Nyt rassaa

Pesisvalmentajissa on harvinaisen paljon vähällä järjellä varustettuja henkilöitä. Samat miehet, jotka puhuvat pesiksestä älypelinä, toimivat valmennuksessa täysin älyttömästi.

... tuo jokerin rooli. Reilun puolet peliajasta saa huilailla vaihtopenkillä ja käydä mahdollisesti lyömässä ratkaisevat juoksut ja pokata pytyt kotiin....

Tuolla junnupuolella vain on paljon eriarvoistamista. Kun tietyt pelaajat joutuvat vuorollaan jokereiksi, ei näille anneta vastuuta ollekaan, kun taas "suosikkeja" käytetään jatkuvasti, silloin kun näille jokerivuoro päälle iskee...

Jokerisäännöstä sinällään voi olla mitä mieltä tahansa, mutta kyllähän se varsinaista joukkuepelaamista on syönyt ja osaltaan vahvistanut tiukkaa roolipelaamista, josta lähimainkaan kaikki pelaajat/katsojat eivät pidä.

Taitaa olla eka pesiskiusattu!
Futis- ja curlingkiusattujahan käy klinikalla päivittäin.

aippa.org kirjoitti:

Taitaa olla eka pesiskiusattu!
Futis- ja curlingkiusattujahan käy klinikalla päivittäin.

kiusattiin varmaan just tuommosten idiootti isien takia, häpeä jos tajuat.

aippa.org kirjoitti:

Taitaa olla eka pesiskiusattu!
Futis- ja curlingkiusattujahan käy klinikalla päivittäin.

Että olet itse kiusaaja!? Ainakin vaikutaa siltä, kun et sivistyneesti voi arvioida lajiamme.
Itse vuosia pesäpallossa tavalla tai toisella mukana oleena teidän, että kiusaamista tapahtuu ja tyttö porukoissa etenkin.
Olen miettinyt syytä lajimme vähälukiseen harrastajamäärään ja olen tullut siihen tulokseen, että juuri kiusaaminen tai joukueen sisällä hylkiminen voisi olla syy edellä mainituun harrastaja katoon.

Kaikki tyyni keskustelua tarvitaan myös lajimme varjopuolista, tämän tulisi kaikkien kestää.

Tytöthän ovat todella julmia ja kiusaaminen on säälitöntä, oli laji mikä joukkuelaji tahansa. Jatkuu sitten iän myötä työpaikalla. Mihinkäs eläin (peto) karvoistaan pääsee.

Mutta itse siihen pesäpalloon. Jokerit ovat tärkeä osa pesäpalloa ja kuuluvat ehdottomasti lajiin. Mutta mielestäni ne joutaisi poistaa kokonaan ainakin alemmilta junnutasoilta. Pelistrategiat ei sillä tasolla vielä niin tärkeitä ole että niitä (jokereita) kukaan täysijärkinen jäisi kaipaamaan, joukkuehenki vain tiivistyisi ja jäisi kiusaamisetkin ehkä vähemmälle.... jopa tytöillä.

jos TEIDÄN kersanne eivät ole pelimiehiä niin jokeri on ainut keino jolla saadaan itkevä tenava hiljaseksi.
Vaihtakaa lajia niin näette että asia on sielläkin sama ja taas pääsette valittamaan.
Vanhempien syytä tää kaikki on.Luulette että tenavanne on maailmanmestari heti jo 8 vuotiaana.
Menkää itseenne.

Näsäviisaat vanhemmat kirjoitti:

jos TEIDÄN kersanne eivät ole pelimiehiä niin jokeri on ainut keino jolla saadaan itkevä tenava hiljaseksi.
Vaihtakaa lajia niin näette että asia on sielläkin sama ja taas pääsette valittamaan.
Vanhempien syytä tää kaikki on.Luulette että tenavanne on maailmanmestari heti jo 8 vuotiaana.
Menkää itseenne.

Lue lisää

on se kumminkin jännä juttu että ne pesisporukan vetäjien lapset aina tuntuvat olevan niitä eniten peliaikaa saavia?

nykyisin ei olisi homma eikä mikään laittaa vaikka nettiin näkyville se paljonko kukin pelaaja on saanut peliaikaa. Oletteko joskus nähneet jonkun pelinjohtajan tekevän sellaista? enpä usko, koska kaikki vetävät kotiinpäin ja raakasti.

parhaat pelaa ja sillä selvä.

"Tai jos jotakuta pidetään enemmän, niin pelaajalle tulisi kertoa, että nyt olet taas toista kertaa peräkkäin jokerina, mutta kun olet niin varma vaihtaja/kentälle menijä tms, että haluan ottaa sinut lyömään kun on hyvä tilanne kentällä."

mutta jos asia ei olekaan noin? miten luulet vanhempana käyvän, jos kaikki pelaisivat yhtä paljon taidoista riippumatta? taitavammat lopettavat, koska he eivät saa riittävästi vastuuta ja heikommat lopettavat vanhempana, koska huomaavat etteivät pärjää. heikompia pelaajia pitäisi patistaa harjoittelemaan enemmän ja sitä kautta hankkimaan lisää taitoa ja peliaikaa.

joopa joo kirjoitti:

parhaat pelaa ja sillä selvä.

"Tai jos jotakuta pidetään enemmän, niin pelaajalle tulisi kertoa, että nyt olet taas toista kertaa peräkkäin jokerina, mutta kun olet niin varma vaihtaja/kentälle menijä tms, että haluan ottaa sinut lyömään kun on hyvä tilanne kentällä."

mutta jos asia ei olekaan noin? miten luulet vanhempana käyvän, jos kaikki pelaisivat yhtä paljon taidoista riippumatta? taitavammat lopettavat, koska he eivät saa riittävästi vastuuta ja heikommat lopettavat vanhempana, koska huomaavat etteivät pärjää. heikompia pelaajia pitäisi patistaa harjoittelemaan enemmän ja sitä kautta hankkimaan lisää taitoa ja peliaikaa.

Lue lisää

Moni pesäpallovalmentaja ajattelee ikään kuin asia menisi näin:

Ville osaa lukea ja laskea jo ennen kouluun menoa. Annetaan Villelle paljon huomiota ja mahdollisuuksia kehittää luku- ja laskutaitoaan. Hänestähän voi tulla vaikka mitä. Kaiken lisäksi Villen vanhemmat ovat hyvästä perheestä ja minun tuttujani.

Matti taas ei osaa lukea ollenkaan ja laskeekin tosi kehnosti ja tuntuu olevan kiinnostunut muusta kuin koulunkäynnistä. En minä hänen kanssaan jaksa hommia tehdä. Kova työ edessä. Opetelkoot itse kotona vanhempiensa kanssa. Alan kiinnostua hänestä vasta, kun hän on mennyt taidoiltaan Villen edelle. Roikkukoon nyt vielä mukana, koska me olemme reiluja ja inhimillisiä vetäjiä. Kenkää tulee heti, kun on varaa ryhtyä karsimaan joukkuetta.

Jos valmentaja pitää itseään todellakin VALMENTAJANA, niin hän tekee kovasti töitä juuri näiden heikompien kanssa. Ne etukäteen paremmat pelaajat pystyvät kyllä kehittämään itseään ja kehittyvät myöskin.

Ei koulumaailmassakaan läheskään aina niistä "valmiista osaajista" synny mitään huippuyksilöitä. Heidän kehityskaarensa ja kiinnostuksen kohteensa vain sattuvat osumaan kouluaineisiin jo ennen koulun alkua. Jos koulumaailmassa toimittaisiin yhtä typerästi ja lyhytjänteisesti kuin pesäpallomaailmassa, niin hyvin harva meistä saisi koulutusta edes sen vertaa että kykenisi hankkimaan edes jonkinlaisen ammatin. Suuria saavutuksia työurallaan saavuttavat henkilöt ovat kuitenkin usein henkilöitä, joita ei koulunkäynti vielä ensimmäisillä luokilla juuri kiinnostanut. Mutta heistä pidettiin huolta ja heidän eteensä tehtiin töitä vaikka se varmasti usein tuntuikin turhalta.

