Rippikoulussa minulle opetettiin että mm. meikkaus, kulmien nyppiminen ja puuterointi on syntiä.
Tällä palstalla ne eivät enää syntiä olekaan, vaan enemmänkin tapoja.
Miksi rippikoululaisia huijataan näin?
Tällä palstalla ne eivät enää syntiä olekaan, vaan enemmänkin tapoja.
Miksi rippikoululaisia huijataan näin?
Vastaukset 44
Vanhimmat
Jos ne eivät enää ole syntiä, niin miksi?
Aamen!
Jos olisit se 10 vuotta "saanut" nyppiä kulmiasi, niin olisithan jo ihka karvaton naamastasi! - Mikä vääryys sulle onkaan tapahtunut. Pistä nyt tehoja nypintään.
Kyselet huonoon hetkeen. vlm on poistunut keskuudestamme. Otatko osaa?
Siis missä opetettiin, ketkä opettivat niin, ja miksi opetus on muuttunut?
uskovaiselle. Perusteluja löytyy sekä Raamatusta että ACIM:ista. Laitan kun ehdin.
Kristityn naisen tehtävä on kirkastaa ihmisille Kristusta eikä itseään ja omaa ulkomuotoaan. Se itselle tuleva kunnia ja ihailu kuuluu laittaa tässäkin syrjään. (Siis jos ollaan uskovaisia, muillehan tämä ei merkitse mitään)
Ensimmäinen Pietarin kirje, kolmas luku:
3. Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista, ei hiusten palmikoimista eikä kultien ympärillenne ripustamista eikä koreihin vaatteisiin pukeutumista,
4. vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis.
Tämä oli siis se Raamatun perustelu. Voisi jatkaa järkisyilläkin.
1. Taloudelliset. Mitä maksaa meikkaaminen ja mihin tärkeämpään voitaisiin rahat käyttää?
2. Terveydelliset. Meikeissä on allergioita ja kenties syöpääkin aiheuttavia aineita. Korvakoruistakin voi saada nikkeliallergian.
3. Eettiset. Mitä vähemmän kosmetiikassa on allergiaa aiheuttavia aineita sitä enemmän niitä on todennäköisesti testattu eläimillä. Eläimet kärsivät ihan omaa syytään ihmisen turhamaisuuden takia.
4. Ajankäyttö~. Mihin muuhun voisikaan aikansa käyttää kuin meikkien valmistamiseen teollisuudessa ja kylpyhuoneissa meikkien kanssa tuhraamiseen. Lapsilleen? Kärsivien lähimmäistensä auttamiseen?
5. Ympäristönsuojelu~. Onko varmaa että luonto voi hyvin kaikesta siitä roinasta joka sinne joutuu tavalla tai toisella meikkienkin kautta? Ajatelkaa vaikka kaikkia voidepurkkeja ja muita pakkauksia. Nekin vievät oman osansa, joskin pienen, kaatopaikkojen tilasta. Ja turhia kun muuten ovat niin niiden ei tarvitsisi viedä siellä yhtään tilaa.
6.Tasa-arvo~. Onko meikkaamaton nainen käytännössä samanarvoinen työelämässä työnhakijana meikatun naisen tai miehen kanssa kun meikkiteollisuus opettaa että naisen pitää olla meikattu ja "kaunis" sen lisäksi että on ammattitaitoinen?
Minusta tämä antaa naiselle ylimääräisen taakan kannettavaksi.
"Eläimet kärsivät ihan omaa syytään ihmisen turhamaisuuden takia."
ihan pitäisi olla ILMAN
luottamaan enemmän rippikoulun ohjeisiin, kuin tämän sivun ohjeisiin. Täällä kaikki arvot, elämäntavat ja uskonnot kyseenalaistetaan. Etkä sinä voi tietää kuka viestin on OIKEASTI kirjoittanut. Että uskonelämän ohjeita varten on seurat, raamattuluokat, nuortenillat, iltakylät yms. ei internet sivut. AIINAKAAN tällaiset foorumit.
uskovaisena hae elämänohjeita täältä. Huomaat varmaan itsekin kun luet keskustelua, että lopulta jokaiselle asialle löytyy puolustajia, paitsi murhalle ei taida vielä.(Jos ei aborttia oteta mukaan)En tiedä löytyisikö jos perustelisi oikein hyvin.
