Lukekaapas seuraavasta linkistä miten Lahden amk luonnehtii itseään: "Ammattikorkeakoulu on tieteellisellä pohjalla toimiva korkeakoulu. Tiede ja tutkimus tukevat ammattiopintoja."
Ja oppialatkin on luokiteltu ikään kuin TIETEENALOITTAIN.
http://www.lamk.fi/esittely/
Hmm... hieman ihmetyttää kyllä tuollainen "mainostaminen"; semminkin kun amk-ihmiset muistavat aina painottaa Suomen korkeakoulutuksen duaalimallia jne.
Ja oppialatkin on luokiteltu ikään kuin TIETEENALOITTAIN.
http://www.lamk.fi/esittely/
Hmm... hieman ihmetyttää kyllä tuollainen "mainostaminen"; semminkin kun amk-ihmiset muistavat aina painottaa Suomen korkeakoulutuksen duaalimallia jne.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Mitä pitäisi hävetä?
Ainakin meidän opettajakunnassamme oli paljon opettajia, jotka olivat mukana todella korkeatasoisessa tutkimustoiminnassa maailman johtaville alan yrityksille tai mukana työelämässä todellisilla näköalapaikoilla. Uusinta tietoa tuli monisteena nopeudella, jolla kirjapainosta tullut uunituore oppikirja olisi jo osittain vanhentunut. Tämähän on AMK:n idea. Pragmaattista tietoa ajan hermolla.
Mikä mättää "tieteenaloittain" jaottelussa? Kaipa pragmaattisempaa tietoa voi jakaa eri aloilta? Mielestäni on asiallista jaotella saman alan opiskelijat omaan "tiedekuntaansa", vai miksi sitä halutaankin kutsua. En nyt oikein ymmärtänyt pointtiasi. Voitko täsmentää?
Duaalimalli tarkoittaa nimenomaan tulevien työnantajien tarpeiden kuulemista ammattikorkeakouluissa sen sijaan, että vietäisiin teoreettista tiedettä perustutkimuksella eteenpäin. Molempia tarvitaan. Kumma juttu, että asiasta käydään aina vaan kissan hännän vetoa sen sijaan, että pyrittäisiin löytämään sitä synergiaa, mitä koko systeemimuutoksella on haettu. Kaipa aika hoitaa asian, kun sukupolvi vaihtuu.
Lamk:n mainonnassaan käyttämä semantiikka on harhaanjohtavaa, se oli se pointti. Tuollainen sanahelinä voi houkutella hakijoita, se on mielestäni epäeettistä.
Tuollaisen "tiede"-johdannaisen sanaston käyttö amk-yhteydessä, eritoten kun on kysymys amk:n perusopiskelusta, on täysin harhaanjohtavaa.
Toisaalta amk:sta ei valmistu tohtoreita, eivätkä ne eivät julkaise tieteellisiä julkaisusarjoja.
Mikä on tuo yhteiskuntatieteiden ala? Valmistuuko kohta yhteiskuntatieteiden maistereita(amk)??
Juuri näin. Korkeakouluterminologia on ymmärtääkseni jo nyt useille työnantajille aika epäselvää, ja tuollaisella mainonnalla sitä hämärretään vain entisestään.
Tästä olen kanssasi täysin samaa mieltä terminologian osalta. AMK hakee linjaansa vielä monessa asiassa.
Itseäni harmitti aikoinaan se, että osa perinteistä yritettiin kopioida YO- maailmasta (keltanokkakasteet sun muut) sen sijaan, että olisi kehitetty omat. Mutta olemassaolevaan on helppo turvautua, kuin uutta tehdään.
Aika ratkaissee terminologia- ja profiloitumiskysymykset melko tehokkaasti.
Otsikon mukainen tutkinto (?)
Melkein arvasin tämän, kun AMK:lle myönnettiin korkeakoulu -status. Akateemisuudella ja tieteellisyydellä ei ole AMK:n kanssa mitään tekemistä.
Tarkotus on sumuttaa ja saada oppilaslaumat
paisutettua niin, että rahoitus pelaa.
Opetus perustuu kopionippuihin ja
lässytykseen ja tyhjän pohtimiseen.
...mutta epäselväksi jäi, kumpaa tarkoitat. Molemmat saavat rahoituksensa samoilla periaatteilla.