Mutta tämä on valitettavasti vain sanahelinää. Suurin osa valmentajista ei ole kiinnostunut kuin oman lapsensa kohtalosta ja lyhytnäköisestä menestyksestä junnujoukkueen kanssa juuri tänä vuonna. Se on se helpoin mahdollinen tie ja joka tuottaa glooriaa nopeasti eikä vuosikymmenen päästä.

joopa joo kirjoitti:

parhaat pelaa ja sillä selvä.

"Tai jos jotakuta pidetään enemmän, niin pelaajalle tulisi kertoa, että nyt olet taas toista kertaa peräkkäin jokerina, mutta kun olet niin varma vaihtaja/kentälle menijä tms, että haluan ottaa sinut lyömään kun on hyvä tilanne kentällä."

mutta jos asia ei olekaan noin? miten luulet vanhempana käyvän, jos kaikki pelaisivat yhtä paljon taidoista riippumatta? taitavammat lopettavat, koska he eivät saa riittävästi vastuuta ja heikommat lopettavat vanhempana, koska huomaavat etteivät pärjää. heikompia pelaajia pitäisi patistaa harjoittelemaan enemmän ja sitä kautta hankkimaan lisää taitoa ja peliaikaa.

Lue lisää

ei ole edes kyse siitä että ne "parhaat" pelaa. siellä pelaa pj:ien mielestä parhaat (lue, omat pojat ja muutamat suosikit). ja kun ne toiset eivät saa edes yrittää vastuullisimmilla paikoilla, miten voivat oppiakaan koskaan? eiköhän olisi kuitenkin koko joukkueen etu ja myös niiden taitavampien (jos niitä edes on) etu, että koko joukkue olisi tasavahva.

miten tiedät 10-vuotiaasta pojasta, onko tuo nyt lahjakas, palloilija-ainesta? vai olisiko vaan vähän muista kehiyksessä edellä? ja miten tiedät toisesta, että tuo ei ole lahjakas, ei kannata kentällä kauaa pitää.jos molemmille annetaan sama mahdollisuus, ehkä siinä lopettamisiässä onkin vielä molemmat pojat mukana ja taidoissa ei mitään eroa.

meillä pojan joukkueessa on ainakin niin selvä nokkimisjärjestelmä, että ne mukamas parhaat pelaa ja loput kierrättää jokeripaitaa. ja hulluinta asiassa on, että taitoerot ovat pieniä. liian pieniä, kun ottaa huomioon sen epätasaisen peliajan, mitä pojat saavat. ja kun sille pj:n pojalle annetaan jatkuvasti joku tietty paikka ulkokentällä, niin ihme on ettei ala onnistumaan siellä. ja jos sille toiselle pj:n pojalle annetaan nro 4 tai 5 hihaan, ihme on, ellei joskus lyö juoksua.

useimmiten kirjoitti:

ei ole edes kyse siitä että ne "parhaat" pelaa. siellä pelaa pj:ien mielestä parhaat (lue, omat pojat ja muutamat suosikit). ja kun ne toiset eivät saa edes yrittää vastuullisimmilla paikoilla, miten voivat oppiakaan koskaan? eiköhän olisi kuitenkin koko joukkueen etu ja myös niiden taitavampien (jos niitä edes on) etu, että koko joukkue olisi tasavahva.

miten tiedät 10-vuotiaasta pojasta, onko tuo nyt lahjakas, palloilija-ainesta? vai olisiko vaan vähän muista kehiyksessä edellä? ja miten tiedät toisesta, että tuo ei ole lahjakas, ei kannata kentällä kauaa pitää.jos molemmille annetaan sama mahdollisuus, ehkä siinä lopettamisiässä onkin vielä molemmat pojat mukana ja taidoissa ei mitään eroa.

meillä pojan joukkueessa on ainakin niin selvä nokkimisjärjestelmä, että ne mukamas parhaat pelaa ja loput kierrättää jokeripaitaa. ja hulluinta asiassa on, että taitoerot ovat pieniä. liian pieniä, kun ottaa huomioon sen epätasaisen peliajan, mitä pojat saavat. ja kun sille pj:n pojalle annetaan jatkuvasti joku tietty paikka ulkokentällä, niin ihme on ettei ala onnistumaan siellä. ja jos sille toiselle pj:n pojalle annetaan nro 4 tai 5 hihaan, ihme on, ellei joskus lyö juoksua.

Lue lisää

Jos siellä 10-vuotiaissa jo on tuollaista nokkimista, niin kannattaa kyllä vaihtaa lajia. Vaikuttaa nimittäin pahasti siltä, että tuollaisen joukkueen vetäjät eivät ole mitään järjen jättiläisiä eikä lapselle ole mielestäni hyväksi joutua kokemaan syrjimistä tuossa iässä.

Eikö sieltä kotipaikalta löytyisi muita pallopelejä, joissa olisi fiksumpia vetäjiä? Minusta ei kannata niellä tuollaista kovin kauaa. Kyllä niiden pelaajien perään sitten itketään, kun joukkue alkaa hajota. Mitä nuorempana näin käy, sitä nolompaa se on valmentajien kannalta.

10-vuotiaat saavat pelata ihan vaan pelaamisen riemusta. Ei siinä iässä vielä peliaikaa osaamisen perusteella pidä jakaa.

Samaa mieltä... kirjoitti:

Jos siellä 10-vuotiaissa jo on tuollaista nokkimista, niin kannattaa kyllä vaihtaa lajia. Vaikuttaa nimittäin pahasti siltä, että tuollaisen joukkueen vetäjät eivät ole mitään järjen jättiläisiä eikä lapselle ole mielestäni hyväksi joutua kokemaan syrjimistä tuossa iässä.

Eikö sieltä kotipaikalta löytyisi muita pallopelejä, joissa olisi fiksumpia vetäjiä? Minusta ei kannata niellä tuollaista kovin kauaa. Kyllä niiden pelaajien perään sitten itketään, kun joukkue alkaa hajota. Mitä nuorempana näin käy, sitä nolompaa se on valmentajien kannalta.

10-vuotiaat saavat pelata ihan vaan pelaamisen riemusta. Ei siinä iässä vielä peliaikaa osaamisen perusteella pidä jakaa.

Lue lisää

itke. Ainoastaan pelaajaa voi myöhemmällä iällä harmittaa, kun lopetti pelaamisen vähäisen peliajan johdosta. Mutta täytyy muistaa, että kyse on kilpailusta ja tässäkin kerrotaan vain toinen näkemys asiasta. Pj:n mielestä asiat voivat olla hyvinkin erilaisessa valossa. Kyllä sekin vaikuttaa parempiin pelaajiin, jos heikommat saavat yhtä paljon peliaikaa ja sen johdosta joukkueen pärjääminen kärsii.

"ja kun sille pj:n pojalle annetaan jatkuvasti joku tietty paikka ulkokentällä, niin ihme on ettei ala onnistumaan siellä. ja jos sille toiselle pj:n pojalle annetaan nro 4 tai 5 hihaan, ihme on, ellei joskus lyö juoksua."

Heh. Pelkkä tekosyy, jos väittää ettei muuten tule tulosta, kuin numerolla 4 tai 5. Minä pelasin ison osan junnupeleistäni numeroilla 6 tai 8 ja olin joka vuosi kahden parhaan lyöjän joukossa joukkueessani. Itä-länteenkin valittiin sm-leirillä. Ei se "huono" lyöntinumero ainakaan minua häirinnyt. Itse harjoittelin kesät n.8h päivässä ja tiesin olevani muita edellä.

kukaan perään kirjoitti:

itke. Ainoastaan pelaajaa voi myöhemmällä iällä harmittaa, kun lopetti pelaamisen vähäisen peliajan johdosta. Mutta täytyy muistaa, että kyse on kilpailusta ja tässäkin kerrotaan vain toinen näkemys asiasta. Pj:n mielestä asiat voivat olla hyvinkin erilaisessa valossa. Kyllä sekin vaikuttaa parempiin pelaajiin, jos heikommat saavat yhtä paljon peliaikaa ja sen johdosta joukkueen pärjääminen kärsii.