Turha kaunistautuminen on väärin Jumalan, luojamme edessä.Hoitakaamme sitä kauneutta jonka luoja on meille antanut.Ei nämä neuvot ole muuksi muuttuneet.
uskovaiset meikkaavat. Miksi sitä ei kukaan heille saarnaa synniksi? No, vastaan itse:
koska on katsottu että se on vain ulkonainen tapa eikä pelastuskysymys..
Edelleen jää se ristiriitaisuus
mutta tuo on ihan yleinen, muuallakin kuin täällä huomattu mielipide vl:n parissa, että meikkaus ei sinällään ole väärin - vain tapakulttuuria!
Kuitenkin tietyssä, herkimmässä vaiheessa oleville ihmisille opetetaan että SE ON SYNTIÄ JA MEIKKAAJA EI OLE USKOVAINEN!
...kiinnittää huomiota. Jos joku asiasta neuvoa kysyy niin anna vastaukseksi se mitä Raamattu sanoo.
Eikä varsinkaan kannata ruveta meikkaamista kovaäänisesti vastustamaan. Koska jos meikkaamista vastaan ruvetaan taistelemaan niin se on yhtä vaarallista kuin itse meikkaaminenkin, se vie huomion taisteluun - pois Kristuksesta.
Jokaisen tulee valvoa omaa sieluntilaansa, ei toisen. ACIM:in mukaan voimme nähdä vain omat syntimme toisessa. Jos toisen meikkaaminen häiritsee niin itsessä on sitten jotain vastaavaa josta pitää tehdä parannus.
kun sanot että "hoitakaamme sitä kauneutta jonka..." jne...
Et puhu varmaankaan meikkauksesta, mutta yhtä turhamaisesta asiasta, ainakin minun mielestäni.
..niin vastaan että kyllä. Jos et kysy niin en sano mitään. Paitsi tällaisella palstalla jossa mielipiteiden esittäminen on itse homman nimi.
No onko ihminen uskovainen vai ei jos hän meikkaa? Ei uskovaisuutta voi noin määritellä. Paremminkin pitäisi miettiä niitä motiiveja siellä taustalla; onko elämä tavoite hengellisessä vai maallisessa ja siitä voi jokainen sitten tehdä omat johtopäätökset käytännön tasolla. Käytännön asioissa jokainen tehköön omat valintansa ja ratkaisunsa itse mietittyään motiivejaan.
Mutta vastaukseni silloin kun meikkaus on keskustelun lähtöpiste on tämä: meikkaus ym. on syntiä. Tarkoitan tällä sitä että meikkaus ei ole Jumalan palvontaa. Se on pikemminkin egon palvontaa. Vai onko se? Edistääkö se Kristuksen tuntemista?
Jos uskovaisuus sinänsä on se keskeinen asia niin tuskin menisin edes pisteeseen meikkaus. Tällaisia asioitahan voi olla vaikka kuinka paljon! Kaikki riippuu siitä mikä on niiden taustalla oleva tarkoitus.
sillä siistiä ulkonäköä ,hiusten kauniisti laittoa,kunnollisia vatteita (esim. ei liian pieniä).Nämä kun hoidamme niin loppu on luojan käden työtä .Näin näkee rumilus.
A Course in Miracles on aivan samoilla linjoilla kuin Raamattukin näissä asoissa.
"Look upon all the trinkets made to hang upon the body, or to cover it or for its use. See all the useless things made for its eyes to see. Think on the many offerings made for its pleasure, and remember all these were made to make seem lovely what you hate. Would you employ this hated thing to draw your brother to you, and to attract his body's eyes? Learn you but offer him a crown of thorns, not recognizing it for what it is, and trying to justify your own interpretation of its value by his acceptance."
Eli jos ihminen yrittää viehättää toisen ihmisen ruumiin silmiä omalla ulkonaisella kauneudellaan niin silloin hän antaa tälle toiselle orjantappurakruunun. Sen verran arvoa on siis ulkonaisella kauneudella. Kovaa tekstiä?
Kirjan takana on, kuten uskon, Raamatun Jeesus joka pitää tapanaan sanoa asiat suoraan.