Vaimoni on FM ja minä insinööri AMK. Olemme tutustuneet toisiemme touhuihin opintiellä ja eipä paljon ole eroa ollut tasossa. Tosin insinöörin tutkinto ei ole "uusi", sen ei pidä hakea linjaansa. Sillä on oma, tunnistettava imago. Eri asia on, pitääkö siitä. Sen ei tarvitse mainostaa itseään muuna kuin insinöörikoulutuksena.
Aina viime kädessä kyse on opettajasta. Yksilökohtaiset erot ovat huimia "molemmille puolilla aitaa".
Molemmilla on ollut sekä loistavia että täysin tyhjänpäiväisiä opettajia. Molemmat olemme saaneet osamme tasapuolisesti valokopionipuista.
Ei se oma arvostus muiden silmissä nouse sillä, että muita mollataan. Sen sijaan oikean informaation jakaminen auttaa työnantajakandidatteja tutkintonimikeviidakossa valitsemaan oikean henkilön oikeaan paikkaan.
Viime kädessä verifioitu kompetenssi ja persoona ratkaisevat.
Toisaalta, ei se oma arvostus sillä nouse että yritetään sumuttaa tietämättömiä yrittämällä antaa sellainen kuva että amis olisi oikea tiedekorkeakoulu. Tällä amikset tekevät hallaa vain itselleen sillä heidan uskottavuutensa kärsii pahasti.
Kyllä se yleensä niin on että oikeasti lahjakkaat ja kykenevät menevät yliopistoon ja ne joilla rahkeet eivät oikein riitä menevät sitten amikseen taikka jonnekin muualle. Kyse ei välttämättä ole pelkästään opettajan hyvyydestä niinkuin annat ymmärtää. Lahjakkaat ihmiset oppivat helposti huonommatkin pedagogiset valmiudet omaavalta kun taas vähän lahjattomammille tarvitaan enemmän aikaa asioiden rautalangasta vääntämiseen.
olin pari vuotta insinooriksi opiskelemassa, sen jalkeen yliopistossa samaa alaa. Voin sanoa etta eroa on kuin yolla ja paivalla, niin opetusmetodeissa, vaatimustasossa ja opiskelijamateriaalissa.
AMK insinoorit kelpaa lahinna toimiston tukitehtaviin(asenna windows, LAN, vastaa puhelimeen)...
Viime kadessa amis insseilla on sita "verifioitua kompetenssia" huomattavasti vahemman kuin korkeakoulu vastaavilla.
Amisinssitutkintoa tulisi uudistaa ja kunnolla...
Olen toiminut opettajan asemassa "tavallisessa" yliopistossa ja teknillisessä yliopistossa. Tämän lisäksi olen tehnyt yrityskoulutuksia. Nyt olen opettanut noin vuoden verran eräässa maan arvostetuimmassa AMK:ssa.
Ero perus AMK-opiskelijan ja yliopisto-opiskelijan välillä on todellakin suuri. AMK-opiskelijan motivaatio ja tietotaito on todellakin paljon alemmalla tasolla kuin yliopisto-opiskelijan. Oma-aloitteisuus ja kiinnostus omaan aiheeseen on aivan eri tasolla.
Ensimmäinen kurssi jonka vedin AMK:ssa oli aika murheellinen. Olin vetänyt aikaisemmin saman nimistä ja sisältöistä kurssia yliopistossa. AMK-kurssin alkaessa n. 1/4 opiskelijoista ilmoitti heti kättelyyn, että heitä ei kiinnosta tämä aihe lainkaan. Hassua asiassa oli se, että kurssi oli heidän pääaineeseen liittyvä alkeiskurssi.
Yritin sisällyttää kurssiin kaikkia asiat, mitä yliopistokursseillakin olin käynyt läpi. Puolivälissä kurssia huomasin, että jos aion käydä suunnittelemani asiat läpi, 90% kurssilaista tulee saamaan hylätyn (yliopistossa hylkäämisprosentti on ollut n. 20-40%). Olin pakotettu helpottamaan kurssia (esimiehen toive).
On aivan selvä, että amk-opiskelijoiden tietotaito on alempaa verrattuna yliopisto-opiskelijaan. Se, että opetusministeriö on saanut päähänsä korkeakouluttaa 70% väestöstä on naurettava idea. Suurin osa näistä ihmisistä pistetään AMK:hon => AMK:n kursseja on pakko helpottaa => AMK:n arvostus laskee entisestään.