"ja kun sille pj:n pojalle annetaan jatkuvasti joku tietty paikka ulkokentällä, niin ihme on ettei ala onnistumaan siellä. ja jos sille toiselle pj:n pojalle annetaan nro 4 tai 5 hihaan, ihme on, ellei joskus lyö juoksua."

Heh. Pelkkä tekosyy, jos väittää ettei muuten tule tulosta, kuin numerolla 4 tai 5. Minä pelasin ison osan junnupeleistäni numeroilla 6 tai 8 ja olin joka vuosi kahden parhaan lyöjän joukossa joukkueessani. Itä-länteenkin valittiin sm-leirillä. Ei se "huono" lyöntinumero ainakaan minua häirinnyt. Itse harjoittelin kesät n.8h päivässä ja tiesin olevani muita edellä.

Lue lisää

Eihän kukaan väittänyt, ettei muilla lyöntinumeroilla tule tulosta kuin 4:llä tai 5:llä?

Onhan se nyt selvä asia, että kun osa joukkueesta pelaa näillä parhailla lyöntinumeroilla, joilla saa napsittua sekä lyötyjä että tuotuja juoksuja pakostakin, niin tämmöinen luo mielikuvaa kovasta pelaajasta ja kasvattaa tällaisen "mörssärin" itsetuntoa. Jokerina tai häntäpään lyöjänä näitä mahdollisuuksia tulee selvästi vähemmän ja varsinkin, kun pelinjohto kuvittelee olevansa jokin "guru" sillä, että laittaa ne parhaat lyömään jokereinakin niille edullisimmille paikoille. Tätä minä olen nähnyt niin paljon, että oikein oksettaa. Osa pelaajista pääsee lyömään vain tyhjälle kentälle ja heillekin annetaan tehtäväksi mennä sinne aina näppilyönnillä tai väärällä.

Etelä-Pohjanmaalla ei edes sääntöjä noudateta. Eikös naperopesiksessä täytyisi lyöntinumerot arpoa? Tätä ei ainakaan kaikkien juniorijoukkueiden peleissä ole noudatettu. Pelinjohto on "muka" suorittanut arpomisen jo ennen peliä ja kummasti se arpa on tuottanut perinteisen kuvion: nopeimmat kärjessä ja kovimmat lyöjät keskivaiheilla. Jokeripaita kiertää vakiopelaajilla.

Eikä 10-vuotiaiden peleissä vielä ole kyse siitä, kenestä tulee huippupelaaja ja kenestä ei. Kyllä se on ihan puhdasta harrastusta vain ja edes siihen ikään pitäisi kaikille antaa tasapuolisia mahdollisuuksia kokeilla, mihin ne rahkeet mahdollisesti riittäisivät, jos intoa jatkaa vanhemmalle iälle löytyy.

Ei pesäpalloa niin suuri joukko tässä maassa harrasta, että olisi varaa hukata pelaajia varhaisjuniorityövaiheessa epäoikeudenmukaiseen peluuttamiseen. En käsitä, mistä valmennusoppaista nämä valmentajat oppinsa oikein ammentavat. Varmaan jostakin Neuvostoliiton jääkiekkovalmennusoppaasta, jossa "parhaat pelaavat" on ihan perusteltua puhetta, kun jokaisen lopettavan tilalle on tyrkyllä 20 uutta pelaajaa samantien. Suomalaisessa pesäpallossa tilanne on ihan eri. Kun yksi lopettaa, niin luultavasti uutta ei tule tilalle. Se on se pääsääntö, vaikka joissakin seuroissa (Nurmo?) varmasti poikkeuksiakin on.

EP rullaa... kirjoitti:

Eihän kukaan väittänyt, ettei muilla lyöntinumeroilla tule tulosta kuin 4:llä tai 5:llä?

Onhan se nyt selvä asia, että kun osa joukkueesta pelaa näillä parhailla lyöntinumeroilla, joilla saa napsittua sekä lyötyjä että tuotuja juoksuja pakostakin, niin tämmöinen luo mielikuvaa kovasta pelaajasta ja kasvattaa tällaisen "mörssärin" itsetuntoa. Jokerina tai häntäpään lyöjänä näitä mahdollisuuksia tulee selvästi vähemmän ja varsinkin, kun pelinjohto kuvittelee olevansa jokin "guru" sillä, että laittaa ne parhaat lyömään jokereinakin niille edullisimmille paikoille. Tätä minä olen nähnyt niin paljon, että oikein oksettaa. Osa pelaajista pääsee lyömään vain tyhjälle kentälle ja heillekin annetaan tehtäväksi mennä sinne aina näppilyönnillä tai väärällä.

Etelä-Pohjanmaalla ei edes sääntöjä noudateta. Eikös naperopesiksessä täytyisi lyöntinumerot arpoa? Tätä ei ainakaan kaikkien juniorijoukkueiden peleissä ole noudatettu. Pelinjohto on "muka" suorittanut arpomisen jo ennen peliä ja kummasti se arpa on tuottanut perinteisen kuvion: nopeimmat kärjessä ja kovimmat lyöjät keskivaiheilla. Jokeripaita kiertää vakiopelaajilla.

Eikä 10-vuotiaiden peleissä vielä ole kyse siitä, kenestä tulee huippupelaaja ja kenestä ei. Kyllä se on ihan puhdasta harrastusta vain ja edes siihen ikään pitäisi kaikille antaa tasapuolisia mahdollisuuksia kokeilla, mihin ne rahkeet mahdollisesti riittäisivät, jos intoa jatkaa vanhemmalle iälle löytyy.

Ei pesäpalloa niin suuri joukko tässä maassa harrasta, että olisi varaa hukata pelaajia varhaisjuniorityövaiheessa epäoikeudenmukaiseen peluuttamiseen. En käsitä, mistä valmennusoppaista nämä valmentajat oppinsa oikein ammentavat. Varmaan jostakin Neuvostoliiton jääkiekkovalmennusoppaasta, jossa "parhaat pelaavat" on ihan perusteltua puhetta, kun jokaisen lopettavan tilalle on tyrkyllä 20 uutta pelaajaa samantien. Suomalaisessa pesäpallossa tilanne on ihan eri. Kun yksi lopettaa, niin luultavasti uutta ei tule tilalle. Se on se pääsääntö, vaikka joissakin seuroissa (Nurmo?) varmasti poikkeuksiakin on.

Lue lisää

Minä ainakin olin varma jo 10 v. että minusta tulee Suomen huippu pesiksessä ja sitä tässä nyt ollaan...
Tässä esim. naperoikäisille.

joopa joo kirjoitti:

parhaat pelaa ja sillä selvä.

"Tai jos jotakuta pidetään enemmän, niin pelaajalle tulisi kertoa, että nyt olet taas toista kertaa peräkkäin jokerina, mutta kun olet niin varma vaihtaja/kentälle menijä tms, että haluan ottaa sinut lyömään kun on hyvä tilanne kentällä."

mutta jos asia ei olekaan noin? miten luulet vanhempana käyvän, jos kaikki pelaisivat yhtä paljon taidoista riippumatta? taitavammat lopettavat, koska he eivät saa riittävästi vastuuta ja heikommat lopettavat vanhempana, koska huomaavat etteivät pärjää. heikompia pelaajia pitäisi patistaa harjoittelemaan enemmän ja sitä kautta hankkimaan lisää taitoa ja peliaikaa.

Lue lisää

Pesäpallo on laji, jossa taidottomat pelinjohtajat saavat päteä taidottomine lapsineen antamalla heille parhaat pelipaikat ja eniten peliaikaan. Kun samat lapset laitetaan esim yksilöurheiluun, heistä ei olekaan siellä mihinkään. Syy: ei lahjoja. Vain vuosien treenaamisella ja paljolla pelaamisella hankittuja opitun apinan taitoja.

Mitä soopaa! kirjoitti:

Pesäpallo on laji, jossa taidottomat pelinjohtajat saavat päteä taidottomine lapsineen antamalla heille parhaat pelipaikat ja eniten peliaikaan. Kun samat lapset laitetaan esim yksilöurheiluun, heistä ei olekaan siellä mihinkään. Syy: ei lahjoja. Vain vuosien treenaamisella ja paljolla pelaamisella hankittuja opitun apinan taitoja.

