Millaista on opiskelu humanistisessa tiedekunnassa? Vääntäkää vaikka ihan rautalangasta, sillä en vieläkään käsitä miten tuo yliopisto oikein toimii.
Millaiset lukujärjestykset teillä on? Onko yliopistossa koeviikkoja? Pitääkö olla nero päästäkseen yliopistoon, vai riittääkö meikäläisen 7,8 keskiarvo? Pitääkö teidän koko ajan vaan lukea ja tehdä jotain mielettömiä tutkimuksia? Millaiset ovat luennot? Puhuuko siellä vaan opettaja, vai pitääkö opiskelijoidenkin pitää jotain puheita?
En ole oikein hyvä missään kielissä, sekä enkku että ruosti ovat C. Äidinkielikin tulee olemaan C tai huonompi. Onko tämä suuri este?
Yleinen historia, Taidehistoria ja Arkeologia kiinostaisivat kyllä eniten, mitkä asiat niissä pitäisi olla hallussa?
Infotkaa nyt tyhmää abia =)
kertokaa mitä teette
9
1750
Vastaukset
- omniscient
"Millaista on opiskelu humanistisessa tiedekunnassa?"
-Riippuu hirmu paljon alasta. Useimmilla aloilla on massaluentoja, joissa kuunnellaan luennoitsijan sepostusta ja tehdään muistiinpanoja. Lopuksi on tentti, joka perustuu luentoihin ja mahdolliseen kirjallisuuteen/artikkeleihin. Lisäksi voi olla pienryhmäopetusta, esseitä, esitelmiä yms. Seminaareissa tehdään kirjallisia tutkielmia, joita esitellään ja arvioidaan ryhmässä.
"-- miten tuo yliopisto oikein toimii."
Valtio jakaa budjetista tietyn määrärahan yliopistolle. Yliopiston hallinto jakaa sen sitten tarkemmin, säännöksistä en tiedä. Korkein virkamies on kuitenkin kansleri, mutta operatiivisesti keskeisin rehtori (ja vararehtorit). Korkein päättävä elin on konsistori/hallitus, joka tekee linjauksia. Yliopistot on perinteisesti Suomessa jaettu tiedekuntiin (hallinnallisia yksiköitä), joita johtavat dekaanit.
"Millaiset lukujärjestykset teillä on?"
Riippuu täysin itsestä, koska periaatteessa sivuaineita voi olla rajattomasti. Itselläni luentomäärät voivat vaihdella yhdestä per viikko yli kymmeneen per viikko.
"Onko yliopistossa koeviikkoja?"
Riippuu alasta. Yleisesti ei periaatteessa ole, mutta käytännössä tentit kasaantuvat sumppuihin niin, että niitä on usein paljon 1-2 viikon sisällä.
"Pitääkö olla nero päästäkseen yliopistoon, vai riittääkö meikäläisen 7,8 keskiarvo?"
Nero ei todellakaan tarvitse olla. Yliopiso ei ole tänä päivänä mielestäni mikään eliittikoulu, koska opiskelijamäärät ovat varsin suuria. Sisäänpääsyvaatimukset riippuvat alasta, mutta yleisesti ottaen lukion menestys ei täysin korreloi yliopistomenestyksen kanssa.
"Pitääkö teidän koko ajan vaan lukea ja tehdä jotain mielettömiä tutkimuksia?"
Lukea yliopistossa pitää paljon, siihen voit varautua. Tutkimusta tehdään lähinnä loppuvaiheessa opintoja.
"Millaiset ovat luennot? Puhuuko siellä vaan opettaja, vai pitääkö opiskelijoidenkin pitää jotain puheita?"
Luennoilla joku hajamielinen heppu yrittää takoa kuuntelijoiden kalloon kurssin ydinasioita sekä heittää välissä omituista läppää eksyen aiheesta.
Joillakin kursseilla voi olla esitelmiä. Tavallisella luennolla puhuu lähinnä luennoitsija, mutta kuuntelijat voivat esittää kysymyksiä vapaasti.
"En ole oikein hyvä missään kielissä, sekä enkku että ruosti ovat C. Äidinkielikin tulee olemaan C tai huonompi. Onko tämä suuri este?"