Kannatta muistaa, että AMK:ssa on varmaan suurin osa näitä amiksen käyneitä reppanoita, jotka hädintuskin osaavat edes peruskoulun oppimäärän.
Itse olin vuoden AMK:ssa, kun en heti ekalla yrittämällä päässyt sisään yliopistoon. Nauru meinasi päästä kun ekalla matikan luennolla käytiin seuraavanlaisia asioita läpi:
1. tämä on plusmerkki, se tarkoittaa yhteenlaskua
2. - tämä on miinusmerkki, se tarkoittaa vähennyslaskua
3. * tai x tämä on kertomerkki, se tarkoittaa kertolaskua
jne.
Kielissä oli vielä hauskempaa:
englannin tunnilla eräs amisvalopää "Hei, miks täs lausees on iso I keskellä tät lausetta.."
ruotsia ei onneksi ollut vielä 1. luokalla
Ei mikään ihme jos opettajat joutuvat jättämään puolet asioista väliin ja kokeista pitää tehdä älyttömän helppoja (monivalinta), kun edetään näiden apukouluun kuuluvien tahtiin ja tasolla.
Mahtaa opettajankin motivaatio laskea kun tunnista toiseen ja päivästä päivään katsoo sitä apinalaumaa. Opettajan päivän pelastuksia ovat tod. näk. ylioppilaat, joita silloin tällöin AMK:hon eksyy odottamaan pääsyä YLIOPISTOON.
Missäköhän säkin oot sitä ammattikorkeakoulua oikein käyny kun noin tasokasta porukkaa oli ja opetuskin aloitettiin ihan alkeista:) Itse opiskelen tällä hetkellä ammattikorkeakoulussa tradenomiksi iltalinjalla. Viimeistä vuotta viedään ja voin sanoa, että ei ole ainakaan meidän porukkaan eksynyt noita "amiksen käyneitä reppanoita". Osa meistä (noin puolet) on ylioppilaita ja toinen puoli merkonomeja. Itse en ole "eksynyt" ammattikorkeakouluun enkä "odottele pääsyä yliopistoon" vaikka sinnekin minulla todennäköisesti olisi hyvät mahdollisuudet päästä. Olen VALINNUT ammattikorkeakoulun.
Jaa meillä ainakin oli matematiikan ja Englannin tasokokeet ja niitten perusteella ne kaikkein onnettomimmat just joutu käymään ne peruskurssit. Ettet vaan kuulu just siihen porukkaan, kun on noin hyvin oppi menny perille.....
niin on evtekissakin, eika siella kuitenkaan oo mitaan tasoa. Projektit imetaan netista, kopioidaan kaverilta, kokeissa luntataan surutta ja opiskelijalle palautetaan 15 identtista yksin tehtya projektia...kaikki paasee lapi ja kaikilla on kivaa eika kukaan oikeasti osaa mitaan!
Tervetuloa EVTEKkiin!
Eika sitten ihmetella kun ei porukka tyollisty tyoharjoittelujaksolla tai koulun jalkeen.
Ei siella oikeasti opi muuta kuin jotain parikaapelin vetamista ja LANin asentamista...
Keitäs muita ne merkonomit ovat kuin juuri näitä kaupallisen alan amisreppanoita ja ei taida tällaiseen lähtevät yo:tkaan pajon reppanasta kummempia olla....
Et kai ihan oikeasti kuvitellut, että joku ottaisi kirjoituksesi todesta?
Opettele kuule ite eka toi oikeinkirjoitus ennenkuin lähdet toisia arvostelemaan. Kyllä sä taidat itse olla paljon pahempi reppana kuin meidän koulun merkonomit yhteensä.
Kyllä oli englannin tasotestit muttei matematiikasta. Englannin tasotestistä läpi päässeet osallistuivat suoraan Englanti 1 -kurssille ja riman alle jääneet osallistuivat Grammar -kurssille.
Minä olin todellakin englanti 1 -kurssilla ja kyseinen valopää ei ollut osallistunut tasotestiin vaan puhumalla että, kun meillä amiksessa oli syntyperältään englantilainen opettaja niin pääsisinkö tasotestin läpi ja ällistyin suuresti kun opettaja päästi tuon amisreppanan TASOTESTISTÄ läpi pelkillä puheilla.
Matematiikassa oli taas 1 luento matematiikan kurssista (6 ov).