Lue lisää

Mielestäni juuri se, että pesäpallo nyt kumminkin on vain pelkkä suomalaiskansallinen pallopeli, antaa vielä vähemmän perusteita tähän "parhaiden peluutus"-valmennusfilosofiaan.

Kyllä sen jossakin jääkiekossa tai jalkapallossa ymmärtää, että lupaavimmista lapsista leivotaan jo nuoresta supersankareita, koska kilpailu maailmalla on niin kovaa, mutta jos samaa tehdään pesäpallossa niin voi voi. Se kertoo vain siitä, että valmennusporukalla on asioiden mittasuhteiden hahmottamisessa tapahtunut pahemman laatuinen vinksahtaminen.

Samoin jokin on pahasti pielessä, jos pesäpallossa täytyy juniorin harjoitella 8h päivässä omatoimisesti antaakseen näyttöjä valmentajilleen siitä, että hänellekin kannattaa peliaikaa antaa. Näinhän joku tänne kirjoitti itse tehneensä. Siinä on aika monta tuntia liikaa uhrattu jollekin pesäpallolle.

Mitta Suhde kirjoitti:

Mielestäni juuri se, että pesäpallo nyt kumminkin on vain pelkkä suomalaiskansallinen pallopeli, antaa vielä vähemmän perusteita tähän "parhaiden peluutus"-valmennusfilosofiaan.

Kyllä sen jossakin jääkiekossa tai jalkapallossa ymmärtää, että lupaavimmista lapsista leivotaan jo nuoresta supersankareita, koska kilpailu maailmalla on niin kovaa, mutta jos samaa tehdään pesäpallossa niin voi voi. Se kertoo vain siitä, että valmennusporukalla on asioiden mittasuhteiden hahmottamisessa tapahtunut pahemman laatuinen vinksahtaminen.

Samoin jokin on pahasti pielessä, jos pesäpallossa täytyy juniorin harjoitella 8h päivässä omatoimisesti antaakseen näyttöjä valmentajilleen siitä, että hänellekin kannattaa peliaikaa antaa. Näinhän joku tänne kirjoitti itse tehneensä. Siinä on aika monta tuntia liikaa uhrattu jollekin pesäpallolle.

Lue lisää

lukemaasi.

"Samoin jokin on pahasti pielessä, jos pesäpallossa täytyy juniorin harjoitella 8h päivässä omatoimisesti antaakseen näyttöjä valmentajilleen siitä, että hänellekin kannattaa peliaikaa antaa. Näinhän joku tänne kirjoitti itse tehneensä. Siinä on aika monta tuntia liikaa uhrattu jollekin pesäpallolle."

ei täytynyt antaa näyttöjä, vaan harjoittelin rakkaudesta lajiin. tuntiakaan siinä ei ole mielestäni liikaa. kyllä se kannattikin, koska pääsin pelaamaan myös vanhempien joukkueessa ainoana omasta joukkueestani ja sain sielläkin vastuuta. kun harrastetaan kilpaurheilua, niin silloin jokaisen pelaajan pitää pyrkiä olemaan paras. jos oikeasti haluaa menestyä, niin silloin pitää harjoitella. jos joku väittää, että oma poika on parempi kuin muut, eikä silti saa peliaikaa, niin vaihtakaa joukkuetta.

ymmärtämään kirjoitti:

lukemaasi.

"Samoin jokin on pahasti pielessä, jos pesäpallossa täytyy juniorin harjoitella 8h päivässä omatoimisesti antaakseen näyttöjä valmentajilleen siitä, että hänellekin kannattaa peliaikaa antaa. Näinhän joku tänne kirjoitti itse tehneensä. Siinä on aika monta tuntia liikaa uhrattu jollekin pesäpallolle."

ei täytynyt antaa näyttöjä, vaan harjoittelin rakkaudesta lajiin. tuntiakaan siinä ei ole mielestäni liikaa. kyllä se kannattikin, koska pääsin pelaamaan myös vanhempien joukkueessa ainoana omasta joukkueestani ja sain sielläkin vastuuta. kun harrastetaan kilpaurheilua, niin silloin jokaisen pelaajan pitää pyrkiä olemaan paras. jos oikeasti haluaa menestyä, niin silloin pitää harjoitella. jos joku väittää, että oma poika on parempi kuin muut, eikä silti saa peliaikaa, niin vaihtakaa joukkuetta.

Lue lisää

ole väitettykään että oma parempi poika ei saisi peliaikaa. Mutta sitä väitän minäkin, että oikeasti sillä paremmuudella ei ole väliä näissä faijavetoisissa juniorijoukkueissa. Siellä pelaa suosikit ja suosikista tehdään se parempi vaikka väkisellä.

Joku jo sanoikin, että tavallinen pelaaja joutuu äkkiä vilttiketjuun jos epäonnistuu jossakin ei-tavallisessa paikassa. Mutta valmentajan poika tai suosikki saa epäonnistua vaikka koko kesän ja silti hän siinä on.

Ei meilläkään pojan joukkueessa ole paremmuudella mitään tekoa peliajan kanssa. Toki ne muutamat todella lahjakkaat pelaa paljon. Ihan ansaitusti. Yhden valmentajan poika on jopa todella ihan oikeasti hyvä ja pelaa ihan ansaitusti lukkarina. Mutta. Mutta. Sitten samaisen valmentajan toinen poika (on tosin vuotta nuorempi kuin muut joukkueessa) ei ole mikään hyvä, ehkä keskitasoa. Mutta väkisellä häntä vaan vakiokokoonpanossa pidetään. Ja kahden muun valmentajan pojat... noh, toinen on joskus ollut hyvä, mutta monenmoisten vaivojen takia ei ole enää. Toiset ovat saavuttaneet taidoissa, menneet jopa ohi. Silti poika pelaa poikkeuksetta keskellä ulkokentällä ja saa vastuulyöntipaikat. Ja tämän yhden poika. Huh hei, poika vuotaa ulkokentällä seulaakin pahemmin, mutta vakiopaikka vaan säilyy. Lyönti on huti tai koppi ja silti on numero 5 hijassa, Ja kellään näistä pojista ei juurikaan jokeripaitaa löydy päältä, Kuten ei parin muunkaan suosikin päältä.

Sitten on muutama "inhokki" jotka syystä tai toisesta ovat joutuneet inhokkilistalle. he eivät saa peliaikaa, eivät vastuuta. Eivätkä he ole yhtään sen huonompia kuin nämä edellä luettelemani pojat.

Tätä on junioripesäpallo suuressa osassa Suomea. Sen voi jo päätellä tämän viestiketjun mitasta. Epäkohtia on. Faijat pestautuvat valmentajiksi. Ei sinne varmaan tunkua ole, mutta silti. Ja kun he ovat valmentajina, he seuran nimissä toimivat erittäin väärin pönkätäkseen itseään ja omia poikiaan mukamas joukkueen edun nimissä. Meillä on vielä niin nirppanokkainen "päävalmentaja", että jos jotakin mainitset, niin poika ei takuulla pelaa sitäkään vähää mitä ennen. Silti valmentaja aina sanoo, että pitää tulla sanomaan, jos joku mietityttää. Mutta ei kukaan viitsi, koska se on heti oman pojan nilkassa. Sitten kylillähän näitä juttuja puhutaan...

ymmärtämään kirjoitti:

lukemaasi.

"Samoin jokin on pahasti pielessä, jos pesäpallossa täytyy juniorin harjoitella 8h päivässä omatoimisesti antaakseen näyttöjä valmentajilleen siitä, että hänellekin kannattaa peliaikaa antaa. Näinhän joku tänne kirjoitti itse tehneensä. Siinä on aika monta tuntia liikaa uhrattu jollekin pesäpallolle."

ei täytynyt antaa näyttöjä, vaan harjoittelin rakkaudesta lajiin. tuntiakaan siinä ei ole mielestäni liikaa. kyllä se kannattikin, koska pääsin pelaamaan myös vanhempien joukkueessa ainoana omasta joukkueestani ja sain sielläkin vastuuta. kun harrastetaan kilpaurheilua, niin silloin jokaisen pelaajan pitää pyrkiä olemaan paras. jos oikeasti haluaa menestyä, niin silloin pitää harjoitella. jos joku väittää, että oma poika on parempi kuin muut, eikä silti saa peliaikaa, niin vaihtakaa joukkuetta.