Englanniksi täytyy pystyä lukemaan kirjoja. Se voi tuntua aluksi hankalalta, mutta siihen tottuu nopeasti. Itse tulee tietysti osata kohtuullisesti kirjoittaa, jotta voi tehdä tutkielmia ja esseitä. Mutta olennaisempaa on asioiden hallinta kuin kirjallinen koreus.
"Yleinen historia, Taidehistoria ja Arkeologia kiinostaisivat kyllä eniten, mitkä asiat niissä pitäisi olla hallussa?"
Tarkoitatko hakemisen suhteen? Noita kyseisiä aloja en ole opiskellut, mutta yleisesti ottaen pääsykokeissa edellytetään ainoastaan pääsykoekirjallisuuden/annetun alueen tietoja. Lisälukeminen ei toki haitaksi liene.- yhtä tyhjän kanssaa
Älkää missään nimessä pyrkikö opiskelemaan humanistiseen "tiedekuntaan". Lukea siellä saa todella paljon. Alasta riippuen enemmän tai vähemmän tieteelliset, mutta äärimmäisen subjektiiviset "tutkimukset" ovat koko alan selkäranka.
Toisaalta, jos sinua viehättää se, että päätön ja täysin käsittömättömästi argumentoitu tutkimuksesi saatetaan tulevaisuudessa ylistää ja nettikirjoituksin palkita "mullistavaksi" niin, että et yhtään tajua, mistä sinua kiitetään, niin tervetuloa joukkoomme.
Humanistia ei kiinnosta se, miten paljon häpykarvoja on yhdeksäntoistavuotiaalla teinipopin harrastajalla, vaan sitä kiinnostaa se, miten tuo kyseinen henkilö karvansa kokee, ja miten sen vanhemmat sen karvat kokee, mitä sen tyty tai poju karvoista ajattelee, miten sen isovanhemmat aikoinaan teinikarvat kokivat ja miten ne nyt nyt niistä nykyteinien karvoista ajattelee ja miten ne näiden ajatusten perusteella nyt arvottaa nykynuorisoa, jolla on teinikarvat liian aikaisin, millä perusteella nykynuoriso on taas aikaisempaa huonompaa eli siis mätää ja liian karvaista. Vai onko sittenkään? Karvojen ilmestymisen merkitys voi olla olematon tai sitten ei.
Humanistinen tiede pyörii subjektien ympärillä, joko olet suosiossa tai sitten et. Ketään ei kiinnosta totuus, koska sekin on subjektiivinen kokemus. Perustele skeidasi hyvin, silloin se on [ehkä] totta.
Ja muista, että henkilösi vaikuttaa siihen, että voiko sinuat ottaa vakavasti. Eli paljon on oltava viisautta ja tehtävä työtä, että pääsee akateemisten köyhien sisäänlämpiävään, mutta niin vähän arvostettuun ja alipalkattuun toisiaan sukivien kädellisten joukkoon.
Olen itsekin humanisti, kassin sisältöön pettynyt yliopiston käynyt, gradun jälkeen kai työtön mukamaisteri, liian vanha humanistiksi, korkeasti koulutettu työtön, joita yhteiskunta toivoo yhä enemmän.
Koittakaa löytää oikeita töitä, vaikka meitä liikaa onkin. Oikean humanistin pitää repiä leipänsä mistä saa, työtään se tekee ihan huvikseen, koska työ on sen huvi! - yhtä tyhjän kanssa?
yhtä tyhjän kanssaa kirjoitti:
Älkää missään nimessä pyrkikö opiskelemaan humanistiseen "tiedekuntaan". Lukea siellä saa todella paljon. Alasta riippuen enemmän tai vähemmän tieteelliset, mutta äärimmäisen subjektiiviset "tutkimukset" ovat koko alan selkäranka.
Toisaalta, jos sinua viehättää se, että päätön ja täysin käsittömättömästi argumentoitu tutkimuksesi saatetaan tulevaisuudessa ylistää ja nettikirjoituksin palkita "mullistavaksi" niin, että et yhtään tajua, mistä sinua kiitetään, niin tervetuloa joukkoomme.