Onpa outoja juttuja ollut teidän rippikoulussa. Tämän kesän rippikoulussa lapset olviat kysyneet juuri tuota ja opettaja oli vastannut että tottakai kulmat nypitään että halutaanhan me siisteiltä näyttää.
Ei noin ennen ole opetettu.
Ja kyllä nyppimista pidetään pahana tuolla pohjoisen maaseutukunnissa nykyäänkin, tutustupas vaikka asiaan.
Tuskin kukaan on niin väittänytkään, että meikkaus on syntiä sinällään. Toisaalta se on samaa turhamaisuuden syntiä, jota ovat liiallinen vaatteilla koreilu, hiusten laittaminen yms. Ei Raamattu todellakaan ole kirja, joka luettelee ja erittelee, mikä on syntiä, eli että puuterointi olisi syntiä mutta peitepuikko ei. Synti on sydämen luopumista Jumalasta. Ja liiallinen itsensä palvominen voi johtaa eroon Jumalasta. Eikö se olekin selvä? Ei uskoa voi lainkaan määritellä tällaisilla ulkoisilla asioilla. Raamatussa sanotaan, ettei mikään, mikä tulee ulkoa, saastuta, vaan sydämestä lähtevät pahat teot ja ajatukset.
Kulmien nyppiminenkö syntiä? Enpä ole kuullutkaan. Eikö sitten myös hiusten leikkaaminen ole syntiä? Molemmissa siistitään pään alueen karvoitusta. Toisaalta jollakin voi olla huono iho, eikä takuulla vaikuta hänen uskonsa määrään, jos hän sitä käy peittelemään puuterilla / peitevoiteella tms.. Ei Jumalan rakkaus tarkoita sitä, että pitäisi kärsiä aknesta ja huonosta itsetunnosta sekä sillä tavoin ansaita parempi taivaspaikka. Ketään ei voi loukata se, jos joku piilottaa huomaamattomasti finninsä. Tosin niiden piilottamatta jättäminen voi jo hyvinkin häiritä toisia. Kannataa miettiä näitä asioita omakohtaisesti eikä laatia listaa, josta mieleessään tarkistaa, mikä on syntiä ja mikä ei.
Toisaalta meikkaus on ollut alkujaan prostituoitujen tapa ilmaista ammattiaan. Siinä valossa on ymmärrettävää, ettei sitä ole hyväksytty. Muutkaan, kuin uskovaiset, eivät ole vielä joku vuosikymmen taaksepäin juuri meikanneet, sillä toimintaa on pidetty itsensä korostamisena ja meikkiä huonon naisen merkkinä. Kulttuuri on muuttunut noilta ajoilta, eikä meikkauksella ole enää lainkaan samanlaista symbolia. Toisaalta eikö voi ajatella, että kelpaa tällaisena kuin on? Jumala on kuitenkin luonut meille jokaiselle omat värinsä, miksi niihin ei voisi tyytyä? Ei meikkaus siis sinänsä syntiä ole, mutta sen taustalla voi vaikuttaa maailmanrakkaus ja koreilunhalu, jotka eivät oikein sovi uskovaiselle. Mutta siis se, että nyppii muutaman häiritsevän karvan silmän päältä tai piilottaa näppynsä jollakin ei todellakaan ole syntiä, vaan normaalia itsensä siistin ja puhtaan näköisenä pitämistä. Samoin kuin hiusten muotoilu ja puhtaiden, siistien vaatteiden pitäminen. Muu meikkaus lähtee jo mielestäni aivan eri linjalle, eikä kyse ole enää itsensä siistinä pitämisestä vaan ulkonäkönsä muuttamisesta.
Älä muita syyttele, jos olet itse ajatellut puuteroinnin ja kulmien nyppimisen olevan syntiä. Uskon pitäisi olla omakohtainen ja omaantuntoon perustuva. SINUN ITSE on myös luettava Raamattua ja tutkittava uskoasi sekä mietittävä perusteita sille, mmiksi elät kuten elät. Ei usko ole opittuja tapoja, joita noudattamalla pääsee taivaaseen. Usko on rakkautta Jeesukseen ja halua kuunnella Jumalan ääntä. JOs meikkaus yms. kiinnostaa liiaksi, vopi miettiä, onko maailma ominaisuuksineen tullut liian rakkaaksi.