Lue lisää

lukemaasi.

"Samoin jokin on pahasti pielessä, jos pesäpallossa täytyy juniorin harjoitella 8h päivässä omatoimisesti antaakseen näyttöjä valmentajilleen siitä, että hänellekin kannattaa peliaikaa antaa. Näinhän joku tänne kirjoitti itse tehneensä. Siinä on aika monta tuntia liikaa uhrattu jollekin pesäpallolle."

"ei täytynyt antaa näyttöjä, vaan harjoittelin rakkaudesta lajiin. tuntiakaan siinä ei ole mielestäni liikaa. kyllä se kannattikin, koska pääsin pelaamaan myös vanhempien joukkueessa ainoana omasta joukkueestani ja sain sielläkin vastuuta. kun harrastetaan kilpaurheilua, niin silloin jokaisen pelaajan pitää pyrkiä olemaan paras. jos oikeasti haluaa menestyä, niin silloin pitää harjoitella. jos joku väittää, että oma poika on parempi kuin muut, eikä silti saa peliaikaa, niin vaihtakaa joukkuetta."


Olin kirjoittamassa juuri tuohon vastausta mutta ei tuohon voi paljon lisätä enää, itsekkin kaksi vuotta sitten en mahtunut pelaamaan muuta kuin jokerina mutta treenaan läpi vuoden tunnin - 4 tuntia näpyjä sun muuta kikkailua ja tällä hetkellä pelaan kolmessa joukkueessa miesten 2 joukkueessa. Jos vanhemmat valittaa että ei poika pääse pelaamaan ni pistäkää se pihalle treenaamaa ni säästätte aikaanne eikä tarvitse täällä kirjoitella. Koska totuus on se että 2-4 joukkueen harjoitusta viikossa ei riitä MIHINKÄÄN.

viestin kirjoitti. minulla ainakaan ei ollut mitään vaikeuksia ymmärtää lukemaani. sinulla taitaa olla pahasti univajetta ja kenties jotakin kirkasta ainetta liikaa nupissa...?

kyllähän kaikkien vanhempien raha kelpaa kausimaksujen, pelaajamaksujen muodossa. talkootyö kelpaa myös kyyditykseen, kioskin pitoon ym.

mutta mitäs kun lapsi ei kelpaakaan pelaamaan?

jos vertaa pelaajien peliaikaa siihen, mitä vanhemmat maksaa tai tekevät talkoota, niin epäsuhteessa on. jos jotkut ovat sitä mieltä, että "parhaat pelaaa", niin meininki pitäisi olla se, että silloin ne parhaat maksaakin. minua ei ainakaan huvita enää maksella seuran jäsenmaksuja, pelaajamaksuja, istua kanttiinissa, tuomarivuorossa, ajaa kyytejä samassa suhteessa kuin sellainen, jonka poika pelaa puolet enemmän. toimikoon ja maksakoon sellaisen pojan vanhempi myös puolta enemmän. voi loppua äkkiä rahat ja myös pelaajat.

itse olin aiemmin ns aktiivinen vanhempi. mutta kyllä aktiivisuus alkoi hiipumaan, kun poika peli pelin jälkeen tuli lannistettuna, kun ei taaskaan saanut pelata koko peliä eikä taaskaan saanut kokeilla muuta kuin kakkosvahtina ja vaihtajana. poika siis olisi ollut ikionnellinen, jos edes joka toisen pelin olisi saanut pelata kokonaan, mutta viidenkin pelin jokeriputki alkoi rassaamaan. ja olisi saanut edes kerran kokeilla vaikka ykkösvahtina tai polttolinjalla. tai edes kerran lyödä ajoa. kolmen pelatun vuoden jälkeen ei sellaista ole ikinä sallittu. paikka on kakkosvahti (joskus harvoin sieppari ja vielä harvemmin kakkospolttaja. ja lyöntipaikka on vaihtaja (joskus etenijä) sellaisiakin tilanteita oli, että peli oli käytännössä jo hävitty tai voitto oli selvä. siinä tilanteessa olisi voinut kokeilla muutakin kuin suosikkeja näille paikoille. keskimiehen paikasta poika ei ole tohtinut edes haaveilla. samoin kolmospuolelle ei ole päästetty juuri koskaan. aika köyhää on ollut kolmen vuóden pelaaminen.

nyt suuntaan tarmoni sellaisiin lajeihin, josta ihan oikeasti saa jotakin. poika on hyvä yleisurheilussa joten se saa enemmän aikaa. toimin nykyäään siellä seuran töissäkin. saa pelata ensi kesän jos haluaa, mutta mihinkään talkooseen en suostu. kyllä ne muutkin vanhemmat kehittävät työkeikkoja, vierailuja,sairauksia ja vaikka mitä, miksen minäkin!

rahastuksen maku kirjoitti:

kyllähän kaikkien vanhempien raha kelpaa kausimaksujen, pelaajamaksujen muodossa. talkootyö kelpaa myös kyyditykseen, kioskin pitoon ym.

mutta mitäs kun lapsi ei kelpaakaan pelaamaan?

jos vertaa pelaajien peliaikaa siihen, mitä vanhemmat maksaa tai tekevät talkoota, niin epäsuhteessa on. jos jotkut ovat sitä mieltä, että "parhaat pelaaa", niin meininki pitäisi olla se, että silloin ne parhaat maksaakin. minua ei ainakaan huvita enää maksella seuran jäsenmaksuja, pelaajamaksuja, istua kanttiinissa, tuomarivuorossa, ajaa kyytejä samassa suhteessa kuin sellainen, jonka poika pelaa puolet enemmän. toimikoon ja maksakoon sellaisen pojan vanhempi myös puolta enemmän. voi loppua äkkiä rahat ja myös pelaajat.

itse olin aiemmin ns aktiivinen vanhempi. mutta kyllä aktiivisuus alkoi hiipumaan, kun poika peli pelin jälkeen tuli lannistettuna, kun ei taaskaan saanut pelata koko peliä eikä taaskaan saanut kokeilla muuta kuin kakkosvahtina ja vaihtajana. poika siis olisi ollut ikionnellinen, jos edes joka toisen pelin olisi saanut pelata kokonaan, mutta viidenkin pelin jokeriputki alkoi rassaamaan. ja olisi saanut edes kerran kokeilla vaikka ykkösvahtina tai polttolinjalla. tai edes kerran lyödä ajoa. kolmen pelatun vuoden jälkeen ei sellaista ole ikinä sallittu. paikka on kakkosvahti (joskus harvoin sieppari ja vielä harvemmin kakkospolttaja. ja lyöntipaikka on vaihtaja (joskus etenijä) sellaisiakin tilanteita oli, että peli oli käytännössä jo hävitty tai voitto oli selvä. siinä tilanteessa olisi voinut kokeilla muutakin kuin suosikkeja näille paikoille. keskimiehen paikasta poika ei ole tohtinut edes haaveilla. samoin kolmospuolelle ei ole päästetty juuri koskaan. aika köyhää on ollut kolmen vuóden pelaaminen.

nyt suuntaan tarmoni sellaisiin lajeihin, josta ihan oikeasti saa jotakin. poika on hyvä yleisurheilussa joten se saa enemmän aikaa. toimin nykyäään siellä seuran töissäkin. saa pelata ensi kesän jos haluaa, mutta mihinkään talkooseen en suostu. kyllä ne muutkin vanhemmat kehittävät työkeikkoja, vierailuja,sairauksia ja vaikka mitä, miksen minäkin!

Lue lisää

Ikävä kuulla poikasi kohtalosta. Typeriä valmentajia.

Eikö paikkakunnallanne ole muuta palloilulajia, johon poikasi pääsisi vielä mukaan? Pesäpalloharrastuksesta on kyllä varmaan hyötyä moneen muuhunkin pallopeliin vaikka se onkin toki vähän erityyppinen kuin muut joukkuepelit.

Mutta olen samaa mieltä ettei kannata osallistua talkoisiin jos ei siitä mitään hyötyä ole.