Humanistia ei kiinnosta se, miten paljon häpykarvoja on yhdeksäntoistavuotiaalla teinipopin harrastajalla, vaan sitä kiinnostaa se, miten tuo kyseinen henkilö karvansa kokee, ja miten sen vanhemmat sen karvat kokee, mitä sen tyty tai poju karvoista ajattelee, miten sen isovanhemmat aikoinaan teinikarvat kokivat ja miten ne nyt nyt niistä nykyteinien karvoista ajattelee ja miten ne näiden ajatusten perusteella nyt arvottaa nykynuorisoa, jolla on teinikarvat liian aikaisin, millä perusteella nykynuoriso on taas aikaisempaa huonompaa eli siis mätää ja liian karvaista. Vai onko sittenkään? Karvojen ilmestymisen merkitys voi olla olematon tai sitten ei.
Humanistinen tiede pyörii subjektien ympärillä, joko olet suosiossa tai sitten et. Ketään ei kiinnosta totuus, koska sekin on subjektiivinen kokemus. Perustele skeidasi hyvin, silloin se on [ehkä] totta.
Ja muista, että henkilösi vaikuttaa siihen, että voiko sinuat ottaa vakavasti. Eli paljon on oltava viisautta ja tehtävä työtä, että pääsee akateemisten köyhien sisäänlämpiävään, mutta niin vähän arvostettuun ja alipalkattuun toisiaan sukivien kädellisten joukkoon.
Olen itsekin humanisti, kassin sisältöön pettynyt yliopiston käynyt, gradun jälkeen kai työtön mukamaisteri, liian vanha humanistiksi, korkeasti koulutettu työtön, joita yhteiskunta toivoo yhä enemmän.
Koittakaa löytää oikeita töitä, vaikka meitä liikaa onkin. Oikean humanistin pitää repiä leipänsä mistä saa, työtään se tekee ihan huvikseen, koska työ on sen huvi!Väitteesi voi yleistää laajemmin tieteisiin. Nähdäkseni kaikki alat matematiikkaa lukuunottamatta ovat historiallisesti kontingentteja: niiden tulokset uusiutuvat jatkuvasti. Tämä pätee yhtä hyvin luonnontieteisiin. Matematiikka on ainut ala, jonka tulokset eivät vanhene: sen tulokset ovat ylihistoriallisia ideaaleja, filosofian termistöä käyttäen apriorisia ja analyyttisiä.
Jos taas viittaat käytännöllisemmin eri tieteiden yhteiskunnalle tuottamaan hyötyyn, niin se nyt on täysin subjektiivista ja historiallisesti kontingenttia, millaista tietoa pidetään tärkeänä. Teologia oli joskus kuningas, nyt hallitsevat luonnontieteet.
Itse olen käytännön työongelman ratkaissut niin, että opiskelen humanistisen pääaineen ohella ns. tuottavaa alaa toisena pääaineena. En suosittele humanistisista opinnoista luopumista kellekään, koska on olemassa enemmänkin kuin kaksi vaihtoehtoa (olla humanisti tai olla "tuottava" - disjunktion ei tarvitse olla eksklusiivinen). - tyhmäAbi
yhtä tyhjän kanssa? kirjoitti:
Väitteesi voi yleistää laajemmin tieteisiin. Nähdäkseni kaikki alat matematiikkaa lukuunottamatta ovat historiallisesti kontingentteja: niiden tulokset uusiutuvat jatkuvasti. Tämä pätee yhtä hyvin luonnontieteisiin. Matematiikka on ainut ala, jonka tulokset eivät vanhene: sen tulokset ovat ylihistoriallisia ideaaleja, filosofian termistöä käyttäen apriorisia ja analyyttisiä.
Jos taas viittaat käytännöllisemmin eri tieteiden yhteiskunnalle tuottamaan hyötyyn, niin se nyt on täysin subjektiivista ja historiallisesti kontingenttia, millaista tietoa pidetään tärkeänä. Teologia oli joskus kuningas, nyt hallitsevat luonnontieteet.