Eli mistään tasotesteissä reputtaneiden apukursseista ei ollut kyse.
Kun tuo nimimerkkisi on "Ex-AMK opiskelija" ja kuullostat niin katkeralta ammattikorkeakouluja ja niiden opiskelijoita kohtaan, että olisikohan niin, että olet entinen ammattikorkeakouluopiskelija sen vuoksi, ettet sieltä tyhmyytesi vuoksi koskaan valmistunut vaan lopetit kesken. Tuskinpa kuitenkaan kuulut näihin "ylioppilaisiin, joita silloin tällöin AMK:hon eksyy odottamaan pääsyä YLIOPISTOON. Tai voithan tietenkin väittää kuuluvasi mutta tuskin sinua kukaan uskoo:)
mina myos olin amiksessa, keskeytin ja nyt olen yliopistossa.
Amiksia taalla haukun koska ne on perseesta!
Ne on taynna tyhmia ja kyvyttomia oppilaita ja opettajia... kuitenkin mainostavat itseaan muka tasokkaina koulutusvaihtoehtoina.
enpa nimittelis ketaan reppanaksi jos olisin kouluttautumassa kaupan kassaksi...
Ai ihanko "perseestä" ovat. Jännä juttu:)Ihmettelenpä vaan, kuinka voisi olla mahdollista, että sinun kaltaisesi pääsisi ihan yliopistoon asti:)
Eli ylioppilas ei käytä alatyylin sanoja, eikä yliopistoon pääse henkilö, jolla on sanavarastossaan voimasanoja?
Voisiko kuitenkin ajatella niin, että verbaaliseen lahjakkuuteen liittyy kyky omaksua myös näitä "rahvaan" käyttämiä sanontoja.
Olen muuten kuullut, kuinka lukion pihalla joku huusi Vittu!
Miten olet päässyt äikästä läpi, kun et osaa perussääntöä:
Kuullostat = erittäin väärin
Kuulostat = ehdottomasti oikein
Kun oikein kovasti etsit:) Ihan hyvin muuten pääsin äidinkielestä läpi (magna cum laude). Voihan tietysti olla, että taidot ovat hieman päässeet ruostumaan vuoden -98 jälkeen:) Varo vaan, ettet itse kirjoita sanaakaan väärin minä nimittäin tarkkailen tilannetta:)
No ei tässä nyt muutamat kirjoitusvirheet paina. Tyyliäsi mukaillen takerruin niihin, sillä itsehän olit jakamassa tietoasi verbaalisesta lahjakkuudesta, johon myös kieliopin klaaraaminen kuuluu. Luulisi, ettei tuollaiseen sorru ihminen, jonka omassakin tekstissä on paljon puhekielen ilmauksia ja jokunen virhekin. Välimerkkien rakastelu tulee keinoksi silloin, kun ei muuta asiaa keksi ja alennuin tietoisesti siihen itse, lähinnä näyttääkseni sinulle mihin lämpimiksesi näytät jämähtävän.
Tyylisi vain tuppaa ärsyttämään, koska tekstiisi ei sisälly mitään merkittävää informaatiota, vaan pelkkää muiden haukkumista ja suun pieksäntää ylioppilaan statuksella.
Oikeammin omista kirjoituksistasi voisi tulla johtopäätökseen, ettei ura tunnu urkenevan toivotulla tavalla. Teet teräviä huomioita muiden ihmisten katkeruudesta ja kateudesta. Jopa niin teräviä, että voisi uskoa niitä omakohtaisiksi kokemuksiksi.
Yhä edelleenkin haluaisin tietää, elätkö siinä uskossa, ettei yliopistossa käytetä alatyylin sanoja? Ehkä et ole vielä tässä viestiketjussa mainittuihin oppilaitoksiin tutustunut, mutta voin auttaa sinua; Yliopistossa ja AMK:ssa kummassakin on ihan normaaleja ihmisiä, joista suurin osa sanoo tiukan paikan tullen kirosanan tms.
Kaikkia aloja, kun ei voi siellä sun yliopistossas opiskella. Vai löydätkö Suomesta yliopiston, josta valmistuu merikapteeneita. Ja onneks näin on, koska tiettyjä asioita et tuu ikinä pelkkiä luentoja kuuntelemalla oppimaan.
Tottahan se on. Eihän yliopistosta valmistuta myöskään levyseppähitsaajiksi, trukkikuskeiksi tai bussikuskeiksi. Propsit kuiteski merikapteeneille.