Myötätuntoa kirjoitti:

Ikävä kuulla poikasi kohtalosta. Typeriä valmentajia.

Eikö paikkakunnallanne ole muuta palloilulajia, johon poikasi pääsisi vielä mukaan? Pesäpalloharrastuksesta on kyllä varmaan hyötyä moneen muuhunkin pallopeliin vaikka se onkin toki vähän erityyppinen kuin muut joukkuepelit.

Mutta olen samaa mieltä ettei kannata osallistua talkoisiin jos ei siitä mitään hyötyä ole.

Lue lisää

niistä kukaan varsinaista hyötyä itselleen havittele.

Tosin kuitenkin pesäpallossa olen huomannut sen, että kaikkien vanhempien odotetaan maksavan pelaajamaksut ym, sekä toimivan vuorollaan kyytimiehenä, kioskissa ja tuomarina. muussa kökässä. Mutta sitten kun jaetaan peliaikaa, ei jako olekaan enää niin tasapuolinen.

Itse kanssa suosittelen pidättäymistä mahdollisimman paljon, jos pojan saama peliaika ei täsmää vanhemmat talkoopanokseen ja maksuihin.

Ei kai kirjoitti:

niistä kukaan varsinaista hyötyä itselleen havittele.

Tosin kuitenkin pesäpallossa olen huomannut sen, että kaikkien vanhempien odotetaan maksavan pelaajamaksut ym, sekä toimivan vuorollaan kyytimiehenä, kioskissa ja tuomarina. muussa kökässä. Mutta sitten kun jaetaan peliaikaa, ei jako olekaan enää niin tasapuolinen.

Itse kanssa suosittelen pidättäymistä mahdollisimman paljon, jos pojan saama peliaika ei täsmää vanhemmat talkoopanokseen ja maksuihin.

Lue lisää

Meillä ainakin pelaajamaksuja perustellaan mm. sillä, että siitä maksetaan pelien tuomaripalkkiot, kentänhoito, jne. Mielestäni asia on ihan niin kuin tänne on kirjoitettukin. Menkööt maksut kulutuksen suhteessa. Ei pelaaja, joka säännöllisesti istuu jokerina, tarvitse tuomarointia eikä kentänhoitoa lähellekään niin paljon kuin sellainen pelaaja, joka pelaa lähes kaiken aikaa.

Pesäpallo on ihan pelkkä kyläpeli. Ei siinä mitään maailmanmestaruuksia tavoitella. Kyllä on lapsellista, jos valmentajat jotakin muita haavekuvia mielissään elättelevät.

Jossakin jalkapallossa huippuvalmentajan ehkä tunnistaa siitä, kuinka paljon hänen valmentamiaan pelaajia pelaa Euroopan kentillä. Pesäpallossa mittarin täytyy olla ihan jotakin muuta. Kyllä siellä on kumminkin paljon tärkeämpää ja arvostettavampaa se, että valmentaja saa juniorijoukkueen pelaamaan joukkueena. Jos joukkueessa on pelaajia, jotka vuodesta toiseen kokevat syrjimistä, on valmentaja epäonnistunut tehtävässään aika tavalla pahoin.

Paradoksi tässä asiassa on se, että reilu peluuttaminen on itse asiassa kaikkein helpoin asia juniorivalmennuksessa. Tiedän sen itse kokemuksesta. En todellakaan ymmärrä niitä, jotka vaikeroivat tuon peluuttamisen kanssa. On maailman helpoin temppu laittaa pelaajien peliajat paperille ja katsoa sieltä, paljonko kukin on kesän aikana pelannut. Se, joka on pelannut vähän, pelaa tänään paljon. Helppoa kuin mikä.

Kuka tahansa saa aikaiseksi menestyvän juniorijoukkueen sillä, että pistää heikoimmat pelaajat sivuun tai pieneen rooliin. Se ei vaadi mitään erityistaitoja. Aivan eri asia on vetää juniorijoukkuetta, jossa kaikki saavat tasapuolisesti niitä mahdollisuuksia. Jotta silloin saavuttaisi menestystä, täytyy osata vähän valmentaakin.

Valkku itsekin kirjoitti:

Meillä ainakin pelaajamaksuja perustellaan mm. sillä, että siitä maksetaan pelien tuomaripalkkiot, kentänhoito, jne. Mielestäni asia on ihan niin kuin tänne on kirjoitettukin. Menkööt maksut kulutuksen suhteessa. Ei pelaaja, joka säännöllisesti istuu jokerina, tarvitse tuomarointia eikä kentänhoitoa lähellekään niin paljon kuin sellainen pelaaja, joka pelaa lähes kaiken aikaa.

Pesäpallo on ihan pelkkä kyläpeli. Ei siinä mitään maailmanmestaruuksia tavoitella. Kyllä on lapsellista, jos valmentajat jotakin muita haavekuvia mielissään elättelevät.

Jossakin jalkapallossa huippuvalmentajan ehkä tunnistaa siitä, kuinka paljon hänen valmentamiaan pelaajia pelaa Euroopan kentillä. Pesäpallossa mittarin täytyy olla ihan jotakin muuta. Kyllä siellä on kumminkin paljon tärkeämpää ja arvostettavampaa se, että valmentaja saa juniorijoukkueen pelaamaan joukkueena. Jos joukkueessa on pelaajia, jotka vuodesta toiseen kokevat syrjimistä, on valmentaja epäonnistunut tehtävässään aika tavalla pahoin.

Paradoksi tässä asiassa on se, että reilu peluuttaminen on itse asiassa kaikkein helpoin asia juniorivalmennuksessa. Tiedän sen itse kokemuksesta. En todellakaan ymmärrä niitä, jotka vaikeroivat tuon peluuttamisen kanssa. On maailman helpoin temppu laittaa pelaajien peliajat paperille ja katsoa sieltä, paljonko kukin on kesän aikana pelannut. Se, joka on pelannut vähän, pelaa tänään paljon. Helppoa kuin mikä.

Kuka tahansa saa aikaiseksi menestyvän juniorijoukkueen sillä, että pistää heikoimmat pelaajat sivuun tai pieneen rooliin. Se ei vaadi mitään erityistaitoja. Aivan eri asia on vetää juniorijoukkuetta, jossa kaikki saavat tasapuolisesti niitä mahdollisuuksia. Jotta silloin saavuttaisi menestystä, täytyy osata vähän valmentaakin.

Lue lisää

En voi mitään tuohon lisätä!

hyvä kirjoitus! kirjoitti:

En voi mitään tuohon lisätä!

epäonnistujien poikien vanhempien palsta..

jeah, sir kirjoitti:

epäonnistujien poikien vanhempien palsta..

olet kai se epäonnistunut valmentaja, joka yrittää epätoivon vimmalla tehdä lahjattomasta tai korkeintaan keskinkertaisesta pojastaan SUURTA superin tähteä antamalla tämän päteä kentällä parhaat paikat ja lyödä nopeakinttuisimmat kotiin. ja varmaan poika joskus onnistuukin.

ja sinä kirjoitti:

olet kai se epäonnistunut valmentaja, joka yrittää epätoivon vimmalla tehdä lahjattomasta tai korkeintaan keskinkertaisesta pojastaan SUURTA superin tähteä antamalla tämän päteä kentällä parhaat paikat ja lyödä nopeakinttuisimmat kotiin. ja varmaan poika joskus onnistuukin.

Lue lisää

Olen ollut jonkun vuoden mukana junioripesiksessä. Minusta kehitys on ollut huimaa omilta ajoiltani juniorina. Silloin saattoi olla koko pelin vaihdossa, eikä päässyt kertaakan edes lyömään. Nykyään sentään saa joka vuorossa lyödä ja toisen jakson saa olla ulkokentällä. Huima harppaus historiaan verrattuna.

Nuori kaverikin tietää miltä tuntuu voittaa ja hävitä. Voittamisen riemu lisää huimasti harjoitusintoa. Valmentajat käyttävät huimasti vapaa-aikaan harrastuksen parissa, ainakin itse sallin heille myös hiukan kilpailullista lähtökohtaa.