" Toisaalta eikö voi ajatella, että kelpaa tällaisena kuin on? "
Todellakin voi ajatella. Mutta onko pakko?
"Ei meikkaus siis sinänsä syntiä ole, mutta sen taustalla voi vaikuttaa maailmanrakkaus ja koreilunhalu, jotka eivät oikein sovi uskovaiselle."
Niin voi vaikuttaa maailmanrakkaus. Sitä ei kuitenkaan ole mielestäni se, että haluaa näyttää kauniilta. Kenties yhtä kauniilta kuin naiset keskimäärin. Maltillinen meikkaus mielestäni tekee naisen kauniimmaksi. Ja kun puhutaan maltillisesta meikistä, kysymys ei ole sikäli koreilusta, koska silloin pysytellään vasta ylikansallisessa keskiarvossa eikä pyritä sen yli.
Kaunistautuminen on naisille perusominaisuus, jota ilmenee kaikissa heimoissa. Lähes luonnonlaki. Siksi sen rajoittaminen on aika kipeä asia naiselle. Ei tietenkään niille, jotka on koko elämänsä rakentaneet meikittömyysasian ympärille muuria, jotta henkinen tasapaino säilyy.
Kun maailmanrakkaus ja koreilunhalu ei sovi uskovaiselle, miksi aina tuijotetaan meikkaamista?
Mikä tahansa asia voi muuttua maailmalliseksi, kunhan siitä on ensin systemaattisesti eristäydytty. Autoilla, kodeilla ynnä muilla koreilu kertoo kanssa kenties maailmanrakkaudesta. Se jos mikä kuvastaa länsimaista maailmallista olemusta. Jeesus syntyi seimeen, ja meillä pitäs kaikilla olla kivitalot ja mersut ilman mitään epäilyksiä maailmallisuudesta. En tarkoita, että näistä asioista pitää tehdä uskon esteitä, mutta koetan hahmottaa, että kenties meikeissä ja mersuissa on jotain samaa, mutta ne on omaksuttu käsittämään täysin erilaisiksi.
" JOs meikkaus yms. kiinnostaa liiaksi, vopi miettiä, onko maailma ominaisuuksineen tullut liian rakkaaksi. "
Eri asia on, jos ei näe meikillä ja uskomisella olevan mitään ristiriitaa, eli meikkaa, muttei ajattele edes koko asiaa. Tämä voi olla lapsuudenlestadiolaiselle mahdotonta. Joku joskus ihmetteli, miksi jonkun pitää olla erilainen. Epäili sitäkin maailmanrakkaudeksi. Entä jos hän ei tiedä itse olevansa erilainen? Miksi pitää olla samanlainen?
Ja jos lestadiolainen meikkaa, se ei tarkoita sitä, että nyt hän enemmän ajattelee ulkonäköään. Selvästi ulkonäköasioita mietitään paljon eikä se näytä vievän moneltakaan uskoa. Eli meikki/meikkaamattomuus ei poista tai lisää sitä tosiasiaa, että meillekin ulkonäkökysymykset on (ihan aiheellisesti) tärkeitä. Siksi meikkipuikon ympärille takertuminen vaikuttaa niin toisarvoiselta.
Kun asiasta tekee asian, siitä todellakin saa asian. Onko se asia tärkeä ja perusteltu, jää silloin taka-alalle.
Onneksi meidän lestadiolaisten keskuudessa alkaa jo hieman näkyä luontevampaa suhtautumista meikkauksen suhteen.
Vaikka tämä viestini sisältää yksinomaan kritiikkiä, on viittaamani viesti varsin ansiokas.
Onko jatkokommenttia näille. Tarkoitukseni ei ole millään tavoin viilata pilkkua, vaan herättää ajatuksia ja kyseenalaistaa joitakin tapojamme:
"Tuskin kukaan on niin väittänytkään, että meikkaus on syntiä sinällään. Toisaalta se on samaa turhamaisuuden syntiä, jota ovat liiallinen vaatteilla koreilu, hiusten laittaminen yms."