Taitaa tietosi perustua todella laajoihin kenttätutkimuksiin ja työelämätietouteen.
Käyppäs tekemässä täysin epätieteellinen pikagallup esim. teollisuudessa kysyen asioista päättäviltä tahoilta kumman ottavat mieluummin töihin tutkinnon perusteella, AMK-insinöörin vai yliopistotutkinnon suorittaneen kandidaatin tai maisterin?
Vai halusitko jostain kumman syystä verrata DI:tä ja AMK inssiä keskenään? Vähän epäreilua verrata kun toinen on alempi ja toinen ylempi kork.koulututkinto.
Kun itse olin AMK:ssa aikoinaan varsinaiset "insinööritopinnot" alkoivat vasta kolmannella luokalla.
Toisaalta, ihan sama mikä titteli on taskussa kun ei ole kukaan koskaan papereita kysellyt kun on muitakin meriittejä...
Väärin. Ammattikorkeakoulututkinto ei ole alempi korkeakoulututkinto vaan se on ammattikorkeakoulututkinto. Alempia korkeakoulututkintoja ovat yliopistojen kandidaatin tutkinnot. Tekniikan alalla ei Suomessa ole mahdollista suorittaa alempia korkeakoulututkintoja.
"Tekniikan alalla ei Suomessa ole mahdollista suorittaa alempia korkeakoulututkintoja."
Pian on. Tutkintojärjestelmää ollaan parhaillaan muuttamassa "yleiseurooppalaiseen" suuntaan ns. kaksiportaiseksi.
Jostain syystä yliopisto ja insinööritutkinnon suorittaneita ihmisiä kuitenkin halutaan vertailla keskenään (ainakin opiskelijat haluavat). Minulla ja tiedän, että hyvin monella muullakin on sellainen käsitys, että nimenomaan insinööri-tutkinto (olipa amk tai ei) vastaa lähinnä alempaa korkeakoulututkintoa jos yliopistopuolelta halutaan vastaavan tasoinen muodollinen tutkinto etsiä.
Ulkomaillahan suomalaista insinööriä vastaava tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (Bachelor of Science).
Tästä ei tietenkään pitäisi tehdä mitään sen suurempia johtopäätöksiä tutkintojen vaativuudesta, kyse on asioiden yksikertaistamisesta.
Se, että nykyisessä amk:ssa on ties minkälaisia linjoja sekä vaativuudeltaan että alaltaan ei todellakaan tarkoita sitä, että kaikki sieltä valmistuneet vastaisivat missään mielessä alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta.
Olisivat saaneet pitää ne vanhat teknilliset opistot niin ei olisi sotkettu insinöörikoulutusta näihin muihin. Minun silmissäni insinööritutkinnon arvostus on ainakin pudonnut huomattavasti verrattuna siihen mitä se joskus on ollut.
Yliopistotutkintoja en ole koskaan oikeastaan arvostanut koska niillä on minun silmissäni hieman kyseenalainen maine ainakin työnantajan kannalta katsottuna. Tämä ei sitten todellaakaan tarkoita etteikö yliopistosta voisi valmistua hyvinkin päteviä ihmisiä.
Ihan kateeksi käy, kuinka hyvin merkonomin reppanalla (Soneran Harri Koponen) menee..
Ei minulla lainkaan niin hyvin mene vaikka on korkeakoulututkinto.
Näin on. Ammattikorkeakoulututkinnot tulevat tosin edelleen säilymään ammattikorkeakoulututkintoina. Alemman korkeakoulututkinnon voi tulevaisuudessa suorittaa teknillisissä yliopistoissa ja korkeakouluissa.
Juu. Tästä päästäänkin sitten tutkintojen vertailtavuuteen (kandi/amk-tutkinto) ja siihen miten yliopistot tunnustuvat amk-tutkinnon, koska tuossa uudessa järjestelmässähän pitäisi amk-tutkinnolla päästä ymmärtääkseni suhteellisen suoraan jatkamaan yo:n maisteriopintoihin. Siinä mitataan sitten sitä pitävätkö esim. Lahden amk:n mainokset tieteellisyydestä paikkansa. Tai toisaalta voi käydä niinkin, että yo:n maisteriohjelmista tehdäänkin entistä enemmän selkeästi ammattisuuntautuneempia.
Turha edes verrata maisteria ja inssia...