Itse olen käytännön työongelman ratkaissut niin, että opiskelen humanistisen pääaineen ohella ns. tuottavaa alaa toisena pääaineena. En suosittele humanistisista opinnoista luopumista kellekään, koska on olemassa enemmänkin kuin kaksi vaihtoehtoa (olla humanisti tai olla "tuottava" - disjunktion ei tarvitse olla eksklusiivinen).No kiva tietää. Tulihan tossa jotain ymmärrettävääkin tietoa, mutta nuo kaksi viimeistä viestiä olivat kyllä ihan hepreaa. Jos tulisin teidän porukkaan, niin ehkä minäkin voisin joskus kirjoittaa yhtä epäselviä tekstejä tyhmille abeille =)
No jaa, ei minua edes hirveästi kiinnostaisi minkäänlainen tuktimus, mutta kun en keksi itselleni mitään ammattiakaan! Sen lisäksi minulla on vielä lukihäiriö ja paniikkihäiriökin, tuskin yliopistoon kaivataan tälläisiä vajaita tyyppejä. :/ - fjsmfksmf
tyhmäAbi kirjoitti:
No kiva tietää. Tulihan tossa jotain ymmärrettävääkin tietoa, mutta nuo kaksi viimeistä viestiä olivat kyllä ihan hepreaa. Jos tulisin teidän porukkaan, niin ehkä minäkin voisin joskus kirjoittaa yhtä epäselviä tekstejä tyhmille abeille =)
No jaa, ei minua edes hirveästi kiinnostaisi minkäänlainen tuktimus, mutta kun en keksi itselleni mitään ammattiakaan! Sen lisäksi minulla on vielä lukihäiriö ja paniikkihäiriökin, tuskin yliopistoon kaivataan tälläisiä vajaita tyyppejä. :/Et ole tyhmä, reippaasti vaan yliopistoon lukemaan sitä, mikä sinua kiinnostaa. Harva tietää ennen opintojen aloittamista, että mihin ammattiin päätyy myöhemmin elämässä. Ota myös huomioon, että monilla opiskelijoilla urasuunnitelmat muuttuvat opintojen aikana. On ikävää, ettei humanistista alaa juuri arvosteta Suomessa, mutta aina on mahdollisuus lähteä vaikka ulkomaille. Esim. Briteissä humanistisen alan valmistuneet ovat päätyneet töihin pankkiin ja kaupan alalle siinä, missä Suomessa tuijotetaan siihen, miltä alalta on tutkintonsa hankkinut. Luulisin, että humanistisen alan papereilla olisin Suomessa valitettavasti kortistossa ja työkkärin työnhakukurssilla (tai korkeintaan pätkätöissä), mutta ulkomailla olen koulustusta vastaavassa vakityössä.
Alasta riippuen Suomessa humanistisia aloja opiskellut nainen on ehkäpä huonoimmassa asemassa työmarkkinoilla, eli kannattaa tosiaan olla realisti ja miettiä jo opiskeluaikana, miten voisi parantaa mahdollisuuksiaan töiden saannin suhteen, eli valita erilaisia sivuaineita, käydä vaihdossa ja yrittää kerätä relevanttia työkokemusta. Älä kuitenkaan pidä itseäsi tyhmänä tai osaamattomana, sillä hyvä itsetunto ja ylpeys opiskelualastaan on tärkeää alasta riippumatta. - fm-englanti
tyhmäAbi kirjoitti:
No kiva tietää. Tulihan tossa jotain ymmärrettävääkin tietoa, mutta nuo kaksi viimeistä viestiä olivat kyllä ihan hepreaa. Jos tulisin teidän porukkaan, niin ehkä minäkin voisin joskus kirjoittaa yhtä epäselviä tekstejä tyhmille abeille =)
No jaa, ei minua edes hirveästi kiinnostaisi minkäänlainen tuktimus, mutta kun en keksi itselleni mitään ammattiakaan! Sen lisäksi minulla on vielä lukihäiriö ja paniikkihäiriökin, tuskin yliopistoon kaivataan tälläisiä vajaita tyyppejä. :/Noidan häiriöittesi takia opiskelu voi olla vaikeaa korkeakoulutasolla. Ikävä kyllä suomalainen korkeakoulujärjestelmä ei vielä ole oikein herännyt siihen todellisuuteen, että varsin monella on esim. lukihäiriö. Tämä "häiriö"aihe oli sattumalta meillä juuri käsittelyssä pedagogisten opintojeni viimeisessä seminaarissa.