...omakotitalot, uudet autot, Brion lelut lapsella, golf, laskettelu, tietokoneharrastukset...
Miksi ei siitä pidetä meteliä, että voisimme muuttaa maailmaa parempaan jos lahjoittaisimme köyhille osan rahoistamme, ei pelkästään RY:lle.
"Kulmien nyppiminenkö syntiä? Enpä ole kuullutkaan."
Jos olet etelästä kotoisin niin ihmettelet varmasti tuota, mutta jos tulet pienestä tuppukylästä pohjanmaalta niin näin se vain on.
"Toisaalta jollakin voi olla huono iho, eikä takuulla vaikuta hänen uskonsa määrään, jos hän sitä käy peittelemään puuterilla / peitevoiteella tms.."
Sepä se, eikä varmasti vaikuta uskon määrään sekäään jos haluaa vähän käyttä jotain meikkivoiteita tai sävyjä siellä sun täällä, vai voitko väittää toisin?
"Muu meikkaus lähtee jo mielestäni aivan eri linjalle, eikä kyse ole enää itsensä siistinä pitämisestä vaan ulkonäkönsä muuttamisesta."
Eli jos sinulla on pensasmaisen tuuheat kulmakarvat niin eikö se ole ulkonäön muuttamista jos haluat viivamaiset muodikkaat kulmat?
"Älä muita syyttele, jos olet itse ajatellut puuteroinnin ja kulmien nyppimisen olevan syntiä."
En syyttelekään muita, mutta näin minulle nuoruudessani (90-luvun alkupuolella opetettiin. Varmasti en ole ainoa, eivät vain kehtaa avata suutaan :)
"SINUN ITSE on myös luettava Raamattua ja tutkittava uskoasi sekä mietittävä perusteita sille, mmiksi elät kuten elät. Ei usko ole opittuja tapoja, joita noudattamalla pääsee taivaaseen."
No joskus tuntuu että se vähän on sitäkin. Juuri tällaisissa ulkonaisissa asioissa joilla ei varmasti ole suurempaa merkitystä. Enempi merkitystä olisi minusta esimerkiksi lähimmäistemme huomioimisella kehitysmaissa.
"JOs meikkaus yms. kiinnostaa liiaksi, vopi miettiä, onko maailma ominaisuuksineen tullut liian rakkaaksi."
Itse asiassa ei kiinnosta, enkä ole tähän päivään mennessä meikkiä käyttänyt, enkä ole siitä mitenkään katkera. Olen vain paljon miettinyt tätä asiaa, kun vielä 10v sitten nämäkin "lievät ehostukset" olivat syntiä ja nykyään eivät tunnu olevan, niin mistähän se oikein kertoo?
Ihan täysin olen samaa mieltä noista asioista mitä kerroit! On jotenkin naurettavaa että joku meikkaus on synti kun samalla on "lupa" tienata ja ahnehtia parempipalkkaisia hommia ja tehdä jopa sunnuntaisin ylitöitä...
o tempora o mores
oi aikoja oi tapoja
siitä se kertoo että TAVAT muuttuvat. Sillä ei ole Jumalan edessä höykäsen pölähdyksen merkitystä kuka on meikannut ja kuinka paljon!!!
...Johan se on kumma että ei eroteta uskon asioita kaikenmaailman kotkotuksista joita pidetään niin mahdottoman tärkeinä, muka.
kovin paljon tapoja tapojen perään noudatetaan, ilman suurempaa merkitystä.
Tähdennän, että asioita ei pidä (itsessään) hyväksyä tai hylätä vertailemalla niitä muihin asioihin. Toki havaittu ristiriita herättää mielenkiintoa asian sisäistä olemusta kohtaan.
Eli siis tarkoitan, että mietittäs mielummin mitä esim. maailmallisuus on ja miten sellaiset asiat muodostuu? Jotta asiaan voi tutustua, pitää sitä lähestyä monelta etäisyydeltä ja monesta kulmasta.
Ugh.
On jotekin jos sanoisin turhamaisuutta.
Sopiva piei kaunistus on tietysti kohdallaan.
Uskottomille ei ole mitään sääntöä kuinka, mutta uskovaisille on että säädyllisesti siinäkin.