Niinkuin tossa jo sanottiin niin tekniikan kandia ei toistaiseksi ole mutta jos verrataan fil. kandia ja inssia niin varmasti inssi osaa asentaa sen LANin paremmin, mutta siihen se sitten jaakin.
Omat taidothan ne ratkaisee.
Koetteko jotenkin uhkana itseluottamuksellesi amk järjestelmän?!Jos kerta ne niin tyhmiä ovat niin hyvänen aika:tehän päin vastoin pääsette loistamaan älyllänne sitten työelämässä!!!Eikö maailmassa ole tärkeimpiäkin asioita kuin miettiä amk vs yliopistot..ilmeisesti filosofeilla ei ole muuta tekemistä enää valmiissa maailmassa.
Itse olen sitten toisenlainen esimerkki. Olisin päässyt Yliopistoon opiskelemaan (pääsin pääsykokeesta kirkkaasti läpi) mutta valitsin kuitenkin AMK:n. En usko, että valintana olisi ollut se ettenkö olisi Yliopistossa pärjännyt vaan enemmän se, että pidän AMK:n käytännönläheisemmästä lähestymistavasta.
Valmistun AMK:sta ensi vuonna, jonka jälkeen menen joko töihin tai sitten lähden jonkinlaiseen jatkokoulutukseen (esimerkiksi Yliopisto, muuntokoulutus AMK => YO olisi kaksivuotinen).
Tavoitteena olisi tosiaan hyödyntää molemmista "vaihtoehdoista" (AMK/YO) parhaat puolet nimittäin koulutuksestahan ei ole koskaan haittaa, päinvastoin.
mutta massavalmistuneet tradenomit pudottavat palkkatasoa ja tasoa yleensäkin.
kuin insinöörit.
Jokainen viime vuosina valmistunut insinööri ei oletakkaan pääsevänsä heti miksikään suureksi pomoksi, tradenomien oletukset omasta ensimmäisestä työpaikasta tuntuvat sen sijaan kovinkin optimistisilta, ei kukaan koulusta vasta päässyt olipa mikä tahansa koulu takana pääse pomoksi tai sitten työntajalla ei ole ihan kaikki kotona...
Mutta sitten päästään taas siihen, että kuin hyvin ne "ekat 120" vastaa toisiaan. Eli ei vastaa. Toivottavasti on helvetin hyvin hallussa kaikki se vähä mitä siihen mennessä AMKssa oppinu. 120 ov jälkeen yliopistotasolla voi olla aika paha puskee eteenpäin ellei edelliset asiat oo edes jossain määrin hallussa. Kaikki on tosin varmaan ala/koulukohtasta. Mutta tyhmähän ei oo se joka käyttää mahdollisuuden...
hyvät ihmiset.. mulla ei oikeesti riitä ymmärrys siihen, minkä takia on pakko mollata toisten valintoja?!! mulla riittäis rahkeet mennä yliopistoon, mut olen päättäny mennä amk:hon, koska mua ei kiinnosta mitkään hienot ammattinimikkeet, joilla pääsee leveilemään.. vaan tahdon itselleni ammatin, jota tykkään tehdä seuraavat 30 vuotta.. ja ainahan sitä voi jatkokouluttaa itseään.. ei saa lokeroida ihmisiä heidän ammattiensa mukaan.. persoonallisuus on se mikä ratkaisee.. eikös juu? =)
ja vanhemmilta mahdollisesti "perityistä" asenteista tai sitten vain junttiudesta ja itsensä ylistämisen tarpeesta. Maailma on muuttunut, enää ei korkeakaan koulutus riitä takuuksi "hyviin hommiin" pääsemiseen.
Eihän tästä pitkäkään aika ole kun ylioppilaan paperit riitti leveilyn aiheeksi ja menestymisen osoitukseksi. Vähän enemmän kun mennään taaksepäin niin samoilla papereilla pääsi pomoksi. Ja voi sitä aikaa kun insinöörin papereitakaan ei saanut kuka tahansa taatelin tallaaja vaan piti todella oikeasti osata ammattialansa.
Mielestäni on menty kohti parempaa koska nykyisin ratkaisee enemmän ihmisen todellinen tietotaito ja kokonaisuuksien ymmärtäminen muodollisen koulutuksen sijasta. Ahkerat ja fiksut menestyvät yleensä riippumatta koulutuksesta.