Oma poikani on raivannut tiensä peruspelaajiin kovan harjoittelun kautta. Viime kaudella joka pelissä loppupään lyöntinumero, silti eniten lyötyjä juoksuja joukkueessa.

monessa mukana kirjoitti:

Olen ollut jonkun vuoden mukana junioripesiksessä. Minusta kehitys on ollut huimaa omilta ajoiltani juniorina. Silloin saattoi olla koko pelin vaihdossa, eikä päässyt kertaakan edes lyömään. Nykyään sentään saa joka vuorossa lyödä ja toisen jakson saa olla ulkokentällä. Huima harppaus historiaan verrattuna.

Nuori kaverikin tietää miltä tuntuu voittaa ja hävitä. Voittamisen riemu lisää huimasti harjoitusintoa. Valmentajat käyttävät huimasti vapaa-aikaan harrastuksen parissa, ainakin itse sallin heille myös hiukan kilpailullista lähtökohtaa.

Oma poikani on raivannut tiensä peruspelaajiin kovan harjoittelun kautta. Viime kaudella joka pelissä loppupään lyöntinumero, silti eniten lyötyjä juoksuja joukkueessa.

Lue lisää

meillä joukkueessa ainakaan ei ollut taidoilla mitään tekemistä taitojen kanssa. aivan yhtä hyviä poikia istui jokerivilttiketjussa kuin kentälläkin. se, millä oli väliä, minkä pelipaikan itsekukin on, että kenen poika on.
parhaat pelipaikat ja eniten peliaikaa on tietysti valmentajien pojilla. sitten valmentajan opettajan pojalla, sitten valmentajan leijonakaverilla, sitten muuten vaan valmentajakaverin pojalla jne... ja kun et ole sukuja etkä syntyjä etkä muutenkaan kytköksissä valmentajiin, ei tipu peliaikaakaan. huippujuttu oli kun takavuosina joukkueessa pelasi kaksi valmentajan omaa poikaa, vuosi oli ikäeroa. tästä nuoremmasta leivottiin väkisellä ykkösvahti, ekat pelit oli surkeita, mutta kun poika sai siinä suuren osan kesää pelata, niin johan alkoi onnistua. mutta jos joku tavallinentallaaja laitetaan välillä johonkin paikkaan, missä ei ole ennen ollut eikä heti onnistu, iskee se jokerivilttiketju heti. siinä ero. muutamille pojille suodaan paljon enemmän aikaa ja mahdollisuuksia kokeilla ja epäonnistua kuin toisille. näin meillä. onneksi kukaan meillä ei enää pelaa.

Valkku itsekin kirjoitti:

Meillä ainakin pelaajamaksuja perustellaan mm. sillä, että siitä maksetaan pelien tuomaripalkkiot, kentänhoito, jne. Mielestäni asia on ihan niin kuin tänne on kirjoitettukin. Menkööt maksut kulutuksen suhteessa. Ei pelaaja, joka säännöllisesti istuu jokerina, tarvitse tuomarointia eikä kentänhoitoa lähellekään niin paljon kuin sellainen pelaaja, joka pelaa lähes kaiken aikaa.

Pesäpallo on ihan pelkkä kyläpeli. Ei siinä mitään maailmanmestaruuksia tavoitella. Kyllä on lapsellista, jos valmentajat jotakin muita haavekuvia mielissään elättelevät.

Jossakin jalkapallossa huippuvalmentajan ehkä tunnistaa siitä, kuinka paljon hänen valmentamiaan pelaajia pelaa Euroopan kentillä. Pesäpallossa mittarin täytyy olla ihan jotakin muuta. Kyllä siellä on kumminkin paljon tärkeämpää ja arvostettavampaa se, että valmentaja saa juniorijoukkueen pelaamaan joukkueena. Jos joukkueessa on pelaajia, jotka vuodesta toiseen kokevat syrjimistä, on valmentaja epäonnistunut tehtävässään aika tavalla pahoin.

Paradoksi tässä asiassa on se, että reilu peluuttaminen on itse asiassa kaikkein helpoin asia juniorivalmennuksessa. Tiedän sen itse kokemuksesta. En todellakaan ymmärrä niitä, jotka vaikeroivat tuon peluuttamisen kanssa. On maailman helpoin temppu laittaa pelaajien peliajat paperille ja katsoa sieltä, paljonko kukin on kesän aikana pelannut. Se, joka on pelannut vähän, pelaa tänään paljon. Helppoa kuin mikä.

Kuka tahansa saa aikaiseksi menestyvän juniorijoukkueen sillä, että pistää heikoimmat pelaajat sivuun tai pieneen rooliin. Se ei vaadi mitään erityistaitoja. Aivan eri asia on vetää juniorijoukkuetta, jossa kaikki saavat tasapuolisesti niitä mahdollisuuksia. Jotta silloin saavuttaisi menestystä, täytyy osata vähän valmentaakin.

Lue lisää

Oli todella mukava lukea järkevä kannanotto tämän lajin tiimoilta ja kuten toisaala nimimerkillä isi kirjoitti, niin se kuvaa todella tämän lajin ominaispiirteitä.
Olen itsekkin toisaalla kirjoittanut mietteitäni pesiksestä ja oli nyt mukava kun toisetkin ovat samoilla linjoilla. Jospa se tästä lähtisi pesisväen itsetutkiskelu ja junnujen kohtelun parantaminen.

Lavettimies kirjoitti:

Oli todella mukava lukea järkevä kannanotto tämän lajin tiimoilta ja kuten toisaala nimimerkillä isi kirjoitti, niin se kuvaa todella tämän lajin ominaispiirteitä.
Olen itsekkin toisaalla kirjoittanut mietteitäni pesiksestä ja oli nyt mukava kun toisetkin ovat samoilla linjoilla. Jospa se tästä lähtisi pesisväen itsetutkiskelu ja junnujen kohtelun parantaminen.

Lue lisää

mietteistä viis sillä äijä on itserakas ja pyrkii haastamaan vain ja ainoastaan riitaa täällä..

Meillä kanssa alkaa nyt halliharkat. Poika tietää jo harjoituksiin lähtiessään, ettei millään harjoittelumäärällä tai oppimisella ole väliä. Väliä on vain mikä nimi lukee pelipaidassa. Ollaan tämä asia juteltu selväksi. Hän käy harjoituksissa, peleissäkin jos pääsee, mutta pesäpallo ei ole enää ykkönen, ei edes kakkonen. Samoin vanhempien talkootyöt ovat tulevaisuudessa täysin sitoutuneet pojan peliaikaan.

Kolme vuotta poika on pesäpallossa yrittänyt ja toivonut. Neljäs vuosi alkaa. On kehittynyt, harjoitellut, käynyt kaikki leirit, tehnyt kotiharjoittelua. Mikään ei riitä, kokoonpanoon ei pääse - 5 perättäistä peliä jokerina, yksi kokonaan pelattua ja taas jokeriputki päälle ja liki koko kesä samalla pelipaikalla muiden vaihdellessa ei voi olla sattumaa.

Noh, minulla on ainakin tulevaisuudessa kovasti enemmän vapaa-aikaa, kun saan jättää talkoovuorot muille suurimmaksi osin. Jos vaikka meillä ollaan viisi peräkkäistä peliä jokerina, niin silloin poika on pelannut 2,5 peliä kokonaan. Jos joku toinen poika on yhden noista viidestä jokerina toisen vuoroparin, silloin tämä poika on pelannut 4,5 peliä kokonaan. Eli liki puolet enemmän. Tehkööt tämän pojan äiti tai isä myös puolet enemmän talkoita!

no pojalla on ainakin motivaatiota ja varmasti tulee saamaan jossain vaiheessa peliaikaa

potkiksesta pesikseen koska turhauduin seisoskelemaan kentällä maalin edustalla eikä mulle koskaan kukaan syöttänyt.
Nyt SYÖTTÄÄ -ja pallo saa kyytiä--KAIKKI JUNNUT PESIKSEEN MUKAAN POIS SUOMIPOTKIKSESTA liikkuvampaan ja urheilullisempaan lajiin mukaan jossa saa liikunta eikä tule kylmä kuin potkiksessa.
Lavettimieskin tietää sen mutta kun ei koskaan ole ollut kykyjä muuhunkuin seisoskeluun niin ei voi pojalta vaatia...

la vettimiehelle kirjoitti:

potkiksesta pesikseen koska turhauduin seisoskelemaan kentällä maalin edustalla eikä mulle koskaan kukaan syöttänyt.
Nyt SYÖTTÄÄ -ja pallo saa kyytiä--KAIKKI JUNNUT PESIKSEEN MUKAAN POIS SUOMIPOTKIKSESTA liikkuvampaan ja urheilullisempaan lajiin mukaan jossa saa liikunta eikä tule kylmä kuin potkiksessa.
Lavettimieskin tietää sen mutta kun ei koskaan ole ollut kykyjä muuhunkuin seisoskeluun niin ei voi pojalta vaatia...