Sen ei siis tule näkyä että on meikannut, ainoastaan kaunistaa, jotta miehellensä kelpaa , tai muuta vastaavaa.
"uskovaiselle" ei kelpaa nainen ilman meikkiä! PHAHHAH! Minä niin ihmettelen tuota vl:ien asiaa, "me olemme ainoita oikeita ja puhumme niinkuin isämme opetti mutta synti mikä oli 1800luvulla ei enään olekaan synti ja siitä iloitsen! " Eikö pitäisi olla suruissaan siitä että henki ei enää kirkasta asioita synneiksi ja antaa luvan synnilisyydelle. Teillä on pientä uskon kipinää vielä mutta suurin osa teistä fvain tavanvuoksi käy miiteissä.
ja tosi ulkona naisen sielunelämästä.
Naiset koreilee ovat he sitten vanhoillisia tai ei.Mitä ovat sitten miehiset turhamaisuudet?
Aluvanteet autoon ja muuut vempaimet, uusia kalastusjuttuja, aseita ja jne... niistä ei mikään ole tarpeellista , vievät vain leivän lapsilta.Aivan turha tulla puhumaan naisten turhamaisuudesta se on vain naisten osa.Ilmeisesti naiset ovat sinulle vain joku aisan kannatin, joka tarvittaessa poistaa paineet
tekee ruokaa ja pesee pyykit.Mieti näitä ennen kuin tulet puhumaan turhamaisuudesta.
valvokaa OIKEISSA SYNNEISSÄ jotka RAAMATTU opettaa!!!! Unohtakaa nämä itsetehdyt miljoonat pykälänne, ne eivät tee kenestäkään HULLUA HURSKAAMPAA!!
Jumalan loi ihmisen ja sanoi: katso, se on kyllin hyvä.
Omiksi kuvikseen hän meidän loi.
Ei ole mitään syytä siihen lisätä mitään tai ottaa pois.
tai joku hillittömän iso luomi keskellä otsaa
niin niitä ei ole syytä korjata.
Silmäsi pahentaa sinua, heitä se pois tyköäs.
Ja entä silmälasit, kyllä sitä saa vaimo vaikka meikillä kaunistaa itseään kelvatakseen miehelleen.
Kun ajattelemme että saa kaunistaa, niin turhaa miettimistä välttääksemme ei rajoiteta liikaa.
Tietysti koko kielto, se oliskin helpoin.
no ei ainakaan srk:n ohjeiden mukaan. ja eikö se vaimo muka kelpaisi ilman meikkiä?
eli minulla on huulihalkio ja haluan todellakin että se korjataan. mua on kiusattu ja haukuttu koulussa aina tämän takia ja haluan todellakin että se loppuu. ammattikouluun mennessä se loppuikin, ja yläasteen lopussakaan kukaan ei enää sanonut mitään. häpeän sitä että se on naamassani enkä halua koskaan puhua siitä suullisesti.
....nykyisin ihan spohttaanisti keneltäkään kyselemättä. Olen useinkin törmännyt sellaiseen. Turhaa löpinää koko meikkauskielto.
-----
Tuota noin...
Nämä ovat sellaisia ehdon tahdon kysymyksiä, jotka eivät kyllä mitään varsinaisia syntejä ole.
Kuitenkin voidaan ajatella että uskon tärkeyden sisäistänyt pitää ulkoista ehostamista toisarvoisena, mutta mutta... Eivät liene kadottavia tekijöitä tai mitään varsinaisia syntejä.
Kaikki riippuu tärkeysjärjestyksestä ! Mikä elämässä on se tärkein juttu? En usko että ulkonäkö voi koskaan uskovaiselle olla se tärkein juttu.
Toisaalta ei ole synti, jos haluaa olla siistin ja hyvän näköinen. Mikäli taas joku vetää ns. "sotamaalaukset" kasvoilleen, niin voi taas kysyä että miksi? Mikä on se motiivi? Se ratkaisee sen onko teko synnillinen vaiko ei.
Kaikkihan me ehostamme !
Leikkaamme partaamme ja kampaamme hiuksiamme. Kyse on taasen siitä että mihin sen rajan vetää, tai mikä on minkäkin teon tarkoitus, se lienee se joka ratkaisee.
