläkin esim mieheni joutui kovemmin poikaansa komentamaan joka yritti olla koppava ilkeä omalle vanhemmalleen.
Meidän prinsessa ainakin on syntynyt siitä et sen isä palvoo maata tyttärnesä jalkojen alla, eikä prinsessalta vaadita sitä mitä minun lapsilta vaaditaan.
ihana isä-tytär -suhde!
Ei ihme, että sinun käy kateeksi.
nukkuu syödessäänkin!
kuinka haluisit! Hienoa että arvostat miehen lasta sanomalla prinsessa,yleensä ne haukutaan ala arvoisin sanoin. Kotityöt ei kuulu miehen lapsen hoitaa, vaa ne kuuluu sinulle.
Katkeruutesi on hykerryttävää! Hih hih...
"Kotityöt ei kuulu miehen lapsen hoitaa, vaa ne kuuluu sinulle."
Ajatteleeko kukaan enää nykyään (tai ennenkään) noin? Kotityöt vain perheen emännän vastuulla? Entäs isäntä ja isot lapset? Passattava?
toi on Lissu, joka teki eksälleen perunamuusia - ilmeisen pahaa, koskapa äijä otti ja lähti. Ei Lissu kestä ajatusta eksmiehestä muhinoimassa jonkun toisen kanssa, sitä auttaa kun se ajattelee tätä samaan paikkaan kuin missä itse liitossaan oli.
Tossun alla.
Ei kukaan perheenjäsenistä niistä viikonloppuisin vapaa ole.
eikä lapsi ole siellä paljvelija, hän on isän vieraana. Silloin isän suttura on se joka laittaa pydän koreeksi suu supussa, nöyrästi ja kiitollisena että miehen lapsi on tullut kylään.
Lapset tekee kotona, mutta ei kukaan kylässä siivoa!
tavalla omat jälkensä, siellä missä ovat.
nyksä on nöyrästi kiitollinen, kun miehen lapsi vaivautuu saapumaan ;)
Heh,, katkera ihminen, et muuta!
....en ainakaan minä tykkää mieheni lapsen vierailusta pätkän vertaa!
Olen mielissäni mieheni puolesta, että näkee lapsiaan. Toisen laspen vierailua usein henk.kohtkin odotan. Toisella on tosi vaikea vaihe menossa, kunnon murkku, menee sen verran överiksi, että ei ole mikään ilo.
Mikä ihmeen kuninkaallinen se lapsi on isänsä kotona.Samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muullakin perheellä.Eikä se mikään kylä ole,toisen vanhempansa koti.Ihan tasapuolisuuden nimissä,aloittajan kritisoimalla tavalla osaavat meillä välillä käyttäytyä minun lapseni ja mieheni lapset myös.Mutta kaikkeen ei aina tarvitse suostua.Jos ruuasta naristaan,niin eiköhän jossain vaiheessa ala maistua,kun ei arvon prinssi- tai prinsessahenkilölle kiikuteta herkkuruokaa nenän eteen.Jos ei huvita kuoria perunoita,syökööt kuorineen,jos on jano,niin kaapista löytyy kyllä muki ja jääkaapista juotavaa.Huvittava tapaus oli,kun miehen tyttö huuteli,että tuo mehua.Kysyin,miksei itse hae,on televison katsominen kesken kuulemma.Huutelin vaan,että on tiskit kesken,jos vaan nostaisi sitä omaa pyllyään ja hakisi.Ihan reippaasti hoituu asiat,kun ei ala passauslinjalle.
Ensinkävit kulussa, sittensiivosit kotona, sittenlähdit harrastuksiin jos jaksoit. Viikonloppuna menit isäs luokse jossa sait luututa koko ajan, kantaa roskia, tiskata, pestä ikkunoita ym ym? Ei kuule, ei se lapsi ole ropotti, ei hän joudu siivoomaan kahdessa paikassa koko viikkona. Riittää kun omassa kodissa pitää oman huoneen jrjestyksessä, ei enää kylässä tarvi rättiä heiluttaa!
Mutta ei lapsi tarvitse mitään erityiskohtelua ja palvelua isänsäkään kotona.
tietenkin lapsen isä.
emäntä päättää myös, mitä hänen kattonsa alla tehdään ja mitä ei.