En silti halua lannistaa. Se on jo erinomainen lähtökohta, että itse tiedät noista häiriöistäsi - moni kun ei välttämättä tiedä ja kokee siksi olevansa jotenkin muita tyhmempi tms. vaikka ei oikeasti ole. Jos siis yliopistoon haet ja pääset, niin muista tuoda nuo ongelmasi opinto-ohjaajien ym. tietoon heti opintojen alussa - pidä siis huoli oikeuksistasi.
- Paasykoeblogi
Opiskelen historiaa ja tässä hieman vastauksia pohdintoihisi:
Lukujärjestys on sellainen miksi sen itse teet. Osa opinnoista on pakollisia, osa vapaasti valittavia kiinnostuksien ja tavoitteiden mukaan. Lukujärjestyksen tekoa ohjaa kurssien päällekäisyys, kelan asettamat vaatimukset ja oma tavoite. Yliopistossa on neljän jakson järjestelmä ja tentit ovat pääasiassa jakson lopussa. Monet kurssit kestävät kaksi jaksoa.
Yleisesti historiassa taitaa olla, että noin puolet valitaan pelkän pääsykokeen perusteella. Ei siis haittaa vaikket olisi ylioppilaskaan. Mainitsemasi luki- ja paniikkihäiriö voivat asettaa haasteita, mutta niistä en enempää voi sanoa.
Lukemista on paljon, mutta ei siihen huku. Kirjoitustehtäviä tehdään paljon. Luennoilla luennoitsija puhuu monesti yksin. Kysymyksiä saattaa muutama esittää tai kommentoida aihetta jotenkin. Myös itse joutuu jossain vaiheessa puhumaan.
Englanninkielistä kirjallisuutta tulee vastaan, ruotsinkielistä ei niinkään. Ja kuten mainitsin, niin kirjoittaminen on tärkeä osa opiskelua.- tyhmaabi
Mun keskiarvo on 7,95 ja äikän yo-koe C, eli turha hakea mihinkään yliopistoon enää :(
kitti kuitenkin tiedoista. Haen amiksen maalarilinjalle, eipähän tarvii olla älykköjen tiellä. - Äläajattelenoin
Älykkyys ei ole ominaisuus, vaan harjoitettevissa. Hae ihmeessä yliopistoon jos mielesi tekee. Sinnehän mennään juuri oppimaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
6 kW saunan lämmityksestä kohta 10 euron lisämaksu / kerta
Kokoomuslainen sähköyhtiöiden hallitsema Energiavirasto ehdottaa 5 kW:n rajaa, jonka ylittämisestä tulee lisämaksu. Tark2497571Duunarit hylkäsivät vasemmistoliiton, siitä tuli feministinaisten puolue
Pääluottamusmies Jari Myllykoski liittyi vasemmistoliittoon, koska se oli duunarien puolue. Sitä samaa puoluetta ei enää1423981Oppiiko vasemmistolaiset valehtelun jo kotonaan?
Sillä vasemmistolaiset/äärivasemmistolaiset valehtelee ja keksii asioita omasta päästään todella paljon. Esim. joku vas1182227Olen väsynyt tähän
En osaa lopettaa ja koen huonoa omaatuntoa tästä. Kaikki on muutenkin turhaa ja tekemisesi sattuvat. Tunteita on vain hy261677- 471520
- 331402
Minneapolisin tapauksesta hyvä video
Runoilijan auto oli poikittain tiellä ja kun poliisit lähestyivät sitä, runotyttö painoi reippaadti kaasua. Auto syöksäh3421214Miksi et voi tutustua minuun irl?
Vastaa yleisellä tasolla/ympäripyöreästi, jos pelkäät tunnistamisia.1411012Tiesitkö? Uusi Bachelor on raivannut tietään määrätietoisesti somessa, myös Böckermanin ex-rakas!
Arttu Kilpeläinen tuli julkisuuteen Pernilla Böckermanin rakkaana. Pariskunta päätyi eroon v. 2024. Ex-poliisi Kilpelä8973Milloin palaat
Odotan niin kauan kun vaan jaksan toivoa. Tiedät että sua jäi joku ikävöimään. ❤️23958