pelkoja?? Itselläni ilmaantui yhtäkkiä pelkoja siitä että tuleva vauvamme ei olisikaan terve :( Nyt rv 30 ja ei ennen ole ollut tällaisia ajatuksia. Niskaturvotus oli 1,2mm, eli ihan normaali, rakenneultrassa kaikki oli hyvin sekä kun kävimme 4D ultrassa niin sieläkin näkyi kaikki olevan oikein hyvin. Nyt vaan alkoi pelottaan! On tunne että olenko vahingossa tehnyt jotain väärin ( vaikka en siis polta enkä juo enkä muutenkaan mitään epäterveellisyyksiä ole syönyt/tehnyt) että vauva olisi siitä jotenkin "kärsinyt",,, Hirveä tunne vain tällainen vaikka mitään viitettä siihen ei ole että vauva olisi jotenkin vammainen tai sillä olisi joku sydänvika tms... Onko ihan normaalia, onko muille tullut tällainen tunne synnytyksen lähestyttyä? Tiedän, stressi ei ole nyt hyväksi varsinkaan tuollaisesta asiasta, mutta kaipaan muiden saman kokeneiden ajatuksia, ja myös muidenkin. Pyytäisin ihan asiallisia vastauksia, kiitos...
Muilla
semanlaisia
4305
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
itselläni raskaus on vielä alkuvaiheessa 9 6, mutta kyllä sitä miettii että mitä jos vauva ei olekkaan terve. np-ultra on tämän kuun lopussa, siellähän sitten selviää ainakin jotakin. eniten pelkoa herättävät ne kehityshäiriöt ja vammat joita ei ole mahdollista sevittää raskauden aikana.
pelot aiheellisiksi. vauva syntyi huimasti etuajassa, sekä ei ollut ihan kunnossa. Kuitenkin kaikki järjestyi, on nyt reipas tyttö.
Kannattaa puhua jonkun ammatti-ihmisen kanssa, se rauhoittanee sinua!
Mulle tuli kans noihin aikoihin ihan samanlaisia pelkoja juurikin tuosta, että jos on ite tietämättään tehnyt jotain mikä on vauvaa vaurioittanut ja samaan aikaan synnytyspelko kävi melkein ylitsepääsemättömäksi ja niitä kun pyöritteli päässänsä kaikki päivät niin ei ollut mukavaa. Neuvolantädille sain sitten vähän purettua pelkojani ja lähetti neuvolapsykologin juttusille, eka kerran olin siellä 1,5 tuntia ja toisen kerran vielä menen ensi viikolla. Pelot vähin erin helpottaneet ja nyt annan jo ajatuksissani vauvalle ees mahdollisuuden olla terve... en tiiä onko normaalia vai ei mutta on meitä ainakin kaksi jotka ovat tuollaisia asioita päässänsä miettineet. Hyvää odotuksen jatkoa ja voimia sulle!
minä en niinkään tällä hetkellä ole VARMA siitä että vauvalla jokin vamma tai sairaus olisi, mutta enemmänkin peloissani... kauhistuttaa ajatella sitä että sellainenkin mahdollisuus on... mutta taidanpa ainakin yrittää avautua ensi neuvolakäynnillä, joka on ensi viikolla, mutta voi jäädä yritykseksi kun mies ei pääse mukaan tällä kertaa... mutta, onhan minulla aina juurikin se mies joka on loppujen lopuksi paras tuki. mukavaa odotusaikaa myös sulle!