Tämä asunto on minun.En vaadi mitään kummallisuuksia,omat sotkemansa tavarat voi kerätä,itse voi tehdä välipalavoileivän ym,tiskinsä koneeseen.Niin tekevät omat lapset myös,samoin miehen lapset,eivät tarvitse mitään erikoispassausta enkä ole passailijatyyppiä enkä sen takia tunne mitään marttyyriysoireyhtymää enkä joudu kärsimään mitään mielipahaa siitä,että toiset rasittavat minun elämääni.
Meidän vkl-poika-prinsessa on oikutellut kohta pari vuotta. Mikään ei kelpaa. Esim. alle 100 euron lahjat ovat p:stä. Ei suostu tulemaan isänsä luo tapaamisviikonloppuina, milloin mikäkin syy, esim. ei halua tulla siskonsa kanssa yhtäaikaa. No, pojan vierailut on vähentyneet, eikä äitinsä häntä pakota, hykertelee kun poika kiukuttelee isälleen. No siinäpä hykertelee, mulle on helpotus kun ei tarvitse poikaa katella. Isän puolesta olen surullinen. Joku varmaan vinkasee, miksi otit miehen, jolla on lapsia, jos on helpotus kun eivät tule. Tai miksi veit lapsilta isän...Suurimmalla osalla yli 4-kymppisiä miehiä on lapsia, otin ko. miehen koska rakastan häntä ja hän on todella hyvä kumppani. Enkä vienyt lapsilta isää. Erosivat 2v ennen tapaamistamme, vaimolla toinen.
Onneksi lakaa kohta käymästä, kun täyttää 18v.
Näinköhän lakkaa käymästä ? Meillä yhteydenpito rupesi kummasti kiinnostamaan, kun automaattielari on loppumassa. Nyt teini kyselee autokoulurahoja, ja millasen auton (hih!) isä hänelle ostaa. Tähän asti kaikessa isän hankkimassa ja tekemässä on ollut jotain vikaa. Nyt teini saa hankkia ihan itse mieleisensä kulkuneuvon. Olemme sen verran kypsiä prinsessa-meininkiin, että perintöjä on turha odotella. Aika lakimiehelle on varattu.
sen verran kypsiä.
Onko miehesi niin "kypsä", että tosiaan aikoo onnistua tekemään lapsensa perinnöttömäksi?
Hyvä on, että aika on jo varattu. Tarvitsette tosiaan lakimiehen apua!
Miksi muuten sinä kirjoitat tästä asiasta? Perinnöt lienevät isän ja tyttären välinen asia, joista sinun ei tarvitse murehtia.
Asia nyt jossain määrin kuuluu minulle, koska teemme keskinäisen testamentin ja omaisuutemme on pääosin minun hankkimaa. Tytär kyllä saa lakiosan isänsä jälkeen. Muuten tyttärellä ja hänen äidillään on käsitys, että tytär perii "meidät".
Vähän samanlaiset ajatukset on herännyt, kun olen katsellut uuslapsien kiukuttelua. Mutta... lapset ovat lapsia ja heijastavat aikuisten toimintaa. Jollei minkäänlaista kehitystä tapahdu lähivuosina, voi mitta tulla jossain vaiheessa täyteen...
lapsensa kasvattaa juuri sellaiseksi kuin itse haluaa. Pitäisi kai katsoa peiliin...?
jo melkoista, päivä päivältä vaan hurjempia juttuja.. heh heee... Kohta luetaan varmaan että onko nähty Lumikkeja, tai Mikki Hiiriä! Voi että joillaan on hyvä mielikuvitus,, heh hee..!
Kuka ihme täällä riitelee tästä asiasta??????
apinoita riittämin, sikoja syödessä. ihan uskomattomai olioita, mies tykkää kakaroistaan mutta minä en voi heitä sietää, siksi laitankin ne apinat siivoomaan joka kerta kun tulevat meille. Omien ei tarvitse siivota, mutta miehen kersat kyllä siivoo meidänkin lasten sotkut. On sen verran isoja että pakko tehdä. Näin on, mies tykkää kun minä vaadin ja vaadin, ja aina vaan vaadin että hänen kakarat hoitaa koko huushollin. Lihovat kohta satakiloisiksi possuksi. Miten juuri minulle on osunut tälläisen sikaperheen tenavat! Kovasti nekin vastaan aikoo laittaa, mutta periksi en anna, en ennenkuin huusholli kiiltää. Onko muilla samanlaista? Ex vaimo ei kyllä ole koskaan osannut lapsiaan hoitaa, huh.
jostain kumman syystä mieheni lapsista yksi kuvittelee olevansa erityisasemassa täällä meillä 5 lapsen sekamelskassa...