Lue lisää

Pesikseen on tullut sairaita piirteitä, laji tuhoaa itse itsensä (harrastajamäärät ei ole kummoisia).

Jokaisen lapsen perusoikeus on tasa-arvoinen kohtelu. Useinkaan se ei toteudu pesiksessä.

Selitykseksi ei kelpaa se, että jossain on joskus ollut vielä huonommin.

lavetin veturi kirjoitti:

Pesikseen on tullut sairaita piirteitä, laji tuhoaa itse itsensä (harrastajamäärät ei ole kummoisia).

Jokaisen lapsen perusoikeus on tasa-arvoinen kohtelu. Useinkaan se ei toteudu pesiksessä.

Selitykseksi ei kelpaa se, että jossain on joskus ollut vielä huonommin.

Lue lisää

meidänkin lapsen joukkueessa, kun kysyin miksi poika ja pari muuta voivat olla viisikin peliä peräperää jokerina. saisivat kuulemma olla onnellisia että yleensä pääsevät toiselle vuoroparille kentälle... heidän peliaikana saivat kuulemma istua väliin koko kesänkin vaihtopenkillä... ehkä nyt sitten kostavat omia peliaikojaan ja pätevät omiensa kautta.

Eiköhän tämä ole joka lajissa ongelmana tämä "meidän poika" -asia. Itse pelasin junnuna jääkiekkoa ja pesistä, ja etenkin jääkiekossa tämä oli ongelmana. Eniten saivat peliaikaa valmentajien pojat, "meidän jari kentälle" -lausahdus oli jo yleinen vitsi pelaajien kesken. Oma isäni asui tuolloin toisella puolen Suomea töiden vuoksi ja äitini käytti minua harjoituksissa, joten peliaika oli tämänkin vuoksi vähäinen. Joukkueenjohtajien ja valmentajia jututtavien isien lapset saivat tietysti eniten peliaikaa, vaikka taidot olivat onnettomat.

o-p. kirjoitti:

Eiköhän tämä ole joka lajissa ongelmana tämä "meidän poika" -asia. Itse pelasin junnuna jääkiekkoa ja pesistä, ja etenkin jääkiekossa tämä oli ongelmana. Eniten saivat peliaikaa valmentajien pojat, "meidän jari kentälle" -lausahdus oli jo yleinen vitsi pelaajien kesken. Oma isäni asui tuolloin toisella puolen Suomea töiden vuoksi ja äitini käytti minua harjoituksissa, joten peliaika oli tämänkin vuoksi vähäinen. Joukkueenjohtajien ja valmentajia jututtavien isien lapset saivat tietysti eniten peliaikaa, vaikka taidot olivat onnettomat.

Lue lisää

Juu-uup. "Meidän Jarihan pelaa" vaikkei nyt niin taitoja oliskaan, ainakaan enempää kuin muillakaan.... Olen itsekin pojan joukkueesta tehnyt oikein kirjanpitoa parin kesän ajalta peliajasta ja kyllä ne pelinjohtajien lapset pelaavat suunnilleen puolta enemmän kuin vähiten peliaikaa saavat. Ja hassua, että jos kerran mahdollisuuksia annetaan suunnilleen puolta enemmän, niin pitäisihän näiden poikien olla sitten jo tositähtiä. Mutta kun eivät ole! Pienet ovat poikien erot, vaikka jotkut ovat jo vuosia saaneet enemmän mahdollisuuksia ja peliaikaa kuin muut.

Meilläkin pelinjohtajien pojat ja pari muuta saa peliaikaa suunnilleen puolta enemmän kuin jokunen hylkiö, loput ovat sitten keskikastia.

Totta se on näemmä lähes joka junnujoukkueessa. Pelinjohtajan Jari pelaa enemmän kuin jonkun toisen Ville vaikkei taidoissa olisikaan eroja. Ja jos jarin hihaan laitetaan joka pelissä nro 4, niin pakkohan Jarin on joskus se juoksu lyödä. Jos Ville pelaa nrolla 7 ja on joka pelissä toisen jakson jokeri ja se ajo tulee ehkä pari kertaa kesässä eteen, niin kellähän on enemmän tilaisuuksia lyödä juoksuja? Varsinkin kun Jarin eteen laitetaan jokereita niin että se ajo Jarille tulee ja Villen eteen tais laitetaan jokeri purkamaan se mahdollinen ajo.

Ja ulkokentällä saa Jari pelata sellaisia paikkoja mihin palloja tulee eikä juurikaan jokeripaitaa näe. Ja Ville pääsee noin puoleksi ajaksi peleissä ulkokentälle takakoppariksi tai kakkosvahdiksi. Niin kukahan saa enemmän mahdollisuuksia?

Pitäisihan tuolllaisella peluuttamisella Jarin olla jo tähti ja Villen todella surkea. Mutta kun näin ei ole. Villen ja Jarin pelitaidot ovat suunnilleen samaa luokkaa.

Että kummallahan pojalla niitä lahjoja oikeasti on enemmän?

SadelmaS kirjoitti:

Totta se on näemmä lähes joka junnujoukkueessa. Pelinjohtajan Jari pelaa enemmän kuin jonkun toisen Ville vaikkei taidoissa olisikaan eroja. Ja jos jarin hihaan laitetaan joka pelissä nro 4, niin pakkohan Jarin on joskus se juoksu lyödä. Jos Ville pelaa nrolla 7 ja on joka pelissä toisen jakson jokeri ja se ajo tulee ehkä pari kertaa kesässä eteen, niin kellähän on enemmän tilaisuuksia lyödä juoksuja? Varsinkin kun Jarin eteen laitetaan jokereita niin että se ajo Jarille tulee ja Villen eteen tais laitetaan jokeri purkamaan se mahdollinen ajo.

Ja ulkokentällä saa Jari pelata sellaisia paikkoja mihin palloja tulee eikä juurikaan jokeripaitaa näe. Ja Ville pääsee noin puoleksi ajaksi peleissä ulkokentälle takakoppariksi tai kakkosvahdiksi. Niin kukahan saa enemmän mahdollisuuksia?

Pitäisihan tuolllaisella peluuttamisella Jarin olla jo tähti ja Villen todella surkea. Mutta kun näin ei ole. Villen ja Jarin pelitaidot ovat suunnilleen samaa luokkaa.

Että kummallahan pojalla niitä lahjoja oikeasti on enemmän?

Lue lisää

tätä mekin naureskellaan vanhempien kesken aina välillä. joukkueessa on poikia, jotka ei taidoiltaan juuri toisesta kummene ja silti ne pelinjohtajoien pojat ja jokunen suosikki pelaa ylivoimaisesti eniten koko kesässä. eräskin pj:n poika ei ole vielä kertaakaan ollut jokerina, kun taas eniten olleet ovat olleet jo 6 kertaa. eikä tämä pj:n poika ole taidoltaan ollenkaan niin ihmeellinen että hän siellä kentällä korvaamaton olisi. onnistuu ja epäonnistuu kuten muutkin.

huvittaa kun nämä aikuiset miehet pelinjohtajina petaavat pojilleen ( parille muulle) ne parhaat paikat ja toiset ovat vain täytettä. no, heille tämä onneton peli on henki ja elämä eikä heillä juuri muuta täytettä elämässään ole kuin päteä poikiensa kautta jokojokopallossa. suurimmalla osalla muita pelaajia ja vanhempia on muitakin harrastuksia ja sisältöä elämässään.