Eikö olisi tärkeämpää miettiä asiaa sitä kautta että mitkä ovat niitä oikeita syntejä kuten huumeet, väkivalta, varkaus, valehtelu, kadehtiminen, ylpeys, huoraaminen, jne ja sitä että johtaako tai johtuuko meikkaus em. jutuista?
ps. acimlaisen järkiperäiset jutut aiheesta ovat kyllä onemmän kuin asiaa.
Ande
Oliko se Laestadius vai kuka, joka sanoi, että koreuden alla piilee huoruus.
Hiusten kampaaminen ei ole ehostamista, vaikka joku niin tuossa sanoi.
Jos alan kasvoihini jotain värejä ja meikkejä laittamaan, niin rehellinen ollakseni, on myönnettävä, että salaisesti ajattelen haluavani olla toisten ihmisten silmissä jotain muuta kuin oikeasti olen. Haluan näyttää pirteämmältä, kauniimmalta, haluttavammalta, mielenkiintoisemmalta, maailmalle kelpaavammalta, ei uskovaiselta ym.
On kysyttävä itseltä: miksi teen tätä? Meikkaaminen ei lähennä minua Jumalaan, päinvastoin se vie ajatusmaailmani pois Jumalasta, maailmallisiin ajatuksiin ja lihan himoihin päin.
En kuitenkaan ajattele, että jos jollakin on jokin "virhe" näkyvässä paikassa, etteikö hän voisi sitä peittää, jos kokee sen kiusalliseksi. Se on eri asia kuin kaunistautuminen tälle maailmalle.
Mikä oli Jeesuksen kaunistus?
Meidän koreilummekin tähden Hän joutui kantamaan päässään orjantappurakruunua, jonka piikit oli painettu Hänen pyhään päähänsä. Verta vuotaen, ruoskittuna, syljettynä, pilkattuna kantoi Hän meidän koreuden syntimme, jotta meillä olisi mahdollisuus saada sekin anteeksi katumuksen ja parannuksen kautta.
Emmehän, kristityt, halua enempää haavoittaa Vapahtajaamme laittautumalla tämän maailman muodon mukaan! Synnin luvallisuutta ja lihallista vapautta kaipaavat kyllä monet, jotka ovat kasvamassa poispäin uskon tilasta.
Vapauteen Kristus meidät vapautti, pois maailman orjuudesta. Vapaina Jumalan lapsina saamme iloita uskostamme ilman sielun vihollisen vaatimia pakotteita.
Olen tuolla sanonut että saa meikata, miehellensä kelvatakseen, edellyttää melko maltillista meikkausta.
Ja kun tiedämme minkäkaltaiset me olemme niin , olisi kai parein että rukoillaan kaunistukseksemme.
Rukouksessa asetumme oikeaan asemaan Jumalaan nähden.
Nöyränä rukoilemme voimia elää Jumalan lapsina. Synti ja kuorma, joka aina tarttuu, on raskasta kantaa. Ei tahallaan pidä omaatuntoa liata tai totutella huonoihin tapoihin ja maailmallisuuteen.
Olemmehan muukalaiset tämän maan päällä. Miten maailman lapset erottavat meidät kristityiksi, jos se ei näy päältä eikä kuulu huulilta? Kai ne uskon hedelmät pitäisi jossain näkyä ja parannuksen vaikutukset myös.
En kyllä tiedä mitä vl:t "virallisesti" ajattelevat meikkauksesta. Olen el. Minusta kristityn esikuvaan ei kuulu meikit eikä korut. Oma kantani on itsestäänselvyys kristitylle. Edellinen kommenttini kertoo tarkasti mitä ajattelen meikkauksesta.
Mutta en silti ahdista meikkaavia ihmisiä ulos kristillisyydetä ja uskosta. Päinvastoin haluaisin vetää heitä rakkaudella lähemmäs Kristusta. En itsekään ole synnitön. Toisen synnit näkyvät ulospäin, minun syntini ehkä eivät näy, mutta ovat sisäisiä. Samassa veneessä silti voimme olla uskon kautta.
Huijjaus! huijattu meikkaus , ei ole hyvä mitenkään päin.
Kohtuus siinäkin ettei meikkauksella huijata.