Köpöttelee sisältä kengät jalassa,huutaa kuin sisävesihinaaja jos isänsä ei tee hänen mielen mukaan(yleensä anna jotain toisten lasten tavaroita)..Ottaa ilman lupaa ja haistattaa muille lapsille.
Ja ikää tällä ihmeellä on 3,5 vuotta...
Se on niin raivostuttaavaa ja kaikki aika menee setviessä hänen aiheuttamia konflikteja ja en enään halua häntä meille,2 muuta ovat kuin enkeleitä,NORMAALEJA lapsia uhmaamisen ja muun kanssa mutta ei ilkeitä ja pahatahtoisia iinkuin tämä pienin...hyi
Mutta mies kuvittelee että on prinsesssa, sitä pitää passata. Meillämies kävelee aamutossuissa aamusta iltaan ja kuvittelee että ruoka tulee eteen kuin ilmasta. Juu näin on. Ikää tällä mun prinsessa miehellä on 46 vuotta mutta ihan kuin pieni kakara. Myös hänen lapset on passattavia, jotenm un lasteni kanssa pidämme pientä täyshoitola-hotelllia. Me teemme KAIKEN kotityöt, mutta mies omine lapsineen, senkun syö ja mässää. Voisi joskus ottaa esimerkkiä minun lapsistani, jotka ovat niin niin ahkeria että olen tosi ylpeä heistä.
Sinun lapsosesi tulevat pärjäämään elämässä, kun osaavat tehdä kotitöitä ja ovat ahkeria. Ole ylpeä lapsistasi ja kannusta heitä lisää!
miestä saanut.
Eihän niitä tietenkään kaikille riitä.
pienimpänä kokemaan isänsä sekoilut.
Minun käy häntä sääliksi.
Meillä ei voi olla prinsessoja, on vain satuja.
Ne prinsessat syntyy huonosta omastatunnosta...........................................................
"Voi voi, kun ollaan erottu, voi voi, kun lapset kärsii...". Samaan aikaan penskat pompottelevat vanhempiaan ihan kuus-nolla, ja tirauttavat pikku kyyneleet: "Mulla on ikävä isiä, haluan pleikkarin!"
osallistu miehesi lasten hoitoon? Keksit päästäsi vai? Yrittäkää olla miehesi kanssa aikuisia niin kyllä ne lapset siitä kasvavat.
hoitoon, mutta kuulen, näen, ja puhun mieheni lasten sekä mieheni että lasten äidin kanssa asioista.
Joo, kyllä löytyy juuri samanlainen "jokatoinenviikonloppuprinsessa" meiltä! Voisin luonnehtia neitiä siisteysrajoitteiseksi, koska oma huoneensakin on kuin sikolätti - sillä erotuksella, että sikakin elää siistimmin kuin tämä prinsessa. Kaikkea "kivaa" pitäisi kyllä saada, mutta mitään ei ole valmis itse tekemään. Tyypillistä on juuri tämä ruikutiruikutiemmäähaluuvalivalivali...Eikä se riitä, että ei osaa pitää omaa huonettaan siistissä kunnossa. Neitokainen - vai sanoisinko "pissis" jättää kaiken levälleen myös ns. yhteisissä tiloissa... No, ei se mitään - itse tykkään kuitenkin siististä kodista, joten prinsessan huoneen ovi vaan kiinni (hukkukoon vaan rauhassa paskaan jos haluaa) ja jos se onneton on jättänyt muihin tiloihin omia kamojaan levälleen, niin sopii etsiä niitä roskiksesta!
No tietysti vanhemmista johtuu. Vanhemmat pitää laittaa selkeät rajat, kuitenkaan yli kävelemättä. Turha lapsia/nuoria on syyllistää, heistä tulee juuri sellaisia miksi vanhemmat ne kasvattavat.